Eduskunnan salatut kerrokset sisältävät kriisiajan istuntosalin ja salakuuntelulta suojatun kokoustilan – ”Eduskunnan tietojärjestelmiin ja -palveluihin kohdistuu tietoturvauhkia lisääntyvässä määrin”

Jaa artikkeliTilaa Seura
Eduskunnan salatut tilat
© Jorma Pouta/OM-arkisto
Turvallisuuteen liittyvistä kohuista huolimatta eduskunta on edelleen yksi Suomen tiukimmin varjeltuja rakennuksia, jossa on varauduttu myös kaikkein vakavimpiin poikkeusoloihin. Jopa ulkopuolisten kiinteistönhuoltajien taustat pengotaan tarkkaan.

Eduskunnan turvallisuusjärjestelyt ovat olleet viime aikoina paljon tapetilla. Tammikuun alkupuolella mediassa kerrottiin, kuinka ex-pääministeri, kansanedustaja Juha Sipilän (kesk.) päälle käytiin eduskunnan Pikkuparlamentin edessä.

Tapaus vaati toisenkin uhrin, kun eduskunnan turvallisuusjohtaja Jukka Savola sai maaliskuun alkupuolella potkut tehtävistään. Irtisanomista perusteltiin sillä, että hän oli luovuttanut medialle turvakameratallenteita Sipilän pahoinpitelystä.

Savola itse kiistää tehneensä mitään väärää ja kertoi valittavansa potkuista Helsingin hallinto-oikeuteen.

Eduskunnan tietoturvaa puolestaan koeteltiin, kun Keskusrikospoliisi kertoi viime joulukuussa talon joutuneen törkeäksi vakoiluksi epäillyn tietomurron kohteeksi.

Maaliskuussa Suojelupoliisi paljasti, että kyse oli niin sanotusta APT31-urkintaoperaatiosta, jonka jäljet johtavat mediatietojen mukaan Kiinaan.

”Eduskunnan tietojärjestelmiin ja -palveluihin kohdistuu tietoturvauhkia lisääntyvässä määrin ja siksi tietoturvaa kehitetään jatkuvasti”, eduskunnan tietoturvavastaava Outi Juntura kertoo.

Itse murtoa hän ei kommentoi, sillä asiaa koskeva poliisitutkinta on kesken.

Eduskunnan täysistuntosali Helsingissä.

© Jarmo Wright / Otavamedia

Valtiosalaisuuksia suojahuoneessa

Vaikka kohuja on nähty, on eduskunta yksi Suomen tiukimmin suojeltuja taloja, jossa perusteellisten turvatoimien lisäksi on varauduttu perusteellisesti myös kaikkein vaikeimpiin poikkeusoloihin.

Eikä silloin puhuta koronaviruksesta vaan esimerkiksi ydinonnettomuudesta, sotilaallisen yhteenoton uhasta, jopa sodasta. Ajatus on, että eduskunnan päätöksentekokyky pitää säilyttää myös keskellä syvää kriisiä.

Eduskunnan turvallisuusyksikön mukaan kansanedustajat ja talon henkilökunta ovat allekirjoittaneet vaitiolositoumuksen, jossa he lupaavat olla paljastamatta mitään eduskunnan valmistautumisesta poikkeusoloihin. Jotain silti tiedetään.

Vain harva on kuullut, että syvällä Arkadianmäen uumenissa sijaitsee kallioon louhittu toinen istuntosali, jota voidaan käyttää kriisin tullen. Nykyisin maanalaisissa tiloissa pidetään myös koulutuksia ja harrastetaan työpaikkaliikuntaa.

”Rakentamisessa ja peruskorjauksessa lähtökohtana oli varmistaa lainsäädäntötyön edellytykset poikkeusoloissa, mutta haluttiin myös, että niin sanottu jokapäiväinen käyttö olisi mahdollista”, eduskunnan vs. turvallisuusjohtaja Sakari Keckman valottaa.

