Eläkeläisiä kosiskellaan töihin – senioreita välittävä suomalaisfirma laajenee vauhdilla, kilpailija rantautui Ruotsista

Työkykyisille eläkeläisille on nyt kysyntää: kaksi senioreita välittävää yritystä haluaa laajentua koko maahan.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Ulla Soininen ei löytänyt ketään putsaamaan äitinsä räystäskouruja. Siitä syntyi yritysidea.

Työkykyisille eläkeläisille on nyt kysyntää: kaksi senioreita välittävää yritystä haluaa laajentua koko maahan.
(Päivitetty: )
Teksti:
Milla Ollikainen

Pari vuotta sitten hyvinkääläisellä Ulla Soinisella oli ongelma. Pian 80 vuotta täyttävä äiti asui lähes tuhannen kilometrin päässä Kemijärvellä, Soinisen lapsuudenkodissa eli isossa omakotitalossa. Äiti pystyi kyllä edelleen huolehtimaan kodin sisäpuolesta mutta pihahommat olivat käyneet liian raskaiksi, jopa vaarallisiksi.

Jonkun pitäisi puhdistaa räystäskourut ja ajaa nurmikko, mutta mistä sellaista apua voisi tilata?

Soininen tajusi, ettei ollut ongelmansa kanssa yksin. Suomi on täynnä vanhuksia, joilla ei ole lähellä ketään ihmistä, joka voisi auttaa arjen pikkuhommissa. Usein ne ovat vielä sellaisia, että kuka tahansa normaalikuntoinen aikuinen voi ne tehdä. Nurmenleikkuuseen ei kannata palkata kallista ammattimiestä.

Koneella pitkän työuran tehnyt Soininen päätti perustaa yrityksen, joka tuottaa vanhuksille kotiapua edullisesti. Ideana on, että myös työntekijät ovat eläkeläisiä, samaa ikäluokkaa asiakkaiden kanssa, eikä heidän elantonsa ole kiinni satunnaisista parin tunnin pikkuhommista.

Yrityksen toimenkuvaa ei kuitenkaan rajoitettu vain vanhusten kotiapuun vaan ylipäänsä kaikkeen avustavaan, täydentävään työhön, jota eläkeläiset voisivat tehdä.

Työhaluisia eläkeläisiä on ”hämmästyttävän paljon”

Yritystoimintaa aloitellessaan Ulla Soininen ei ollut aivan varma, miten kiinnostuneita eläkeläiset ovat tällaisesta työstä. Hän lähti varovasti liikkeelle Hämeenlinnasta ja laittoi eräänä marraskuisena lauantaina 2018 paikallislehteen ilmoituksen, jossa tarjottiin töitä kymmenille eläkeläisille.

Puhelin alkoi soida heti aamulla – ja soi monta päivää.

Vanhin työhaastattelussa käynyt oli yhdeksänkymppinen mies, jolla oli suorastaan hirmuinen työhalu. Häntä Soininen ei voinut palkata, mutta korkeakaan ikä ei välttämättä ole työllistämisen esteenä.

”Näitä hyväkuntoisia eläkeläisiä, jotka haluavat tehdä jonkin verran töitä, on hämmästyttävän paljon. Taistelen henkeen ja vereen ikärasismia vastaan! Haluan nostaa seniorityöntekijöiden osaamiseen siihen arvoon, joka sille kuuluu.”

Soininen on irtisanoutunut vakituisesta työstään Koneelta, jossa hän muun muassa kiersi maailmaa kehittämässä yhtiön tehtaita.

”Vaikka sain tehdä hienoja asioita, se ei vedä vertoja merkityksellisyydessä sille, mitä pääsen nyt tekemään.”

Merkitystä antaa se, että työn ansiosta vanhukset pystyvät pärjäämään pitempään kotoa – ja toisaalta työtä tekevät eläkeläiset pysyvät pitempään hyväkuntoisina niin fyysisesti kuin henkisesti.

