Rikas Nuorisosäätiö jatkoi lautakasasta miljoonapuhallukseen – Arkistojen penkominen löi Ari Korvolan ällikällä: ”Helkkarinmoista rahanholvausta!”
Nuorisosäätiö avasi arkistonsa Seuran entiselle toimituspäällikölle Ari Korvolalle, joka ällistyi säätiön historiaa penkoessaan.
Nuorisosäätiö oli todella rikas säätiö, Ari Korvola muistuttaa. "Sitä rahaa piti sitten tunkea mitä kummallisimpiin asioihin."
Kun kirjan nimi on Tuppeen sahattu Nuorisosäätiö (Docendo) ja kirjoittaja on Ari Korvola, joka aikoinaan metsästi silloiselle pääministerille Matti Vanhaselle väitetysti vastikkeetta toimitettua puutavaraa, tulee mieleen kysymys: eikö eläkkeelle viisi vuotta sitten jäänyt legendaarinen tutkiva toimittaja osaa vieläkään päästää irti mokomasta lautakasasta? Pitääkö siitä taas puhua?
Kateisiin jääneestä lautakasasta tuli ristiriitainen symboli, joka kuvaa yhdelle korruptoitunutta systeemiä, toiselle median poliittista ajojahtia. Nuorisosäätiön historiassa lautakasa on kuitenkin vain jäävuoren huippu.
Korvola kävi kirjaansa varten läpi Keskusrikospoliisin tutkinta-aineistoa niiltä osin kuin se katsottiin julkiseksi. Lisäksi hän sai Nuorisosäätiön uudelta johdolta käyttöönsä säätiön arkiston.
”Heillä oli idea, että lähdetään puhtaalta pöydältä uudistamaan ja pelastamaan säätiötä”, Ari Korvola kertoo.
Nuorisosäätiö perustettiin hyvään tarkoitukseen
Alussa Nuorisosäätiön keskustalaisilla perustajilla oli hyvä tarkoitus: rakentaa maalta kaupunkiin muuttaville nuorille edullisia vuokra-asuntoja. Toki ajatuksena lienee ollut myös pitää maalaisnuoret ideologisessa otteessa kaupungin humussakin.
Hyvään tarkoitukseen saatiin tukea Raha-automaattiyhdistykseltä sekä halpoja lainoja Aralta eli Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselta. Taloja rakennettiin ja nuoria asutettiin. Samalla Nuorisosäätiö vaurastui – yleishyödylliseksi säätiöksi ihan liikaa.
Ari Korvola seurasi urallaan Nuorisosäätiön asioita vuosikausia, mutta silti hänkin ällistyi penkoessaan arkistoa:
”Se helkkarinmoinen rahanholvaus joutaviin asioihin! Se oli todella hirmuisen rikas säätiö.”
Lue myös: Nuorisosäätiö edisti varattomien nuorten asumista hankkimalla lomaosakkeita Alpeilta
Tuppeen sahattu Nuorisosäätiö -kirjassa kerrotaan muun muassa luottamusmiesten kokouspalkkioista, joista kertyi pöyristyttäviäkin summia. Esimerkiksi säätiön puheenjohtajana 2003–2009 toiminut Antti Kaikkonen sai vuonna 2008 erilaisia palkkioita yli 42 000 euroa.
Tämä oli mahdollista, kun samat luottamusmiehet istuivat säätiön useiden kiinteistöyhtiöiden hallituksissa ja kuittasivat jokaisesta kokouksesta erillisen palkkion, vaikka kaikkien yhtiöiden päätökset saatettiin nuijia pöytään yhdellä kertaa liukuhihnalta.
Nuorisosäätiö jatkoi miljoonapuhallukseen, kun likapyykki jäi pesemättä
Antti Kaikkonen sai vuonna 2013 viiden kuukauden ehdollisen tuomion luottamusaseman väärinkäytöstä, kun hän oli junaillut Nuorisosäätiön varoja keskustan vaalitukeen. Säätiörahalla mällääminen vaaleissa ei kuitenkaan ollut yksittäisen henkilön yksittäinen teko, vaan suorastaan tapa.
Ari Korvolan mielestä keskusta jätti Nuorisosäätiön likapyykin pesemättä. Kirjassa hänen hampaissaan on erityisesti Matti Vanhanen. Muutoin niin tarkkana pidetyllä miehellä on Korvolan mielestä säätiön asioiden suhteen harvinaisen valikoiva ja huono muisti.
Sotkuissa ryvettyneet poliitikot porskuttelivat kuitenkin eteenpäin, kuten koko keskustapuolue, ja niin porskutteli itse säätiökin. Sen viime vaiheissa ei tosin ole puhuttu enää lautakasoista tai tuhansien eurojen vaalituista vaan miljoonapuhalluksesta.
Säätiön entinen puheenjohtaja Perttu Nousiainen istuu parhaillaan yli neljän vuoden tuomiota talousrikoksista. Hänen katsotaan kavaltaneen säätiöltä 6,4 miljoonaa euroa.
Korvola laittaisi komitean tutkimaan Araa
Jos Ari Korvola vielä jotain tutkisi, hän yrittäisi edelleen pöyhiä poliitikkojen vaalirahoitusta. Hän ei usko, että asia on kunnossa. Valtiontalouden tarkastusvirastolla ei ole valvontaan riittävästi keinoja.
”Sieltä aina tulee pieniä risauksia ja kuplia pintaan. Väittäisin, että siellä on laajempi ongelma.”
Toinen Korvolaa kiinnostava taho on Ara, jonka toimintaa hän on seurannut 1990-luvulta lähtien.
”Laittaisin ihan komitean tutkimaan Araa. Siellä on pystytty junailemaan kaikennäköistä touhua läpi.”
Itse Korvola on kuitenkin saanut tonkimisesta tarpeekseen – tai ainakin väittää niin. Hän sanoo antaneensa urallaan journalismille kaikkensa ja myös saaneensa kaiken, mitä alalla oli tarjota.
”Joten olemme sujut. Lastenlapsia hoitelen, kun vuoro ja käsky käy. Se on hienoa elämää.”