Kansanedustajien eteen tulee myös paljon luottamuksellista ja salassa pidettävää tietoa, jota saavat erityisesti ulko-, puolustus- ja tiedusteluvalvontavaliokunnat. Siksi eduskunnan niin sanotuissa M-tiloissa on erillinen salakuuntelulta suojattu kokoustila, joka vastaa monissa Suomen ulkomaan lähetystöistä löytyvää lyijyhuonetta.
Siellä kansanedustajat kuulevat esimerkiksi sotilastiedustelun ajankohtaiskatsauksia.

Turvaluokiteltujen asioiden ja asiakirjojen käsittely edellyttää erityisjärjestelyitä, mutta emme kommentoi missä mitäkin järjestelyitä on tehty”, Outi Juntura toteaa.

Juha Sipilä

Kansanedustaja Juha Sipilä.  © Markus Pentikäinen / Otavamedia

Tiedon kalasteluun varauduttava – ei virkapuhelimia matkoille

Juha Sipilään kohdistunut pahoinpitely herätti levottomuutta sitä, ovatko kansan valitsemien edustajien henkeen ja terveyteen liittyvät uhkailut lisääntyneet.

Turvallisuusyksikön mukaan näin ei voi sanoa.

”On kuitenkin huomattava, että yksikin tuollainen uhkaus on liikaa, eikä yhtäkään uhkausta voida hyväksyä”, Sakari Keckman korostaa.

Sitä vastoin netin ja sosiaalisen median kautta tuleva törky on selvästi yleistynyt. Vaikka kansanedustajan työhön on aina kuulunut kovakin palaute kansalta, pulppuaa verkon viemäreistä myös kuplia, joita voi pitää silkkana häirintänä. Suoranaisia uhkauksia eduskunta selvittelee tarvittaessa poliisin ja supon kanssa.

Kuten eduskunnan tietomurtotapaus osoitti, uhkat voivat liittyä yhä enemmän myös tiedon kalasteluun. Kansanedustajia perehdytetäänkin tietoturvallisuuteen ja salaisen aineiston käsittelyyn.

Ulkomaille matkustettaessa ei kaikkiin maihin sovi ottaa mukaan eduskunnan älypuhelimia, tabletteja tai tietokoneita.

”Matkustusturvallisuudessa huomioidaan kohdemaan olosuhteet kaikin tavoin. Riskialttiille alueille tai aktiivista verkkotiedustelua harjoittaviin maihin otetaan erilliset laitteet mukaan”, Juntura selvittää.

Maita ei kommentoida, mutta tiedossa on, että tällaisia valtioita ovat varmuudella ainakin Kiina, Venäjä ja Yhdysvallat.

Suomen tutkituin huoltomies

Lisäksi supo tekee eduskunnan virkamiehistä ja talossa työskentelevistä ulkopuolisten urakoitsijoiden työntekijöistä turvallisuusselvityksiä.

Kansanedustajista selvityksiä ei tehdä. Viime kädessä eduskunta valvoo Suojelupoliisia, jolloin olisi takaperoista, että se valvottava tutkisi valvojiensa luotettavuutta.

Keckman kertoo, että joitakin vuosia sitten eduskunnan ulkopuolinen huoltomies tokaisi olevansa ehkäpä Suomen tutkituin mies. Keckman ihmetteli, mistä on kyse.

”Hän työskentelee useiden eri yritysten toimitiloissa ja jokaiseen firmaan oli tuolloin teetetty hänestä turvallisuusselvitys.”

Lue myös: Pilkka korvasi käytöstavat – Kansanedustajat haluavat nyt räyhätä: ”Sillä mandaatilla, jonka kansa on mulle antanut, valitsen itse sanani”

Lue myös: Eduskunnan täysistuntojen välihuudot kajahtavat yleisimmin kokoomuksen riveistä – Hän on välihuutelijoiden äänikuningas

X