Nyt Onnexi Oy:llä on lähes 150 työntekijää, ja se toimii myös Turussa, Porissa ja Tampereella. Pääkaupunkiseudulla toiminta on juuri aloitettu. Soinisen tavoitteena on kuitenkin löytää työhaluisia ja -kykyisiä eläkeläisiä yrityksen listoille koko maasta.

Onnexi joutuu tosin pian kilpailemaan kyvykkäistä senioreista, sillä Ruotsista on juuri rantautunut lähes vastaava yritys, ViiskytViisPlus.

Ruotsalaisyritys on työllistänyt senioreja jo kymmenen vuotta

Senioreiden työllistämisessä Suomella on vielä paljon tekemistä verrattuna Ruotsiin, joka on siinä Euroopan paras.

Nyt Suomessa nimellä ViiskytViisPlus aloittava yritys on toiminut Ruotsissa jo kymmenen vuotta. FemtioFemPlus toimii franchising-periaatteella, ja sillä on Ruotsissa yli 40 yrittäjää ja noin tuhat seniorityöntekijää.

Toki Suomessakin on ollut jo aiemmin tämänkaltaista toimintaa, mutta varsin pienimuotoisesti ja paikallisesti toteutettuna. Onnexi ja ViiskytViisPlus haluavat ulottaa toimintansa koko maahan.

Onnexista ViiskytViisPlus eroaa franchising-periaatteen lisäksi siinä, että se ei työllistä vain eläkeläisiä vaan myös huonosti työllistyviä yli 55-vuotiaita.

ViiskytViisPlussan ensimmäinen yrittäjä ja yhteyshenkilö Suomessa on siuntiolainen Ninni Kinnunen. Hän kertoo, että kotipalvelut ovat Ruotsissa yhtiön isoin toimiala, ja nimenomaan arkiset, ei erityistaitoja vaativat työt.

”Mehän ei oteta esimerkiksi mitään lääkinnällisiä vastuita, vaan annetaan sellaista apua, jota kuka tahansa pystyy antamaan. Kotipalveluissa meiltä käy aina sama ihminen, ja haluamme antaa kiireetöntä apua arkeen sekä tuoda vanhuksille myös sosiaalisen kontaktin”, Kinnunen sanoo.

Toisaalta ViiskytViisPlus voi etsiä töitä vaikkapa it-osaajalle, joka ei ole onnistunut kuusikymppisenä enää työllistymään.

Palaako kodinhoitaja lapsiperheisiin?

Yrityksissä seniorityöntekijät ovat samalla viivalla kuin muutkin työntekijät – heitä ei siis kaupata halvalla korvaamaan muuta työvoimaa. Onnexi välittää esimerkiksi eläkkeellä olevia hoitajia hoivayrityksiin, ja Ulla Soinisen mukaan heille maksetaan vähintään samaa palkkaa kuin muille.

”Kun yrityksille tehdään, noudatetaan tasan tarkkaan tessiä ja mennään maksimikokemuslisien mukaan”, Soininen sanoo.

Nuoremmilta hoitajilta eläkeläiset eivät kuitenkaan vie työpaikkoja, vaan lähinnä paikkaavat satunnaista hoitajapulaa. Seniorit eivät Soinisen mukaan lähtökohtaisesti edes halua sitoutua pitkiin työjaksoihin, vaan tekevät omilla ehdoillaan juuri sen verran kuin haluavat.

Soininen näkee, että kodinhoitaja voi tehdä Suomessa uuden tulemisen lapsiperheisiin tai miksei muihinkin koteihin, joiden asukkaat eivät itse halua tai ehdi hoitaa kaikkia arjen askareita.

Se olisi kulttuurisesti ehkä helpompi hyväksyä, jos tekijänä olisi sitä omaksi ilokseen omilla ehdoillaan tekevä eläkeläinen.

Lue myös: Esko vaihtoi nelikymppisenä stressaavan työnsä leppoisampaan – jaksaa nyt jatkaa työntekoa 72-vuotiaana

X