”Museokortti on trendannut jo pitkään myös Tinderissä” – Taide- ja kulttuuriperintö saa yhä useamman näyttelyihin ja elämysten pariin
Museot elävät nyt kultakauttaan Suomessa. Vuonna 2023 monet raportoivat kävijäennätyksistä, ja Museokortti-käyntejä rekisteröitiin liki 2,5 miljoonaa.
Museovierailut ja näyttelyt kiinnostavat. Museokortti on madaltanut kynnystä lähteä elämysten pariin läpi vuoden.
Vastikään julkaistun Museoviraston tiedotteen mukaan museoissa ympäri Suomen on syytä juhlaan, kun vuonna 2023 tilastoitiin kaikkien aikojen vierailijaennätys, yhteensä 8,7 miljoonaa käyntiä. Menestyksen taustalla on Museokortti, joka lanseerattiin kulttuurikävijöiden iloksi vuonna 2015.
Lukuja kelpaa ihmetellä: edellisvuoteen verrattuna museokäynnit kasvoivat 1,9 miljoonalla kävijällä, ja yli 76 prosenttia museokohteista raportoi käyntien kasvusta.
Taide ja kulttuuri on ihmistä varten
Museoalalla työskenteleville viime vuosi oli erityisen merkityksellinen.
”Se, että kulttuuri kiinnostaa, on aina hyvä uutinen. Meille museoalalla työskenteleville viime vuosi oli erityisen merkityksellinen – ihmisiä varten taide- ja kulttuuriperintöä on tarkoitus tallentaakin”, Museoliiton toimitusjohtajan ja Museokortti-yhtiön hallituksen puheenjohtaja Petra Havu iloitsee.
Suosio ei silti yllättänyt. Kävijäluvut olivat kasvussa jo ennen koronapandemiaa, ja museot selvisivät yleisesti ottaen vähemmin vahingoin rajoituksista kuin esimerkiksi elokuvateatterit.
Petra Havu on huomannut, että moni kokee yhä museon hyväksi ja turvalliseksi kohteeksi, kun etäisyyttä toisiin kävijöihin voi halutessaan säädellä itselle sopivaksi.
Museokortti mullisti kulttuurikentän
Suurin yksittäinen syy museoiden suosion kasvuun on Museokortin lanseeraaminen vuoden 2015 toukokuussa.
”Kortin myötä ihmisten suhde museoihin on muuttunut henkilökohtaisemmaksi ja läheisemmäksi. Museokortin hankkimalla saa samalla koko vuodeksi palan omistajuutta museoihin. Lisäksi näyttelyihin lähteminen on helpompaa, kun jokaisen lipun hintaa ei tarvitse miettiä erikseen”, Petra Havu sanoo.
Elämyksen jakaminen muiden kanssa tiivistää niin ikään suhdetta kulttuuriperintöön, kun yhdessä pohditaan kumppanin tai ystävän kanssa, mikä näyttely halutaan seuraavaksi kokea, Havu lisää.
Toinen yleisövirtaa vilkastuttanut tekijä on kaupungistumisen kulttuuri. Museoista on tullut yhä tärkeämpi osa kansalaisten arkea.
”Hyvänä vertailukohteena on kahvilakulttuuri, joka vielä parikymmentä vuotta sitten näytti varsin toisenlaiselta. Kun aiemmin kahvit juotiin kotona ja kyläpaikoissa, nyt katukuva on täyttynyt kahviloista.”
Kaupungistumisen myötä keskustoista on tullut kansalaisten olohuoneita, joihin kokoonnutaan viettämään aikaa ja tapaamaan ystäviä.
Museokortti on valttia Tinderissäkin
”Taiteen ja museoiden kuluttamisesta on tullut osa kaupungistumiseen vahvasti liittyvää näyttäytymisen kulttuuria. Se on läsnä myös sosiaalisessa mediassa; esimerkiksi tammikuussa Instagram ja Facebook täyttyivät Lux Helsinki -päivityksistä. Ja onpa Museokortti trendannut jo pitkään myös Tinderissä, jossa kortti toimii oman itsen brändäyksen apuna”, Petra Havu kertoo.
Samalla hän muistuttaa, että yhä useampi museokävijöistä haluaa nauttia taiteesta yksin ja rauhassa.
”Uskon, että tähän joukkoon kuuluu moni taiteilijana tai taidealalla työskentelevä.”
Tavallisin Museokortin omistaja on yli 50 vuoden ikään ehtinyt naispuolinen kulttuurin kuluttaja. Vähiten Museokortteja puolestaan hankkivat alle 25-vuotiaat ja yli 80-vuotiaat. Museokortti-yhtiön mukaan suuri kasvupotentiaali on lapsiperheissä, joiden vanhemmille ajatus vilkkaan taaperon tuomisesta taidenäyttelyyn voi tuntua hankalalta.
