Hupenevatko Suomen metsät? Hakkuut ovat syöneet vanhojen talousmetsien pinta-alaa 42 prosenttia 15 vuodessa

Jaa kaverilleTilaa Seura
metsä
© Norman Ojanen / OM-arkisto
Sellubuumi lisää puuntarvetta. ”Jos halutaan lisätä hakkuita, niin silloin pitää kiinnittää enemmän suojeluun”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja.

Juha Sipilän (kesk) hallitus päätti vuonna 2015 leikata melkein 70 prosenttia vapaaehtoisen metsiensuojeluohjelman Metson rahoitusta. Sen jälkeen ohjelman rahoitusta on palautettu, mutta vuoden 2015 tasoon on vielä matkaa.

Vapaaehtoisessa metsien suojeluohjelmassa on kyse etenkin vanhojen metsien suojelusta. Ohjelma ulottuu tällä erää vuoteen 2025.

Samalla kun Metso-ohjelman rahoitusta on nyt leikattu noin puoleen, istuva hallitus on pyrkinyt kasvattamaan hakkuutavoitteita. Puuta tarvitaan entistä enemmän muun muassa sellubuumin vuoksi. Kansallisen metsästrategian tavoitteena on nostaa runkopuun käyttö noin 72 miljoonasta kiintokuutiometristä noin 80 kiintokuutiometriin vuoteen 2025 mennessä.

Miten käy luonnon monimuotoisuuden?

”Minun logiikan mukaan se menee niin, että jos halutaan lisätä hakkuita, niin silloin pitää kiinnittää enemmän suojeluun, että tasapaino jotenkin säilyisi. Nyt se on ollut päinvastoin”, Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä sanoo.

Höltän mielestä pysyvien suojelualueiden määrän lisääminen merkittävästi on olennainen keino ympäristöarvojen ylläpitämisessä. Se auttaa myös niitä lajeja, joita ei talousmetsien hoidossa pystytä auttamaan.

Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan yli 160-vuotiaiden metsien pinta-ala puuntuotannon maalla on vähentynyt hakkuiden seurauksena 42 prosenttia viimeisen 15 vuoden aikana.

Metsäteollisuuden toimijat tarkkailevat ensisijaisesti puun riittävyyttä, eli puuta ei saa hakata niin paljon, että se hupenisi Suomen metsistä. Luonnonsuojelijoiden näkökulmasta on ensisijaisen tärkeä suojella vanhoja metsiä ja luonnon monimuotoisuutta.  Vaikka kummallakin taholla on ymmärrystä toisten näkökulmaan, kädenväännön aiheena on, kuinka paljon hakkuita voidaan tehdä ja kuinka paljon pitäisi suojella.

Valtiovalta voi ohjailla kannustimilla puunhakkuun määrää, mutta viime kädessä markkinat päättävät, kuinka paljon puuta hakataan. Määrä riippuu siitä, kuinka paljon teollisuus ostaa.

Valtio korvaa

Metso-ohjelmassa ideana on, että metsänomistaja saa valtiolta korvausta metsien suojelusta ja hoidosta. Ohjelman rahoituksen vahvistamista ovat vaatineet ympäristöjärjestöjen lisäksi muun muassa MTK ja metsäteollisuus.

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2014–2025 yhdistää metsien suojelun ja talouskäytön. Sen tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen ja vakiinnuttaa luonnon monimuotoisuuden suotuisa kehitys.

Metsäteollisuus ry:n pääekonomisti Maarit Lindström korostaa, että metsän suojelun ja taloudellisen hyödyntämisen ei tarvitse olla toisilleen vastakkaisia.

”Itse metsänomistajana voin pitää metsää pitkäaikaisena sijoituksena ja hankkia sillä esimerkiksi hoivaa äidilleni. Osia metsästä voi olla taloudellisessa käytössä ja osassa voidaan huolehtia vaikkapa biodiversiteetistä tai muista luontoarvoista. Toisaalta hyvin hoidettu metsä on sellainen, joka sopii hyvin virkistyskäyttöön. Siellä voin lenkkeillä, käydä poimimassa marjoja, metsästää tai kalastaa”, Lindström sanoo.

Metso-ohjelma täyttää tänä vuonna kymmenen vuotta. Nyt keväällä käynnistettiin väliarviointi, jonka avulla selvitetään ohjelman tähänastiset tulokset, tulevaisuuden näkymät ja kehittämistarpeet. Väliarviointi valmistuu syksyllä 2018.

X