Tästä syystä lapsen lukutaito ei välttämättä parane, vaikka tämä lukisikin paljon – Suomalaisprofessoreilla yhtenäinen näkemys muutostarpeesta
Lasten lukutaito ei välttämättä kehity, vaikka lukisi paljon digitaaliselta päätteeltä.
Painetun tekstin lukeminen voi parantaa luetun ymmärtämistä kuudesta kahdeksaan kertaan enemmän, kuin digitaaliselta päätteeltä lukeminen, Valencian yliopiston tuoreessa tutkimuksessa todetaan.
Tutkimuksessa havaittiin, että ala-asteella digitaalisen lukemisen ja luetun ymmärtämisen välinen suhde on jopa negatiivista. Se on huolestuttavaa, koska kouluissa on lisätty digitaalisen oppimisen alustoja viime vuosina runsaasti.
Syy heikkoon luetunymmärtämiseen saattaa johtua häiriötekijöistä. Pienet lapset eivät välttämättä osaa käsitellä häiriötekijöitä, kuten näyttöpäätteelle saapuvia viestejä, mikä aiheuttaa keskittymisen herpaantumista.
Nuorten lukutaito vaarassa, mikä neuvoksi?
Yläasteesta eteenpäin tulokset ovat olleet positiivisempia, mutta lukemiseen, erityisesti painetussa muodossa, tulisi panostaa.
Suomalaisprofessorit ovat yhtä mieltä siitä, että ala-asteella pitäisi lukea enemmän painetuista lähteistä.
”Olen sitä mieltä. Kun Pisa-tutkimukset tulivat ja niitä on vatvottu lehdissä, niin monet opettajat ja oppilaatkin ovat sitä mieltä, että keskittymistä helpottaisi, jos käytettäisi vähemmän digitaalisia materiaaleja”, Turun yliopiston psykologian emeritusprofessori Jukka Hyönä sanoo.
Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen professori Minna Torppa on sitä mieltä, että molempia tarvitaan.
”Laadukas laite ja sivusto, jossa voi yhdistää videoita ja ääntä, voi myös auttaa lasta. Näyttää kuitenkin, että esimerkiksi pelimaailmassa voi olla helppoa ja kivaa oppia, mutta opin soveltaminen pelin ulkopuoleisessa maailmassa ei ole itsestään selvää”, Torppa sanoo.
Lukemisen määrä ei korreloi lukutaidon kanssa
Myös Suomessa on saatu samankaltaisia tuloksia. Torppa on mukana Alkuportaat-tutkimushankkeessa, jossa 2000-luvulla syntyneitä lapsia on seurattu eskarilaisista noin parikymppisiksi.
Saatujen tulosten mukaan luetunymmärtämisen taidot voivat olla jopa sitä heikommat, mitä enemmän lapsi käyttää digiä, mutta sitä paremmat, mitä enemmän lukevat kirjoja.
”Monesti ajatellaan yksinkertaisesti, että jos lapsi lukee paljon, niin lukutaito paranee. Asia on kuitenkin myös toisinpäin. Jos lukutaito on heikko, lapsilla ei ole pääsyä itseä kiinnostaviin, laadukkaisiin teksteihin ja pitkiin kirjoihin. Lukivaikeus voi olla varsinkin aluksi este lukemiselle”, Torppa sanoo.
Peruslukutaidon on oltava kunnossa. Varsinkin alkuluokilla lasten on havaittu lukevan enemmän eritoten kirjoja, kun peruslukutaito on hyvä.
Lapsille lukeminen kannattaa
Jos lukeminen tuntuu raskaalta, siitä on vaikea innostua. Kun lukeminen on vahvalla pohjalla, on helpompi jatkaa. Torppa huomauttaa, että suomalaiset lapset ovat innokkaita lukemaan ensimmäisillä luokalla, mutta lukuinnosta pitäisi huolehtia myös myöhemmin.
”Lapsen kanssa yhdessä lukeminen on erityisesti lukuinnon ja kielen rikastumisen kannalta tärkeää. Vaikeiden sanojen kohdalla voidaan keskustella, positiiviset tunteet motivoivat ja auttavat muistia ja lukemisesta voi tulla mukava hetki vanhemman kanssa. Kymmenen minuuttiakin päivässä riittää, sen ei tarvitse olla kiireisessä arjessa iso lisätyö”, Torppa kannustaa.
