Dubain hohdon julma kääntöpuoli – Diktatuurissa valvonta on lisääntynyt, kontrolli entistä tiukempaa ja ihmisoikeuksista välitetään yhä vähemmän

Valokuvassa nainen istuu parvekkeella, ja hänen takanaan pilvenpiirtäjät kylpevät pehmeässä auringonvalossa.

Dubai – miten kaunis kaupunki oletkaan, nainen kirjoittaa englanniksi postauksensa alla.

Hän on Dubaissa asuva suomalainen Janni, joka Instagram-tilinsä perusteella käy ravintoloissa, uima-altailla ja kauneushoidoissa. Hänen päivitystensä perusteella Dubai on paratiisi. Jannilla on linkittänyt Instagram-tiliinsä myös foodpleasedubai-nimisen tilin, jossa hän esittelee ylistävin sanoin sikäläisiä ravintoloita.

Millaista Dubaissa oikeasti on?

Tätä olisin halunnut kysyä, mutta en saanut koskaan vastausta haastattelupyyntööni. Pyysin haastattelua myös toiselta vaikuttajalta Jenni Ukkoselta, mutta hänkin kieltäytyi.

Sosiaalisessa mediassa pönkitetään Dubain matkailumainetta. Suomalaisen Jannin päivityksissä Dubai näyttäytyy paikkana, jossa ei ole minkäänlaisia ongelmia. © Ruutukaappaus

Dubai pyörii osittain orjatyön voimin

Sosiaalisen median vaikuttajat ovat hyödyllisiä Arabiemiraateille. Suosituimmilla on miljoonia seuraajia, ja he pitävät yllä positiivista imagoa, joka peittää alleen törkeitä ihmisoikeusrikkomuksia.

Maan 10 miljoonasta asukkaasta yhdeksän miljoonaa on ulkomailta, ja heistä suurin osa siirtotyöläisiä köyhistä maista, kuten Filippiineiltä tai Bangladeshista. He työskentelevät parinsadan euron kuukausipalkalla rakennusmiehinä tai kodeissa palvelijoina.

Vaikka he ovat valtaosa Dubain asukkaista, heidän elämästään on turha etsiä kuvia Instagramista.

Myös Dubaissa heidät on siivottu pois turistien katseilta. Rakennusmiehet asuvat alkeellisissa parakkikortteleissa kaukana Dubain keskustasta. Koska julkista liikennettä ei ole, he ovat riippuvaisia työnantajan järjestämistä bussikuljetuksista.

Palvelijalla saattaa olla kontollaan lastenhoito, siivoaminen ja ruoan valmistus. He asuvat usein työnantajansa kodissa.  Palvelijoiden oloja selvitettiin Human Rights Watchin raportissa vuonna 2014.

Virallista työaikaa siirtolaisilla ei ole.

”Todella moni siirtotyöläinen tekee pakkotyötä, ja osa täyttää jopa orjatyön tuntomerkit”, sanoo Oscar Jenz. Hän on Iso-Britanniassa asuva Amnestyn maakoordinaatti.

Siirtotyöläisen on vaikea saada oikeutta

Arabiemiraateissa on kafala-järjestelmä eli niin sanottu sponsorointijärjestelmä, joka on yleinen Lähi-idän maissa. ”Sponsorit” tuovat siirtotyöläisiä maahan ja järjestävät heille työluvat. Usein sponsori ottaa siirtolaisilta passit pois, vaikka se onkin laissa kielletty. Tyypillisesti siirtolaiset jäävät sponsorille velkaa noin 3 000 euroa työpaikan järjestämisestä.

Siirtolaisten hyväksikäyttöä puolustetaan sillä, että he pystyvät lähettämään osan palkastaan kotimaahansa perheilleen.

”Osa pystyykin säästämään hieman, mutta eivät kaikki. Esimerkiksi Kuwaitissa monelta siirtolaiselta loppui koronan takia työt. Heillä ei ollut rahaa palata kotiin, eikä välttämättä edes passejaan. Eli heti kun alkaa mennä huonosti, siirtolaiset eivät saa mistään apua”, Oscar Jenz sanoo.

Palkanmaksu, asumisolot, työaika ja terveyspalvelut riippuvat täysin työnantajasta. Siirtolaiset saavat irtisanoutua vain, jos he voivat todistaa, että heitä on kohdeltu kaltoin fyysisesti tai ahdisteltu seksuaalisesti, tai jos palkka on jäänyt maksamatta.