Hyvä uutinen on se, että suurten kaupunkien nuorten aikuisten keskuudessa museot ovat kasvattaneet vetovoimaa.
Havu muistuttaa, että museoilla on myös tärkeä kulttuurikasvatuksellinen tehtävänsä.
”Noin kahdeksankymmentä prosenttia museoiden rahoituksesta on peräisin julkisista varoista. Sen vuoksi yksi iso ja tärkeä kävijämäärä museoissa ovat päiväkoti- ja kouluikäiset lapset. Osalle heistä juuri päiväkoti tai koulu saattaa olla ainoa yhteys museokulttuuriin.”
Suomalaisilla on kaipuu taiteen pariin
Petra Havu siirtyi Museoliiton toimitusjohtajan tehtävään opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuriasiainneuvoksen paikalta. Hän on saanut seurata museokulttuurin kehittymistä pitkän ajanjakson aikana niin Suomessa kuin ulkomailla.
”Suomalaisilla on nyt kaipuu päästä kokemaan taidetta ja museoelämyksiä. Emme kuitenkaan ole ainoita, sillä ilmiö on sama koko Euroopassa. Kuvat ja uutiset Venäjän hyökkäyssodasta, ilmaston lämpeneminen ja disinformaatio kaikkinensa huolestuttavat. Moni miettii, mitä Suomelle ja Euroopalle on tapahtumassa.”
Museoilla on Petra Havun mukaan ainutlaatuinen kyky elää yhtä aikaa menneisyydessä, nykyhetkessä ja tulevaisuudessa.
”Taide ruokkii ihmisen ymmärrystä ja ajattelua sekä lohduttaa ja tuo turvaa. Aika ja sen ilmiöt vaikuttavat myös museoammattilaisten työhön – siihen, millaista sisältöä yleisölle kuratoidaan. Jokainen kävijä saa keskittyä siihen, mikä kullakin hetkellä puhuttelee itseä.”
Tätä vasten Havua ei yllätä, että vuoden 2023 kolmen kärkeen kuului Ateneum kultakauden taiteilijoineen, jotka vuosi sitten keväällä poikivat yleisöryntäyksen.
”Aikalaisille impressionismi merkitsi kulttuurin ja maalaustavan murrosta, mutta meille ne edustavat nykyään ennemminkin valoa, kepeyttä sekä edellä mainittua turvaa ja lohtua.”
Museoiden digitaalinen tulevaisuus
Museoliitossa pohditaan myös museoiden ja museoalan tulevaisuutta. Havun mukaan seuraavina vuosina yhä useampi näyttely tullaan saattamaan yleisön ulottuville myös digitaalisessa muodossa.
Tämänhetkisistä kestosuosikeista verkosta löytyvät esimerkiksi viisi vuotta Tampereen Vapriikissa esillä ollut Tampere 1918 sekä Turun historian- ja tulevaisuusmuseon tuottama esillä ollut Luostarinmäki 1827, jossa entisen pääkaupungin maisemia pääsee ihailemaan ennen suurta Turun paloa.
Myös kestävä kehitys ja ilmastonmuutos tulevat näkymään yhä voimakkaammin museoiden toiminnassa.
”Niin museot kuin me Museoliitossa mietimme, kuinka näyttelyistä voidaan rakentaa yhä eettisesti kestävämpiä – monet taiteilijathan ovat jo pitkän aikaa ilmaisseet teoksissaan huolensa maapallon tilasta ja tulevaisuudesta esimerkiksi tekemällä taidetta kokonaan kierrätysmateriaaleista.
Museoalan ammattilaisena ja pitkään kulttuurin parissa työskennelleenä Havun ei ole kysyttäessä helppoa nimetä yhtä taidekokemusta ylitse muiden. Hetken miettimisen jälkeen muutama kokemus kuitenkin nousee mieleen.
”Taidegraafikko Outi Heiskasen retrospektiivinen näyttely Ateneumin taidemuseossa pari vuotta sitten oli mieleenpainuva. Taitavasti kuratoitu näyttely auttoi ymmärtämään Heiskasen sisäistä maailmaa ja sitä, millainen merkitys nuoruudessa koetulla tragedialla oli Heiskasen myöhempään elämään ja taiteeseen. Paikoitellen koin kylmiä väreitä katsellessani teoksia.”
Toinen kokemus on ajalta kauan sitten, kun Petra Havu toimi Kiasman oppaana.
”Edesmenneen ranskalais-amerikkalaisen Louise Bourgeois’n teos No escape on hyvä esimerkki esineiden kyvystä puhutella meitä ihmisiä. Vanhoissa puusta tehdyissä portaissa, jotka johtivat ei-mihinkään, oli jotakin lohdullista ja mieleenpainuvaa.”
