Marjakausi myöhässä – Tiedätkö, mitä marjoja kannattaa juuri nyt kerätä?

Jaa artikkeliTilaa Seura
Koko maassa mustikkasadosta tulee keskinkertainen. © ARI KAKKINEN/SKOY
Itä-Lapissa on nyt hurjasti hillaa. Keski-Suomessa on paras mustikka-aika, ja puolukka alkaa Etelässä punertaa.

Etelä-Suomessa mustikkakausi ryhtyy kääntymään kohti loppuaan, mutta Keski-Suomesta Oulun korkeudelle asti mustikkaa nousee metsästä hyvin, kertoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Rainer Peltola.

”Täällä Rovaniemellä kypsää mustikkaa löytyy vain hyviltä kasvupaikoilta. Mustikkakausi ei ole todenteolla edes alkanut. Mutta veikkaan, että tänä viikonloppuna lähtevät ensimmäiset mustikanpoimijat täälläkin liikkeelle.”

Peltola kuitenkin korostaa, että etelässäkin mustikkaa voi löytyä vielä kylmiltä kasvupaikoilta, sillä paikalliset erot ovat tänä kesänä aivan erityisen suuret. Mustikan poimijat ovat kummastelleet kypsymisen eriaikaisuutta jopa samassa mättäässä. Täysin kypsien marjojen joukossa on raakileita.

Rainer Peltolalla on tähän selitys, ja sama ilmiö koskee kaikkia marjakasveja. Kun suurin osa marjakasveista kukki kesäkuussa, ilmat olivat niin viileät, että kukinta venyi harvinaisen pitkäksi.

”Kukinta kesti itse asiassa monta viikkoa. Ne kukat, jotka hedelmöittyivät kukinnan alkuvaiheessa, rupeavat olemaan kypsiä ja ne, jotka kehittyivät kukinnan loppuvaiheessa ovat vielä raakoja.”
Iso osa marjoista on hyönteispölytteisiä ja hyönteisten aktiivisuus vaihteli kukinnan aikana tänä vuonna hyvin paljon.

Eli kovin tarkkoja paikkakuntakohtaisia vinkkejä siitä, missä marjat ovat kypsiä ja missä kausi on ohi, et voi antaa?

”En voi. Jos haluaa sellaisten marjojen perässä olla, joiden kukat todennäköisesti hedelmöittyvät kukinnan alkuvaiheessa, pitää pohtia, onko kasvupaikka ollut lämmin ja pölyttäjille suotuisa. Luonnonmarjoilla se tarkoittaa vaarojen etelärinteitä, sellaisia kohtuullisen harvapuustoisia etelärinteitä. Siellä mustikat aina kypsyvät ensimmäisinä.”

Mustikkasadosta keskinkertainen

Koko maassa mustikkasadosta tulee keskinkertainen. Vaihtelu on kuitenkin suurta. Parhaissa luonnonvarakeskuksen havaintometsässä sata prosenttia kukista päätyi raaoiksi marjoiksi, heikoimmissa kaksikymmentä prosenttia.

”Vähän kun oikaisee, voi sanoa, että parhaissa metsissä on viisi kertaa enemmän marjoja kuin heikoissa metsissä. Ja vaihtelu voi olla näin suurta pienelläkin alueella.

Ei siis kannata välttämättä uskoa, jos joku sanoo, että tänä vuonna ei sitten tule mustikoita, koska on huono mustikkavuosi?

”On höpöpuhetta, että olisi huono mustikkavuosi. Ei missään nimessä pidä mennä uskomaan semmoista puhetta. Suomalaisilla on paha tapa marjastaa vain muutamassa luottopaikassa. Jos niistä ei marjaa löydy, todetaan, että okei, marjaa ei sitten tänä vuonna tullutkaan. Erityisesti tänä vuonna sinnikkyys palkitaan marjanpoiminnassa.”

Aivan Suomen eteläisessä kärjessä puolukat punertavat jo.NORMAN OJANEN/KUVARYHMÄ/SKOY

Puolukka punertaa Tammisaaressa

Entä milloin puolukka-aika alkaa?
”Aivan Suomen eteläisessä kärjessä Tammisaaressa puolukat punertavat jo, mutta itse odottaisin pari viikkoa, ennen kuin sieltä niitä ryhtyisin poimimaan, ellei halua kerätä niitä hyytelöä varten. Raaoissa puolukoissa on luonnon pektiiniä, joka hyytelöittää hillon, erikoistutkija Peltola sanoo.

Puolukalle Peltola ennustaa keskimääräistä parempaa satoa. Koska puolukan kukkia oli keskimääräistä enemmän.
”Puolukka kukkii myöhemmin kuin mustikka ja on sen vuoksi sitä luotettavampi marja.”

Keski-Suomi tulee marjojen kypsymisessä viikon Etelä-Suomen perässä, eli siellä puolukkaa kannattaa lähteä etsimään kolmen viikon kuluttua eli syyskuun kahdeksannen päivän tienoilla. Pohjois-Suomi tulee viikon Keski-Suomen perässä, joten siellä puolukat saattavat olla kypsiä kuukauden kuluttua.

