Brexitistä kauhistunut Suomi-britti Neil Hardwick varoittaa: ”Ei EU-kansanäänestystä Suomeen!”

Tasavallan puolivirallinen britti, englantilaissyntyinen Neil Hardwick oletti, että kansanäänestys olisi vain läpihuutojuttu. Iso-Britannia jäisi Euroopan unioniin, ja kaikki olisi niin kuin ennen.

Hardwick ehti jo unohtamaankin koko asian, äänestystä edeltävänä iltana hän kävi rauhallisena nukkumaan. Seuraavana aamuna hän meni vanhasta tottumuksesta katsomaan uutisia internetistä.

Ensin hän jähmettyi, sitten kohmettuivat myös ajatukset: Iso-Britannia oli äänestänyt EU:sta eroamisen puolesta.

”Tuntui kuin hengitys olisi pysähtynyt. Hetkeen en ajatellut oikeastaan mitään. Ei Euroopalle – Brexit? Suuri tyhjyys kasvoi sisälläni. Tajusin olevani valtavan pettynyt, mitään sellaista en ollut odottanut”, hän sanoo.

Entistäkin suomalaisempi

Arvostetussa Cambridgen yliopistossa ensin fyysiikkaa, sitten filosofiaa opiskellut Hardwick tuli Suomeen 47 vuotta sitten. Vuosi oli 1969.

Nykyään hänellä on täällä kaksi lasta ja kolme lastenlasta. Sekä verraton ura käsikirjoittajana ja teatteri- ja tv-ohjaajana. Hän tuntee olonsa henkisesti suomalaiseksi.

Silti vanhan kotimaan eroäänestys oli Hardwickille järkytys. Pettymystä ei ainakaan lievittänyt, että hänellä on yhä käsissään myös Britannian passi.

”Siis brittipassi Suomen kansalaisuuden lisäksi. Mutta jos kaksoiskansalaisuus syystä tai toisesta tehdään mahdottomaksi, luovun Britannian passista”, Hardwick sanoo.

Brexit EU:sta lähtemiseksi vahvisti Hardwickin päätöstä passin valinnasta. Puolivakavissaan hän myös lisää:

”Pitäisikö minun nyt myös aloittaa valmistautuminen Suomeen tuloni 50-vuotisjuhliin?”

Ja vaikka sydämen asento ei riipu politiikasta, kansan äänestystulos kosketti sitäkin. Suomalaisuus Hardwickin sisikunnassa vahvistui entisestäänkin.

Itkua ja raivoa

Juhannuksen jälkeen Hardwick kertoo lukeneensa lähes kaiken, mitä brittien yllätysäänestyksestä on sanottu. Hän tietysti myös soitti sisarelleen Pohjois-Englannin Mansfieldiin.

”Minä raivosin, ja sisko itki. Olimme molemmat surullisia. Äänestyksessä tuli todeksi valtava, valheellinen huijaus ja sen onnistuminen. Sama piirre kuin Donald Trumpin presidentinvaalikampanjassa Yhdysvalloissa.”

Kummassakin kampanjassa esiintyy moraalittomuus, joka Hardwickin silmissä vieläpä tiivistyy samaan sanaan, maahanmuuttajaan. Niin Britanniassa kuin USA:ssa maahanmuuttajasta on synnytetty viholliskuva, joka uhkaa alkuperäisväestöä, työllisyyttä ja valtion olemassaoloa.

Miten tähän on tultu? Hardwick näkee taustalla pitkän jatkumon ja aikakauden.

”Se alkoi oikeistopääministeri Margaret Thatcherin kovasta politiikasta 1980-luvulla, mikä jatkui 1990- ja 2000-luvuilla työväenpuolueen pääministeri Tony Blairin samana politiikkana, jota kutsuttiin uusliberalismiksi. Tuloksena tuhoutui Britannian perusteollisuus, ja syntyi massiivista työttömyyttä”, hän kertaa.

