”Kiitos Esko Valtaoja – kaltaisiasi tiedeuutisten selventäjiä tarvittaisiin lisää!”

Jaa artikkeliTilaa Seura
Päätoimittaja Erkki Meriluoto.
Päätoimittaja Erkki Meriluoto. © Niclas Mäkelä / Otavamedia
”Monimutkainen avaruuden asia on selitetty niin maanläheisesti, että tavallinen tallaajakin pääsi kärryille. Kiitos Esko Valtaoja”, Erkki Meriluoto kirjoittaa.

Näyttävät grafiikat avaruudesta pyörivät tv-ruudussa. Tiedetoimittaja selostaa Venus-planeetan fosfiinilöydöstä. Löytö voisi olla ensimmäinen merkki elämästä maapallon ulkopuolelta.

Ylen tv-uutisten lähetys siirtyy studioon. Ääneen pääsee avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja.

”Täytyy muistaa, että me emme ole vielä löytäneet elämää, emmekä edes elämän merkkejä niin kuin vähän liian innostuneesti tuossa uutisessa kerrotaan, vaan jotain joka mahdollisesti voisi olla merkki elämästä. Eli valitettavasti pitää vielä pistää vähän jäitä hattuun”, Esko Valtaoja kertoo leppeällä äänellään.

”Venus on ollut vähän sellainen köyhä pikkuserkku”

Tieteen tunnettu popularisoija palauttaa katsojan oitis maan pinnalle. Mutta miten asian sitten varmistaisi, kysyy uutistenlukija.

”Kyllähän sinne käytännössä pitäisi päästä paikan päälle. Venus on ollut vähän sellainen köyhä pikkuserkku. Kaikki ovat halunneet lähteä Marsiin. Marsista etsitään elämää. Heinäkuussa sinne lähti kolme eri luotainta kolmesta eri maasta. Venus ei ole oikein kiinnostanut ketään, koska on oletettu sen olevan kuuma ja kuollut. Se kiinnostaa planeettatutkijoita ja geologeja, mutta ei elämän etsijöitä. Nyt on kerta heitolla tilanne muuttunut.”

Tietenkin. Paikan päälle Venukseen. Toki luotaimen avulla kamerat ja sensorit ojossa, mutta kuitenkin reissua se vaatisi. Sen köyhän pikkuserkun luokse, joka kirjallisuudessa ja elokuvateollisuudessa on jäänyt täysin punapintaisen Marsin ja sen ”vihreiden miesten” jalkoihin. No, tuskinpa siellä Venuksen pilvissä tai pinnallakaan miehiä odottaisi. Ei ainakaan kovin kylmäverisinä yli 400 asteen lämpötilassa. Mahdolliset elonmerkit voivat olla jopa neljän miljardin vuoden takaisia.

”Mars, Maa ja Venus olivat aurinkokunnan alkuaikoina hyvin samanlaisia – kaikkien pinnalla oli runsaasti vettä. Mukavia lämpimiä lätäköitä, joissa saattoi muhia vaikka mitä. Ehkäpä Venuksessakin elämä pääsi vauhtiin ja sen viimeiset rippeet ovat nyt paenneet ilmakehässä leijuviksi mikrobeiksi”, Valtaoja lausuu uutislähetyksessä.

Monimutkainen avaruuden asia on selitetty niin maanläheisesti, että tavallinen tallaajakin pääsi kärryille. Kiitos Esko Valtaoja. Kaltaisiasi jalat maassa olevia tiedeuutisten selventäjiä tarvittaisiin lisää.

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Viva-lehdessä 10/20.

Lue Esko Valtaojan kolumnit tästä.

Esko Valtaoja on Seuran kolumnisti.

Esko Valtaoja on Seuran kolumnisti. © Tommi Tuomi / Otavamedia

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti

X