Näin alaikäiset turvapaikanhakijat opetetaan elämään ”maassa maan tavalla” – hankitaan oma puhelin ja Reino-tohvelit

Espoon Kauklahden tukiasumisyksikössä asuu 32 alaikäistä turvapaikanhakijaa, kaikki poikia. Älypuhelin on oikotie tietoon suomalaisesta yhteiskunnasta.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Lahjoituksena saadut Reino-tohvelit lämmittävät monen maahanmuuttajalapsen tai -nuoren jalkoja.

Espoon Kauklahden tukiasumisyksikössä asuu 32 alaikäistä turvapaikanhakijaa, kaikki poikia. Älypuhelin on oikotie tietoon suomalaisesta yhteiskunnasta.
(Päivitetty: )
Teksti: Miikka Järvinen

Monelle alaikäiselle turvapaikanhakijalle älypuhelin on ollut ostos numero yksi Suomeen saapumisen jälkeen.

Pelastakaa Lapset ry:n tukiasumisyksikössä Espoon Kauklahdessa on tilaa 40 nuorelle. Tällä hetkellä siellä asuvista 16-17-vuotiaista pojista suurin osa lähtöisin Afganistanista.

Kauklahden yksikön nuoriso-ohjaaja Majeed Abbas kertoo, että joillakin pojista oli kalliin matkan jäljiltä vielä rahaa jäljellä.

”Haimme heidän kanssaan Gigantista kaikkein halvimpia älypuhelimia. Puhelin on pojille todella tärkeä, sitä käytetään yhteydenpitoon kotimaahan jääneiden sukulaisten kanssa sekä suomen kielen opiskeluun. Google-kääntäjä on ahkerasti käytössä”, Abbas jatkaa.

Oma puhelin auttaa kotoutumaan

 Älypuhelimet ovat keskeisessä roolissa myös tulijoiden kotouttamisessa. Kun poikia on perehdytetty Suomen lakiin, yhteiskunnan pelisääntöihin ja tapakulttuuriin, oma puhelin on oikotie nettiin ja tiedon ääreen.

Puhelin on siinä määrin tärkeä, että poikien on havaittu lainailevan toisilleen rahaa, että vähävarainen kaveri saa ostettua puhelimen. Velka maksetaan omasta 90 euron vastaanottorahasta.

”Minä ajattelin, että apua, mitä siitä tulee kun nämä alkavat lainailla rahaa toisiltaan. Mutta hyvin se on toiminut”, sanoo tukiasuntoyksikön johtaja Tuulia Vainio.

Kaikki Kauklahden pojat ovat tulleet Suomeen loppusyksystä Tornion kautta, Ruotsin rajan yli. Sen tarkemmin heidän elämäntarinaansa ei tunneta. Eivätkä työntekijät tätä liiemmin kysele.

”Maahanmuuttovirasto hoitaa turvapaikanhakijoiden haastattelut. Meidän tehtävämme on yrittää saada heidän arkensa sujumaan”, sanoo Vainio.

Reitistä Ruotsin läpi Haaparannan ja Tornion kautta Suomeen tiedetään sen verran, että toiminta on hyvin organisoitua, ammattimaista ihmissalakuljetusta. Ruotsissa pidätetyistä kymmenistä epäillyistä salakuljettajista osasta on tehty luovutuspyyntö Suomeen.

”Minulla on pitkä lastensuojeluhistoria. Tiedän, että menee muutama kuukausi, että nämä nuoret oppivat luottamaan aikuiseen. Se vaatii aitoa läsnäoloa ja sitä, että heitä kuunnellaan, autetaan ja vaaditaan kantamaan vastuu tekemisistään”, kertoo Anu Lehto, Pelastakaa Lapset ry:n lastenkotitoiminnan päällikkö.

Päätöksen odottelu on raskasta

”Turvapaikkapäätöksen odottaminen on nuorille vaikeaa. Yritämme keksiä heille tekemistä ettei heidän tarvitse miettiä prosessia koko ajan. Syömme lounasta heidän kanssaan ja juttelemme siitä, mitä täällä saa ja ei saa tehdä”, Abbas kertoo.

Kielen, lainsäädännön, tapakulttuurin ja Suomen ilmastoon sopivan pukeutumisen lisäksi nuorilla on opettelemista siinä, mitä tarkoittaa suomalainen täsmällisyys aikataulujen noudattamisessa.

”Jos bussi lähtee kymmenen yli, sanon pojille, että se lähtee tasalta”, Abbas sanoo.

Poikia on viety harrastamaan kuntosalille ja pelaamaan jalkapalloa. Erityisen suosittuja ovat olleet vierailut uimahalliin. Osa on kertonut myös saaneensa paikalliselta nuorisotalolta uusia kavereita.

Reinot yhdistävät sunneja ja shiioja

”Osa pojista on shiioja ja osa sunneja, mutta Reinot yhdistävät kaikkia”, Abbas kertoo.

Kauklahden tukiasunto on saanut lahjoituksena perinteisiä suomalaisia Reino-tohveleita. Hyvä niin, sillä monilla Afganistanista ja Lähi-Idästä tulevilla miehillä on mieltymys käyttää varvassandaaleita säällä kuin säällä.

Lahden Hennalan vastaanottokeskuksessa henkilökunta joutui puuttumaan jopa aikuisten miesten pukeutumiseen, kun he liikkuivat keskuksen pihapiirissä varvassandaaleissa yli 20 asteen pakkasella.

Reino-tohvelissa tavallaan yhdistyy kaksi jalkinekulttuuria. Se on kuin välimalli kömpelön ja hankaavan talvikengän – ja tutun ja turvallisen mutta talvisäähän soveltumattoman varvassandaalin väliltä. Helppo, kevyt, nopeasti jalkaan sujautettava mutta lämmin.

X