Hardwick viittaa vanhaan kotikaupunkiinsa Mansfieldiin. Entisen varakkaan ja toimeliaan hiilikaivosalueen kaupungissa on nykyään näkyvissä lähinnä tyhjien liiketilojen rivistöjä, autiutta, toivottomuutta, kadonnutta työtä.

”Taikasana maahanmuuttaja toimii syntyneessä tilanteessa kuin sinetti.”

Harhautusta

Myös EU:ta vastaan kampanjoineet poliitikot ovat Britanniassa myöntäneet, että taistelu tiivistyi valheisiin. Hardwick mainitsee erityisesti Ukip-puolueen johtohahmon Nigel Faragen ja konservatiivipoliitikko Boris Johnsonin.

”Faragea säesti populisti-Johnson, yläluokkaisen Eton-yliopiston hienostokasvatti, jolla tukka on aina huolellisesti yhtä sekaisin ja jonka suusta pulppuaa kansanomaisesti korostettua änkytystä. Valheiden vastuunkantajia ovat myös suuret sensaatiolehdet Daily Mail ja Daily Express.”

Hardwick luettelee räikeimpiä harhautuksia, joita Brexit-puoli kampanjassaan viljeli. Väitettiin jopa, että Turkki yli 80-miljoonine kansalaisineen olisi heti tulossa EU:n jäseneksi vyöryttääkseen väestöään myös Britanniaan.

”Turkin todennäköisyydestä EU-jäsenyyteen on helppo todeta, että ennemmin se lennättäisi miehen Marsiin kuin kävelisi hetimiten EU:hun.”

Yhtä valheellista oli Hardwickin mielestä väittää, että unioniin syydetään Britanniasta 350 miljoonaa puntaa viikossa tai että maa saisi heti äänestyksen jälkeen muutoksia maahanmuuttopolitiikkaansa.

Brexit-poliitikot sanoivat myös itse, että lupaukset olivatkin vain sarja mahdollisuuksia.

Hyvästi Britannia

Entä koko kansanäänestyksen toimeenpanija, eroa vastaan politikoinut pääministeri David Cameron, joka toisaalta oli vuosien ajan tarvittaessa myös harannut muuta EU:ta vastaan?

”Hän sai maistaa lopputuloksessa omaa kalkkiaan. Koko kansanäänestystä ei olisi pitänyt järjestää. Mitä virkaa edustuksellisella demokratialla muuten on? Historia tulee muistamaan Cameronin pääministerinä, joka hajoitti paitsi Euroopan myös löi viimeisen naulan Ison-Britannian arkkuun. Skotlanti lähtee Yhdistyneestä kuningaskunnasta varmasti, kahden vuoden kuluttua Britanniaa ei enää ole.”

Ei samaa Suomeen

Hardwick ei ole ainoa, joka näkee Skotlannin haluavan jäädä EU:hun ja pyrkivän irti Britanniasta.

”Lisäksi on mahdollista, että Pohjois-Irlanti – sekin äänesti Skotlannin ja suur-Lontoon rinnalla EU-eroa vastaan – liittyy EU:hun kuuluvaan Irlantiin. Sen jälkeen kasvaa myös todennäköisyys, että EU:ssa Irlanti ja Skotlanti vahvistavat pohjoismaista blokkia Suomen, Ruotsin ja Tanskan kanssa. Skotlannin pääministeri Nicola Sturgeon on jo puhunut pohjoismaisuuden puolesta.”

Toisaalta Hardwick näkee myös vaaramomentteja kehityksen taivaalla. Jos rikkaiden ja köyhien kansanosien vastakkainasettelu jatkuu, se voi kylvää uusia kansanäänestyksiä.

”Toivon, että esimerkiksi Suomessa ei järjestettäisi kansanäänestystä EU:sta. En kannata kansanäänestystä myöskään Suomen Nato-jäsenyydestä, vaikka olen Natoa vastaan. Kannatan länsimaista, edustuksellista demokratiaa.”