”Esimerkiksi palkan maksaminen myöhässä on ymmärtääkseni aika yleistä, mutta vaikka laki sanoisi mitä, se on käytännössä työnantajan puolella. Siirtotyöläisen on vaikea saada oikeutta.”

”On myös tärkeää ymmärtää, että joissain tapauksissa PR-hypen toisto tukee ihmisoikeuksia rikkovia tahoja”, Britannian Amnestyn Oscar Jenz muistuttaa.

Aktivistit on vaiennettu kokonaan

Arabikevään aikana Arabiemiraateissa ei ollut protesteja. Mutta siellä oli pieni ja aktiivinen kansalaisliike, joka vaati vuosina 2011 ja 2013, että maassa olisi vapaat oikeudenkäynnit ja tuomarit olisivat riippumattomia hallituksesta. Lisäksi he pyysivät, että yksikamarinen parlamentti ei olisi vain neuvoa antava elin, vaan se voisi myös esittää lakeja ja panna ne käytäntöön.

Aktivistit, jotka olivat muun muassa juristeja, opettajia ja opiskelijoita, esittivät vaatimuksiaan rauhanomaisesti avoimessa kirjeessä. 56 aktivistia kuitenkin tuomittiin sen seurauksena vankilaan massaoikeudenkäynnissä, joka tunnetaan nimellä UAE-94.
Vuonna 2018 maa käytännössä hiljeni lopullisesti.

”Silloin viimeinen ihmisoikeusaktivisti, Ahmed Mansour, vangittiin, eikä meillä ole siellä enää ketään, jolta saisimme säännöllisesti tietoa. Amnestyn edustajat pääsevät esimerkiksi Kuwaitiin tai Qatariin, mutta Arabiemiraatteihin meitä ei päästetä”, Oscar Jenz sanoo.

Dubai on suosittu lomakohde. Onko eettistä lomailla maassa, joka polkee näin räikeästi ihmisoikeuksia?

”Matkakohdetta valitessa kannattaa miettiä, päätyvätkö rahat paikallisille pienyrittäjille. On myös tärkeää ymmärtää, että joissain tapauksissa PR-hypen toisto tukee ihmisoikeuksia rikkovia tahoja.”

Kontrolli ja ihmisten valvonta on lisääntynyt

Kansalaisilla ja vaurailla ulkomaalaisilla on hyvät oltavat verrattuna siirtolaisiin, mutta tiukat lait koskevat myös hyväosaisia. Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ei saa kritisoida maan politiikkaa, uskontoa eikä hallitsijoita. Myös toisen ihmisen solvaamien on ankarasti kielletty.

Dubaissa vierailevan turistin kannattaa perehtyä maan sääntöihin. Neuvoja voi lukea esimerkiksi ulkoministeriön matkustustiedotteesta.

”Viime vuosina kontrolli on jopa tiukentunut”, sanoo Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola.

Näin on sekä sosiaalisessa mediassa että muualla.

”Ihmisten valvonta on lisääntynyt teknologialla. Tarvittavaa teknologiaa ostetaan Israelista, mikä on ollut yksi syy maiden lähentymiseen.”

”Arabiemiraateissa ollaan hakemassa jonkinlaista Kiinan-mallia, jossa talous on vapaa ja turisteille luodaan oma kupla. Samaan aikaan oman maan kansalaisia kontrolloidaan entistä tiukemmin.”

Kansalaisten hulppeita etuuksia on alettu leikata

Taustalla on johtajien huoli. Arabiemiraatit on liittovaltio, jossa valta on keskittynyt emiraattien hallitsijasuvuille: Abu Dhabissa on maan suurimmat öljyvarat, ja sen kruununprinssi Mohammed bin Zayed al- Nahyan on maan vaikutusvaltaisin hallitsija. Hän vastaa muun muassa ulkopolitiikasta. Kakkosmiehenä on Dubain šeikki Mohammed bin Rashid al- Maktoum.

Öljyvaltio on tähän asti ollut niin vauras, että johtajat ovat voineet tarjota kansalaisilleen hyvän koulutuksen, terveydenhuollon ja työpaikat ilman veroja.

”Tällaiseen yhteiskuntasopimukseen on toki kuulunut se, ettei kansalaisilla ole poliittisia oikeuksia”, Hannu Juusola kertoo.

