Yli 85-vuotiaista joka kolmannella on jonkinasteinen muistisairaus – Liikunta ja sosiaalisesti aktiivinen elämä voivat suojata sairastumiselta
Muistiongelmien todennäköisyys kasvaa vanhetessa. Täysin niitä ei voida estää, mutta elämäntavat auttavat suojautumaan reistailevalta muistilta ainakin pidempään.
Päätoimittaja Erkki Meriluoto.
Hellan levy väännetään päälle, mutta toiminta jää muuten kesken. Tavaroita siirretään erikoisiin paikkoihin. Avaimet ovat kadoksissa. Kännykkää ei enää osata käyttää. Käsineiksi aletaan pukea suojamaskeja. Ajatukset vievät keskustelun vuosien takaiseen asiaan, mutta samana päivänä tapahtunutta ei enää muisteta.
Muistiongelmat voivat alkaa omana sairautenaan tai jonkin muun taudin oheistuotteena. Niiden kanssa painiva tarvitsee läheisten tukea, asioiden ystävällistä kertaamista ja selittämistä sekä myös perään katsomista. Ne voivat aiheuttaa turhautunutta kiukustumista itseensä ja ärtymystä myös ympärillä olevia kohtaan.
Liikunta vetreyttää myös mieltä
Käytännön kokemuksena olen huomannut liikunnan tuovan hetkellistä helpotusta. Puolen tunnin ulkoilu piristää niin, että muuten lepoa vaativa jaksaakin seurustella ja puuhailla paljon pidempään. Ja ennen kaikkea olla omana itsenään niin sanotusti kartalla – jopa huumoria heittäen.
Liikunta ja aktiivinen sosiaalinen elämä myös suojaavat sairastumiselta. Säännöllinen liikunta voi jopa kasvattaa muistirakenteita. Siitä on hyvä yrittää pitää kiinni varttuneenakin, sillä iän myötä sairastumisriski kasvaa. Terveystalon tiedotteen mukaan yli 85-vuotiaista joka kolmannella on jonkinasteinen muistisairaus.
Niille voivat altistaa muun muassa perimä, korkea verenpaine tai kolesteroli, diabetes, liikalihavuus ja liikkumattomuus sekä vähäiset sosiaaliset suhteet. Liikunnan lisäksi aktiivinen harrastaminen esimerkiksi ristisanojen, lukemisen tai musiikin parissa auttavat aktivoimaan aivoja.
Usein pelkkä juttelu ja toisen läsnäolokin ovat hyödyksi.
”Tutkimuksissa on saatu selville, että iäkkäillä miehillä naimisissa oleminen vähentää sairastumisen riskiä”, summaa geriatrian erikoislääkäri Minna Raivio Terveystalosta.
Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti