Hyvä arvokisamenestys, omavastuukohu ja päävalmentajan potkut värittivät parayleisurheilun vuotta 2018 – Näkyvät otsikot saivat sponsorit kiinnostumaan paraurheiljoista
Parayleisurheilu on ollut poikkeuksellisen paljon otsikoissa vuoden 2018 aikana. Berliinin EM-kisojen tuloksena oli historialliset 14 arvokisamitalia.
Parayleisurheiluiden menestyskauden taustalla kuitenkin kuohui.
Parayleisurheilun EM-kisoihin osallistuneilta suomalaisurheilijoilta vaadittiin 900 euron omavastuusumma, mikäli palkintopallisijaa ei tullut. Kysymykset oikeudenmukaisesta kohtelusta lähtivät liikkeelle elokuussa pituushyppääjä Ronja Ojan twiitistä, jossa hän kertoi olevansa helpottunut voitettuaan mitalin parayleisurheilijoiden EM-kisoissa.
Näin hän vältti SUL:n asettaman 900 euron omavastuun kisamatkasta.
Paraurheilijoiden omavastuut ja korkeat kustannukset
Suomen Urheiluliitto (SUL) perusteli paraurheilijoiden omavastuuta kisojen korkeammilla kustannuksilla.
Asiaan ottivat kantaa muun muassa yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä sekä urheiluministeri Sampo Terho.
Ojan kannanotolla oli lopulta suurin vaikutus. Suomen Paralympiakomitean yhteistyökumppani JYSK maksoi mitalin ulkopuolelle jääneiden urheilijoiden omavastuut.
Suomen Paralympiakomitean pääsihteeri Tero Kuorikosken mukaan kohu lisäsi parayleisurheilun näkyvyyttä. Tapetille noussut aihe toimi hyvänä keskustelunavaajana eri paraurheilulajien ja lajiliittojen väliselle integraatiolle.
”Olemme päässeet isommassa kuvassa hyvään keskusteluun siitä, että paraurheilulla on myös hintalappu. Niille lajeille, jotka ottavat paraurheilun hoitaakseen tulee olla edellytykset ja resurssit tehdä sitä.”
Menestys toi uuden sponsorin
Tero Kuorikosken mukaan parayleisurheilun suosio kasvoi.
”14 mitalin EM-kisat vauhdittivat suosiota. Tietyllä tavalla parayleisurheilu toimii paraurheilun lippulaivana, sillä se tuo kaikkein eniten menestystä.”
Elintarvikeyritys Jalostaja päätti aloittaa kaksivuotisen yhteistyöprojektin, jolla yritys tukee 11 parayleisurheilijaa ja heidän matkaansa vuoden 2020 Tokion paralympialaisiin.
Jalostajan paratiimin kapteeniksi valittiin viisinkertainen olympiakultamitalisti, ratakelaaja Leo-Pekka Tähti.
Joukkueessa on mukana myös nuorempia urheilijoita, jotka eivät ole saaneet vielä paljon näkyvyyttä.
Tero Kuorikoski ei ole mustasukkainen siitä, että yritys päätti tehdä suoraan yhteistyösopimuksen paraurheilijoiden kanssa.
”Pidän kaikkia avauksia tervetulleina, mitkä tuovat paraurheilijoille helpotusta arkeen.”
Valmentajan vaihdoksella kohti Tokiota
Parayleisurheilun päävalmentajana toimi vuoden 2016 joulukuusta alkaen fysioterapeutti Maarit Kurki. Paralympiakomitea tiedotti Kurjen potkuista marraskuun lopulla. Syyksi ilmoitettiin luottamuspula.
Uutta päävalmentajaa ei ole vielä valittu. Tero Kuorikosken mukaan haku tehtävään käynnistyy todennäköisesti tammikuussa 2019.
”Toivottavasti jo helmikuussa meillä on nimetä uusi päävalmentaja tehtävään. Tehtävä vaatii huippu- ja paraurheilun tuntemusta ja joukkueenjohtajan taitoja. Tarkemmat kriteerit tulevat heti alkuvuodesta, siitä kerrotaan aikanaan enemmän.”
Parayleisurheilun MM-kisat järjestetään 2019 Dubaissa. Kuorikosken mukaan taso EM-kisoihin verrattuna on siellä kovempi.
”Toivottavasti Dubaissa tulee mitaleita ja menestys on hyvässä suunnassa Tokion vuoden 2020 paralympialaisia ajatellen.”
Tokioon valmistautuminenkin on jo aloitettu.
Tero Kuorikoski kertoo, että 2019 alussa loppiaisleirillä on ensimmäistä kertaa oletettu joukkue kasassa. Parayleisurheilijoiden määrää hän ei osaa kertoa, sillä parayleisurheilulle ei ole olemassa erikseen lisenssijärjestelmää. Kisoissa tullaan näkemään 30-50 suomalaisurheilijaa.
”Vuoden 2020 Paralympialaiset Tokiossa ovat iso tavoite. Kisoihin valmistaudutaan aikaisempaa enemmän tekemällä yhteistyötä yhdessä Olympiakomitean urheilijoiden kanssa.”