Kiinalaisia teknologiayrityksiä syytetään vakoilusta – Viranomaisen mukaan suomalaisilla ei ole syytä huoleen: ”Ei koske meitä”

Jaa kaverilleTilaa Seura
Kiinalaisyrityksiä syytetään vakoilusta.
Huawei on ollut viime aikoina länsimaissa vakoiluepäilyjen kohteena. © iStock
EU ja monet länsimaat ovat ilmaisseet huoleensa kiinalaisten teknologiayritysten tietoturvasta. Aihe ei ole noussut julkisesti esiin Sauli Niinistön Kiinan vierailulla.

Sauli Niinistö on kaksipäiväisellä valtiovierailulla Kiinassa. Ensimmäisenä päivänä Niinistö ja Kiinan presidentti Xi Jinping avasivat Suomen ja Kiinan yhteisen talviurheiluvuoden.  Pandakuulumisten ohella presidentit allekirjoittivat kolme aiesopimusta liittyen yhteistyöhön turismissa, patenteissa ja talviurheilussa.

Illallispöydässä puhuttiin ihmisoikeuksista. YK:n alaisen komitean arvioin mukaan Kiina on sulkenut poliittisille leireille yli miljoona uiguuria. Niinistön mukaan uiguureista puhuttiin. Tosin hän oli haluton avaamaan keskusteluiden sisältöä julkisuudessa.

Toinen ajankohtainen kysymys liittyi Kiinan pidättämään 12 Kanadan kansalaiseen. Pidätysten on arveltu olevan poliittinen vastaveto sille, että Kanada pidätti viime joulukuun alussa Huawein talousjohtaja Meng Wanzhoun Yhdysvaltojen pyynnöstä. Teknologiayhtiö oli rikkonut USA:n Iranille määräämiä talouspakotteita.

Huawai-vyyhti liittyy osana suurempaan keskusteluun, josta presidentit eivät tiettävästi puhuneet.

Aihe on kiusallinen. Se liittyy teknologiaan, joka on käytössä myös Suomessa.

Kiinalainen vakoilubisnes?

Kiinalaisia teknologiayrityksiä Huaweita ja ZTE:ta on jo jonkin aikaa epäilty siitä, että ne toimivat Kiinan valtion laskuun. Kummankin yhtiön tuotteissa on tietoturva-aukkoja, jotka mahdollistavat vakoilemisen.

Australia ja Uusi-Seelanti ovat jo aiemmin kieltäneet teleoperaattoreitaan ostamasta viidennen sukupolven (5g) matkapuhelinverkkoon laitteita ja ohjelmistoja Huaweilta.

Kansainvälinen kritiikki voimistui viime joulukuun alussa sen jälkeen, kun Kanada pidätti Huawein talousjohtajan. Samaan aikaan vakoilusyytökset nousivat uudelleen julkisuuteen.

”Pitääkö meidän olla huolissamme Huaweista ja muista kiinalaista yhtiöistä? Kyllä, mielestäni meidän täytyy olla huolissamme noista yhtiöistä”, Euroopan komission digitaalisista sisämarkkinoista vastaava komissaari Andrus Ansip sanoi joulukuussa Brysselissä uutistoimisto Reutersin haastattelussa.

Ennen joulua USA:n presidentti Donald Trump uhkasi kieltävää yhdysvaltalaisia yrityksiä ostamasta Huawein ja ZTE:n tuotteita.

Tammikuussa arvostelijoiden kuoro on voimistunut. Iso-Britanniassa Kansallisen Turvallisuuden Keskus (NCSC) on kehottanut operaattoreita valitsemaan toimittajansa tarkasti. Viestin on tulkittu tarkoittavan nimenomaan kiinalaisia teknologiayrityksiä.

