Luulitko, että nopeusrajoitukset on asetettu vain kiusaksi? Kuolemaan johtavissa liikenneonnettomuuksissa lähes puolet kuskeista ajaa ylinopeutta
Kallis valvontakamerahanke ehkäisee onnettomuuksia ja kannattaa siksi ilman sakkotulojakin. Yhden liikennekuoleman hinta on lähes 3 miljoonaa euroa.
Vaikka kesä on liikenneonnettomuuksien aikaa, ylinopeuden ajaminen näkyy onnettomuustilastoissa kesät talvet.
Onnettomuustietoinstituutin tilastojen mukaan lähes puolet kuolemaan johtaneen moottoriajoneuvo-onnettomuuden aiheuttaneista kuljettajista ajoi ylinopeutta onnettomuushetkellä vuosina 2013-2017.
Ylinopeuksille kyytiä uusilla peltipoliiseilla
Kuutostiellä on valmiina 16 ja nelostiellä 23 käyttökuntoista valvontapistettä. Muille isoille tieosuuksille tracking radar –tekniikalla toimivia superkameroita ei ole toistaiseksi tullut.
Peltipoliisien sijoittaminen onnettomuusriskialueille hyödyttää jokaista liikenteessä kulkijaa.
”Kamerapisteet on pyritty valitsemaan niin, että ne ovat nimenomaan siellä missä on onnettomuuksiakin”, poliisitarkastaja Heikki Ihalainen kertoo valvontalaitteiden sijoittamisperiaatteesta.
Vaikka ylinopeuden merkitystä usein vähätellään, Onnettomuustietoinstutuutin mukaan vuosina 2013-2017 kesäkuukausina tapahtuneissa liikenneonnettomuuksissa joka kolmas kuljettaja ajoi vähintään yli 20 km/h -ylinopeutta onnettomuushetkellä ja talvikuukausina joka neljäs.
Kaiken kaikkiaan vähintään yli 10 km/h ylinopeutta ajaneita oli kuskeista 37 prosenttia. Kaikkein suurimmat ylinopeudet, eli vähintään 30 km/h ylitykset, ovat kuitenkin hieman yleisempiä kesä- kuin talviaikaan.
Nopeusvalvontatolpat maksavat itsensä takaisin, kun kuolonuhreilta vältytään
Uuden nopeusvalvontalaitteiston hinta on noin 4,4 miljoonaa euroa.
”Se on kokonaiskustannus, mikä tulee olemaan viiden vuoden aikana. Noin 150 kameraa ja 500 tolppaa”, Heikki Ihalainen kertoo.
Väylävirasto maksaa yleisten teiden laitekotelot sekä pylväät. Poliisihallituksen vastuulla ovat kamerat, tiedonsiirto ja reitittimet, jotka varmistavat, että tieto lähtee liikenneturvallisuuskeskukseen.
Tolppia ei ole tarkoitus rahoittaa missään vaiheessa sakkotuloilla, vaan säästöä tulee Ihalaisen mukaan onnettomuuksien ja kuolonuhrien vähenemisestä.
Trafin mukaan yksi liikennekuolema maksaa yhteiskunnalle noin 2,77 miljoonaa euroa, vakava loukkaantuminen noin 790 000 euroa ja lievä loukkaantuminen noin 34 000 euroa.
Kustannukset sisältävät arviot muun muassa pelastustoimen, sairaanhoidon, kuntoutuksen ja uudelleen koulutuksen kustannuksista, menetetystä työpanoksesta ja menetetystä hyvinvoinnista.
”Aika nopeasti parilla kuolonuhrin välttämisellä maksetaan tolpat ja koko systeemi. Ajatus on nimenomaan se, että onnettomuudet vähenevät ja kuolonuhreja ei tule niin, silloin on tolpat maksettu takaisin”, Ihalainen sanoo.