Vielä 1970-luvulla asukkaita oli vain 230 000. Väkiluku on kasvanut räjähdysmäisesti, ja etuuksien tarjoaminen on käynyt kalliimmaksi. Öljyn hinta vaihtelee, ja öljyyn pohjautuva talous on muutenkin epävarma öljyn väistämättömän ehtymisen ja vihreää energiaa korostavan globaalin siirtymän takia.

”Etuuksia on pikkuhiljaa leikattu Persianlahden maissa. Heillä on paineita leikata lisää ja alkaa verottaa kansalaisiaan. Jos ihmiset eivät enää saa täyttä tukea valtiolta, he saattavat alkaa vaatia demokraattisia oikeuksiaan.”

Sauli Niinistö on lomaillut Dubaissa

Dubai on monelle tuttu. Vuonna 2019 se oli pakettilomamatkoja ostavien suomalaisten kolmanneksi suosituin kaukolomakohde. Esimerkiksi presidentti Sauli Niinistö on matkustanut useasti Dubaihin. Tasavallan presidentin kanslia ei halunnut vahvistaa presidentin yksityismatkoja, mutta lehtitietojen mukaan Niinistö on lomaillut siellä ainakin neljä kertaa vuodesta 2009 lähtien.

Hallitsijat haluavat Dubaista maailman suosituimman turistikohteen. Ennen koronapandemiaa he asettivat tavoitteeksi saada Dubaihin vuonna 2025 peräti 25 miljoonaa kävijää. Turismia tarvitaan, koska öljy on loppumassa.

Mielikuva modernista lomaparatiisista on hyvä sumutus, joka saa ihmiset unohtamaan, että Arabiemiraatit paitsi rikkoo ihmisoikeuksia omassa maassaan myös horjuttaa demokratisoitumista arabimaissa.

”Heillä on samanlainen politiikka kuin Saudi-Arabialla, ja tämä on vain korostunut arabikevään jälkeisessä todellisuudessa. Siinä he ovat ihan keskeisiä toimijoita”, Hannu Juusola sanoo.

Arabiemiraatit on Saudi-Arabian liittoumassa, joka tukee Jemenin hallitusta huthi-kapinallisia vastaan. Sota on aiheuttanut Jemenissä yhden maailman suurimmista inhimillisistä katastrofeista. Arabiemiraattien lonkerot ulottuvat myös Afrikkaan.

Rahaa riittää mainontaan ja lobbaamiseen

Maa on myös onnistunut pitämään ihmisoikeuskysymykset hämmentävän hyvin poissa kansainvälisestä poliittisesta keskustelusta.

”Koska he ovat länsimielisiä, he saavat vähemmän kritiikkiä osakseen kuin jokin muu vastaava valtio. Imagon muokkaus mainonnalla ja vauraus auttavat myös.”

Mainonnan lisäksi maa käyttää valtavia summia lobbaamiseen. Al Jazeeran mukaan Arabiemiraatit käytti vuonna 2018 18 miljoonaa euroa amerikkalaisiin yrityksiin, jotta nämä ajaisivat heidän etujaan Yhdysvalloissa.

Ihmisoikeuksia poljetaan turismin varjossa jatkossakin

Ennen koronapandemiaa Arabiemiraateissa kävi yli 15 miljoonaa turistia vuosittain. Korona-aikana Arabiemiraatit on ollut auki turisteille, ja siellä kävi yhteensä noin 13 miljoonaa turistia vuosina 2020–2021.

Suomalaisten matkustusinto kuitenkin romahti, ja viime vuonna siellä vieraili vain parituhatta lomapakettimatkalaista.

Koronapandemian lopun häämöttäessä matkakuume luultavasti taas nousee. Tällä hetkellä Dubai houkuttelee vierailijoita valtavalla Dubai 2020 -maailmannäyttelyllään, jonne odotetaan miljoonia kävijöitä.

Dubai-turistit tulevat jatkossakin elämään heitä varten luodussa kuplassa. Tällä hetkellä demokratiapyrkimykset ovat Arabiemiraateissa ja muissa arabimaissa poljettu maahan.

”Tällä hetkellä valtaa pitävillä on valtavasti rahaa, loistava tiedustelukoneisto, kansainväliset yhteydet siihen liittyen eivätkä he ole kritiikin kohteena maailmalla. Vaikea nähdä, että Arabiemiraateissa saataisiin sellaista painetta aikaiseksi, että syntyisi demokraattisempi järjestelmä. Mutta siellä on yhä enemmän ongelmia ja nuori, koulutettu väestö, joten pitkällä tähtäimellä systeemin täytyy muuttua”, Hannu Juusola sanoo.