Lääkelain muutokset tuovat hyötyjä päivystyspotilaalle – Eniten muutoksesta kärsivät isojen apteekkien apteekkarit ja kaupat

Jaa artikkeliTilaa Seura
Lääkelain muutokset
Kipulääkkeet eivät itseasiassa paranna kipua. Terveystieteiden tohtori, fysioterapeutti ja kipukroonikko Tapio Ojala toteaa, että kipulääke ei paranna – ainoastaan vaimentaa kehosta tulevaa ”kipuviestiä”. © COLOURBOX
Palastelimme lääkelakiin tulevien muutosten hyödyt ja haitat eri osapuolten välillä.

Kun apteekkeja tulee lisää, hyötyjiä löytyy usealta taholta:

Päivystys- ja muut potilaat:

Joidenkin terveyskeskusten, sairaaloiden ja muiden sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden sekä tulevien sotekeskusten yhteyteen voidaan perustaa uusia apteekkeja.

Varsinkin ympärivuorokautista päivystystä tarjoavien paikkojen potilailla on tarve saada lääkkeitä viiveettä.

Apteekkien kaikki asiakkaat:

Jotkin sivuapteekit voisivat itsenäistyä, mikä saattaisi laajentaa niiden aukioloaikoja ja palveluja. Voitaisiin perustaa myös kokonaan uusia apteekkeja.

Kun apteekkeja tulee lisää, isojen apteekkien apteekkarit kärsivät.

© iStock

Proviisorit:

Lakimuutos voisi tuoda suuriin kaupunkeihin parikymmentä ja koko Suomeen jopa 60 uutta apteekkia. Nykyistä useampi proviisori pääsisi apteekkariksi.

Sosiaalihuollon palveluasumisen yksiköt:

Tuetun palveluasumisen ja eri avohoidon yksiköt voisivat ylläpitää pientä yhteistä lääkevarastoa. Se nopeuttaisi asukkaiden lääkehoidon aloittamista.

Kun apteekkeja tulee lisää, isojen apteekkien apteekkarit ja pienet terveyskeskukset kärsivät:

Isojen apteekkien apteekkarit:

Uusien apteekkien perustaminen helpottuu, kun uuden apteekkiluvan kriteerinä ei ole enää pelkästään lääkkeiden saatavuus vaan myös apteekkipalveluiden tarve. Perustaminen myös nopeutuu.

Apteekkarit ovat voineet valittamalla viivästyttää kilpailijoiden tuloa alueelleen – ja ovat niin tehneetkin esimerkiksi Espoossa – mutta nyt valitusprosessi lyhenee.

Uusien apteekkien syntyminen lisää kilpailua ja voi siten nakertaa varsinkin isojen apteekkien kassaa. Ne kun ovat tähän saakka saaneet kasvaa rauhassa.

Pienet terveyskeskukset:

Itsehoitolääkkeiden saatavuuden parantamiseksi oli suunnitteilla myös malli, jossa nykyiset apteekit olisivat voineet perustaa palvelupisteitä vapaasti kauppojen tai pienten terveyskeskusten yhteyteen. Malli hylättiin.

Lääkealan muutokset koskeva apteekkialaa.

© iStock

Itsehoitolääkkeiden hintasääntely löystyy, kuka on hyötyy ja kuka kärsii?

Itsehoitolääkkeiden ostajat hyötyvät:

Hintakilpailu luultavasti alentaa itsehoitolääkkeiden hintoja. Paljousalennuksia ei kuitenkaan saa antaa, eikä alennusten antaminen saa aiheuttaa turhaa lääkkeiden – esimerkiksi särkylääkkeiden – käyttöä.

Kaikki apteekit kärsivät:

Apteekit saavat alkaa kilpailla itsehoitolääkkeiden hinnoilla. Mahdollinen alennus otetaan apteekin katteesta.

Lääkelakiin on tulossa muutoksia.

© iStock

Apteekkien verotus ei kiristykään

Isoimmat apteekit hyötyvät:

Apteekkiveron progressiota ei kiristetäkään ylimmissä veroluokissa, kuten ensin oli tarkoitus.

Suomen valtio kärsii:

Toisin kuin ensin suunniteltiin, isoimmat apteekit eivät maksakaan tulevaisuudessa valtiolle aiempaa suurempaa prosenttia veroa.

Itsehoitolääkkeiden hintasääntely löystyy Suomessa.

© iStock

Itsehoitolääkkeet eivät tule kauppoihin – Apteekkarit huokaisevat helpotuksesta ja kauppiaat kärsivät

Kaikki apteekit hyötyvät:

Apteekkarit ovat pelänneet, että itsehoitolääkkeet tulevat Suomessa marketteihin. Tavanomaisten särkylääkkeiden ja muiden ilman reseptiä myytävien lääkkeiden myynti on tärkeää etenkin pienille apteekeille, jotka ovat kannattavuuden rajamailla.

Päivittäistavarakauppiaat ja hyvinvointiketjut kärsivät:

Itsehoitolääkkeiden kauppamyyntiä on lobattu pitkään, ja jotkin toimijat odottivat sallivaa lakimuutosta jo nyt. Hallitus ei silti vapauta itsehoitolääkkeitä kauppojen hyllyille.

Oriolan ja Keskon yhteinen hyvinvointiketju Hehku ilmoitti yt-neuvotteluista ja pohtii toimintansa lopettamista, vaikka ensimmäiset myymälät avattiin alkuvuodesta ja uusimmat vasta tänä syksynä.

Juttua varten on haastateltu sosiaali- ja terveysministeriön ohjausosaston erityisasiantuntijaa Heidi Tahvanaista.

X