Lähes kolme neljästä pitää koronarajoituksia eri aloilla epätasapuolisina

Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran kyselytutkimus selvitti, onko koronarajoitusten aiheuttama taakka kannettu yhdessä vai jakautuuko se epätasapuolisesti.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Koronarajoitukset ovat kurittaneet erityisesti esimerkiksi ilmailualaa.

Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran kyselytutkimus selvitti, onko koronarajoitusten aiheuttama taakka kannettu yhdessä vai jakautuuko se epätasapuolisesti.
Teksti:
Kiia Heikkilä

Kyselyyn vastannet pitävät eri elinkeinoaloihin kohdistuneita rajoituksia epätasapuolisina. Sitran toukokuussa teettämään kyselyyn vastanneista 74 prosenttia ajattelee näin.

Elinkeinorakenne Helsingissä ja muissa isoissa kaupungeissa eroaa muusta Suomesta melko paljon. Helsingissä on enemmän asiakaskohtaamisiin nojaavia palveluammatteja ja esimerkiksi työllistäviä tapahtumia. Pelkästään Helsinki-Vantaan lentoaseman alueella työskentelee noin 20 000 ihmistä.

Uudellamaalla 80 prosenttia vastaajista piti rajoituksia epätasapuolisina.

Epätasapuolisia myös väestöryhmien kesken

Kyselyssä selvitettiin rajoitusten vaikutusta elinkeinoelämän lisäksi yksilöihin ja eri väestöryhmiin.

Vähän yli puolet vastanneista (54 %) koki, että rajoitustoimet ovat kohdelleet eri väestöryhmiä epätasapuolisesti. Kaikkein jyrkimmin tätä mieltä olivat korkeasti koulutetut ja vihreitä tai vasemmistoliittoa äänestävät henkilöt.

Kaksi kolmasosaa vastasi, että korona-aika ei vaikuttanut heidän taloudelliseen tilanteeseensa lainkaan. Ne, joiden taloudellinen tilanne oli heikentynyt, olivat pääosin niitä, joilla oli valmiiksi heikompi taloustilanne.

Vaikka kysely osoittaa, että kaikkein pahiten kärsivät matalapalkkaiset yksilöt, heidän vastauksistaan ei ilmennyt, että rajoituksia pidettäisiin erityisen epätasapuolisina.

Tyytyväisimpiä rajoitustoimien tasapuolisuuteen olivat SDP:n ja keskustan kannattajat. Molempia puolueita kannatetaan erityisesti maalaiskunnissa ja pienemmissä kaupungeissa, joihin rajoitukset eivät ole iskeneet niin kovasti.

Mitä kyselyn tulokset kertovat?

”Kyselyn tulokset kertovat ainakin siitä, että erilaisilla alueilla – maaseudulla ja kaupungeissa – voi Suomenkin kaltaisessa pienessä maassa olla erilaisia kokemuksia ja näkemyksiä yhteisestä kriisistä. Tämä olisi hyvä huomioida, kun arvioidaan korona-ajan päätöksentekoa”, sanoo Sitran Uudistumiskyky-teeman johtajana työskennellyt Antti Kivelä.

”Toisaalta juuri erilaisten elämäntapojen ja elinpiirien kirjo voi tehdä kansakunnasta uudistumiskykyisemmän ja ’kriisinkestävämmän’.”

Kaupungistuminen on maailmanlaajuinen megatrendi. Todennäköisesti korona on  muuttanut arkea enemmän kaupungeissa kuin harvemmin asutuilla alueilla. Niin Suomessa kuin maailmallakin. Tälläkin hetkellä iso osa suomalaisista viettää aikaansa kesämökillä.

”Voisiko yksi Suomen voimavara yhä arvaamattomammaksi käyvässä maailmassa olla, että ihmiset voivat vastedeskin halutessaan rakentaa arkeaan myös suurimpien kasvukeskusten ulkopuolella?” Kivelä kysyy.

Katse tulevaan

Aiemmassa kesäkuussa julkaistussa Sitran kyselyssä selvisi, että 59 prosenttia sallisi rokotetodistuksella, tuoreella koronatestituloksella tai sairastetulla taudilla vapaamman liikkumisen ja palveluiden käytön.

Esimerkiksi Tanskassa tämä malli on jo otettu käyttöön. Suomalaiset jalkapallofanit pääsivät negatiivisten koronatestitulosten avulla Kööpenhaminaan katsomaan Suomen ja Tanskan välistä EM-ottelua. Lisäksi avautuivat ovet ravintoloihin ja muihin tapahtumiin.

Koronavirustartuntojen esiintyvyys, viruksen variantit ja rokotekattavuus ratkaisevat, miten ja millä tahdilla rajoitustoimia puretaan.

Lue myös: Taiteen, urheilun ja kulttuurin tarjonta olisi koronakriisissä yhtä tärkeää kuin baarien aukiolo – Rajoitukset ovat valtiolta aina myös arvovalintoja, sanoo professori Aki-Mauri Huhtinen

 

X