Viimeisimpänä Kiina-vastaiseen rintamaan on liittynyt Saksa. Tuoreiden tietojen mukaan maassa harkitaan nyt kieltoa Huawein laitteiden käytölle viidennen sukupolven matkapuhelinverkossa. Operaattoreita kiellettäisiin ostamasta kiinalaisia laitteita.

Vain pari päivää ennen Niinistön valtiovierailua Huawei erotti Puolassa toimineen myyntijohtajansa, joka on pidätetty epäiltynä vakoilusta Kiinan hallitukselle.

Huawei on kiistänyt syyllistyneensä vakoiluun.

”Tietoturva on aina ollut tärkein tavoitteemme. Meillä on kattava historia turvallisuustuotteiden toimittamisesta Saksassa ja muualla maailmassa”, yrityksen tiedottaja kertoi TechRadarille.

Kiinaan matkannut Niinistön seurue on varmasti hyvin perillä ”Huaweigaten” uusimmista käänteistä, kuuluuhan miesvahvuuteen muun muassa Suomen ja Kiinan välisen innovatiivisen liiketoiminnan komitean puheenjohtaja, Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa.

Ei näyttöä tietovuodoista

Suomessa Huawein laitteita ja ohjelmistoja käyttää teleoperaattori Elisa. Toinen käyttäjä on Suomen Yhteisverkko Oy. Se on Telian ja DNA:n yhteisyritys, joka palvelee asiakkaitaan Pohjois- ja Itä-Suomessa.

Helsingin Sanomat pyysi joulukuussa Liikenne- ja viestintäviraston tuoretta pääjohtaja Kirsi Karlamaata kommentoimaan Huawai-kohun vaikutusta suomalaisiin käyttäjiin. Silloin Karlamaa vetosi Suomen lakiin, jonka mukaan vastuu verkkojen turvallisuudesta on teleoperaattoreilla.

”Heillä on velvollisuus ilmoittaa meille, jos verkossa tapahtuu jotakin epäilyttävää. Emme ole tällaista ilmoitusta saaneet, joten meillä ei ole näyttöä tietovuodoista”, Karlamaa sanoi.

Karlamaan mukaan jokaisella teleoperaattorilla on oikeus ostaa verkkolaitteet miltä tahansa verkkolaitetoimittajalta.

”Emme voi puuttua asiaan millään tavoin, jos meillä ei ole näyttöä epäilyistä.”

”Me kerromme, jos puutteita on”

Kuukauden kuluessa kansainväliset äänenpainot ovat koventuneet. Epäilyjä väärinkäytöksistä on uutisoitu monessa maassa. Onko suomalaisen viestintäviranomaisen kanta muuttunut?

”Ei ole”, sanoo Kyberturvallisuuskeskuksen johtaja Jarkko Saarimäki.

Teleoperaattorit eivät ole ilmoittaneet tietoturvaongelmista.

Voisiko hiljaisuus johtua tietämättömyydestä? Ehkä kansainvälisellä tiedusteluyhteisöllä on sellaista tietoa, mitä suomalaisilla operaattoreilla ei ole?

”Totta kai mekin seuraamme viranomaisena asiaa. Jos saamme tietoa, että jossain järjestelmässä tai ohjelmistossa on tietoturvapuutteita, me kerromme kaikille asiakkaillemme näistä puutteista. Tuollaista kuvailemasi kaltaista tietoa me emme ole saaneet”, Saarimäki vastaa.

Saarimäen mukaan Suomessa ei ole voimassaolevaa lainsäädäntöä, jonka nojalla jonkin tietyn maan tuotteet voidaan kieltää.

”Jokainen valtio ja organisaatio tekee nämä ratkaisut oman tietonsa varassa. En tiedä, mikä se menettely pitäisi Suomessa olla, että tuollaiseen kieltoon päästäisiin.”

Viranomaisen mukaan on tietoturvaan varautuminen on osa teleoperaattorin normaalia toimintaa.

”Varuillaanolon on oltava ihan normaali osa teleyritysten prosesseja”, Saarimäki sanoo.

X