Itä-Lapissa on tänä vuonna hillaa paljon. © KARI SANTALA/SKOY

Itä-Lapissa nyt hurjasti hillaa

Jos mielii nyt satoisille lakkosoille, kannattaa suunnata Itä-Lappiin. Vaikkapa Sallaan, Savukoskelle tai Sodankylään.

”Itä-Lapissa on tänä vuonna hillaa aika hurjasti. Ja kausi on parhaimmillaan”, Peltola vinkkaa.

Myös eteläisessä Lapissa, esimerkiksi Ranualla ja Posiolla, on ollut kohtuullinen hillavuosi. Samoin Rovaniemen tienoilla. Mutta Länsi-Lappi on hillasta käytännössä tyhjä.

”Lakan kukinta oli koko Suomessa runsas ja erittäin runsas ja sen vuoksi monet jo hieroivat käsiä yhteen. Mutta pölytys ei sitten onnistunutkaan. Hilla on kaikista marjoista alttein epävarmuustekijöille. Se on hyönteispölytteinen ja kasvaa avosoilla ja alavilla mailla. Jotta pölytys voisi onnistua, pitäisi olla lämmintä, tyyntä ja poutaa. ”

Miksi juuri hilla on näin herkkä?

”Hillaa pölyttävät erilaiset kaksisiipiset eli kärpäset, eivät vahvat ja kestävät kimalaiset, kuten muita marjoja. Hillasuolla ei kimalaisia ole”, Peltola sanoo.

”Kimalaiset pystyvät lentämään ja pölyttämään marjoja jopa +5 asteessa. Kärpäset ovat kimalaisia huomattavasti heikompia lentäjiä ja vaativat tyynet olot ja vähintään +15 asteen lämmön, jotta lähtevät liikkeelle ja pölyttävät aktiivisesti.”

Ja lisäksi kaikki ne asiat, jotka heikentävät pölyttäjien lentoa, kuten sade, tuuli ja kylmyys, purevat pahiten juuri niille kasvupaikoille, missä hilla kasvaa.

Eli hillasato on kärpästen varassa?

”Kyllä näin voi sanoa. Sellaisista paikoissa, missä suo on muuttumassa metsäksi, löytyy kimalaisiakin. Mutta kimalaisten merkitys hillasatoon on huomattavasti pienempi kuin mustikalla ja puolukalla.”

Tämän kesän vadelmasato alkaa nyt vasta kypsyä.
© NORMAN OJANEN/SKOY

Vadelmaa kypsyy vihdoin

Luonnonvarakeskus ei seuraa villivadelman kypsymistä, mutta ainakin facebookin Marjastus-ryhmässä esitellään vadelmasaaliita jo keskisestäkin Suomesta.

Villivadelman kypsymistahdista kertoo myös avomaalla viljeltävän vadelman satotilanne. Normaalisti sen sato on tähän aikaan vuodesta jo kerätty, mutta tänä kesänä sato alkaa nyt vasta kypsyä.

”Avomaan vadelma on kypsynyt tänä kesänä myöhään, mutta nyt satoa aletaan vihdoin saada. Tosin marjat kypsyvät nyt kovin eriaikaisesti, mikä hankaloittaa keruuta, kerääjät kun lähtevät pian Suomesta pois”, kertoo erityisasiantuntija Tuija Tanska Hedelmän – ja Marjanviljelijäin liitosta.

Vadelman viljelijät toivovatkin hartaasti helteistä elokuun loppua, jotta sato saataisiin kerättyä kerralla talteen. Tunneliviljeltyä vadelmaa on ollut myynnissä jo juhannuksesta saakka. Tunnelilla tarkoitetaan kaarien varassa olevaa muovia, jonka alla vadelmat kypsyvät.
Tunnelissa viljellyt vadelmat eivät ole yhtä aromaattisia kuin avomaalla kypsyneet.

Mustaherukoiden pääsato kerätään vasta parin viikon kuluttua.
© HANNA MAUNUKSELA/KUVARYHMÄ/SKOY

Mustaherukkaa normaalia vähemmän

Mustaherukkaa saadaan tänä vuonna normaalia vähemmän. Puna- ja mustaherukoiden pääsato kerätään vasta parin viikon kuluttua.
”Musta- ja punaherukan pääsatokausi kestää tänä vuonna elokuun puolesta välistä pitkälle syyskuuhun asti. Sato on myöhässä normaaliin verrattuna”, Tuija Tanska sanoo.

Etelä-Suomessa punaherukoiden kukinnan aikaan oli yöpakkasia, ja sato kärsii siitä. Maan keskiosissa viileä sää ei suosinut kukkien pölyttymistä, ja punaherukka varisti raakileitaan kesän aikana.

Punaherukka on mustaherukkaa helpompi kerättävä, sillä marja säilyy puskissa kypsänäkin. Kypsä mustaherukka on poimittava kerralla pois, ylikypsät marjat varisevat tai alkavat käydä.

Lue myös:

Kotimaiset marjat terveellisempiä kuin ulkomaiset – Mitä pohjoisempaa poimittu, sitä enemmän suojaravinteita

Terveyttä kirpeistä marjoista

 

 

X