Näin erikoisia jouluja maailmalla vietetään – Kesähuviloita, karppi kylpyammeessa ja omenoita
Jokaisella suomalaisella on vankka käsitys siitä, miten joulua vietetään. Muissa maissa on kuitenkin tyystin erilaiset perinteet.
Joulu Uuden-Seelannin Aucklandissa kiivilintu leijailee jouluhatussa.
Rannalle grillaamaan
Uudessa-Seelannissa joulua vietetään yleensä rantahuvilalla. Olivia Jamesonin, 21, äidin puolen perhe juhlii jopa 20 ihmisen kokoonpanolla grillaten.
”Meillä Uudessa-Seelannissa joulua juhlitaan 25.12. Aamulla avataan lahjat joulukuusen alta, ja sen jälkeen perhe kerääntyy joululounaalle, jonne kutsutaan lähes kaikki sukulaiset. Monet lähtevät jouluksi kesähuviloilleen meren lähelle.
Perheemme on iso, joten kaikille ei tarvitse ostaa lahjaa. Pelaamme secret santaa (salaista joulupukkia). Se tarkoittaa, että jokaiselle arvotaan yksi ihminen, jolle pitää ostaa lahja. Ruokaa tai juomaa ei saa antaa. Olen saanut esimerkiksi koruja.
Joululounaalla syödään kevyitä ruokia, kuten mereneläviä ja salaatteja. Perinteinen jälkiruoka on Pavlova eli marenkikakku. Sitä on pöydässä aina.
Uudessa-Seelannissa ei yleensä kuunnella joululauluja. Ne soivat vain kauppakeskuksissa. Joulu on muutenkin ennemmin kaupallinen kuin pyhä juhla.
Lounaan jälkeen mennään rannalle grillaamaan ja piknikille. Kaikki istuvat yhdessä retkituoleilla ja pyyhkeillä. Käydään uimassa ja pelataan pihakrikettiä. Ilma on 25 asteen paikkeilla, joten juomme kylmiä drinkkejä ja laitamme päälle juhlalliset kesämekot. Miehillä voi olla hassu paita, jossa on tyhmä jouluprintti.”
Kuuden tunnin päivällinen
Eva Valkovicovan puolison kotimaassa Italiassa joulupäivän päivällinen kestää kuusi tuntia. Siihen kuuluvat alkuruoat, ensimmäinen ja toinen pääruoka ja jälkiruoka.
”Jokaiselle ruoalle on oma viininsä. Toisin kuin Suomessa ja Slovakiassa, Italiassa ei ole yhtä varsinaista pääruokaa kinkun tai karpin tapaan.
Monet pelaavat päivällisen jälkeen tombolaa, joka on bingon tapainen peli. Voittajille on luvassa pieniä lahjoja.
Ruokailun jälkeen joku soittaa kelloa merkiksi siitä, että lahjat ovat saapuneet. Suomessa joulupukki tuo lahjat, Italiassa Babbo Natale ja Slovakiassa Jeesus-vauva. Lapsille tämä on ollut vaikea selittää, eikä kestänyt kauan ennen kuin he tajusivat, ettei joulupukki tuo lahjoja.
Rakastan sitä, että Suomessa on tapana pukeutua joulupukiksi. Kenenkään ei ole tapana pukeutua Jeesus-vauvaksi, vaan lahjat vain ilmestyvät ruokailun aikana.
Meidän on täytynyt valita, mistä perinteistä pidämme kiinni. Slovakiassa joulukuun 5.–6. päivien välillä Pyhä Nikolaus tuo karkkeja ja jättää ne kenkään. Italiassa 13. joulukuuta Pyhä Lucia tuo karkkeja.
Italiassa lahjat annetaan 25. joulukuuta, ja tammikuun 6. päivä hyvä noita, La Befana, tuo karkkia tai pieniä lahjoja.” n
Kala kylpyammeessa
Slovakialaistaustainen Eva Valkovicova asuu italialaisen miehensä ja lastensa kanssa Suomessa. Perhe viettää joulun vuoroin Slovakiassa ja Italiassa.
”Synnyinmaassani Slovakiassa on perinteenä, että illallinen on päivän ensimmäinen ateria. Illallisen aika koittaa, kun taivaalle syttyy ensimmäinen tähti. Joulupöytä on lihaton.
Perinteinen jouluruoka on karppi. Se ostetaan elävänä pari päivää ennen joulua ja laitetaan odottamaan kylpyammeeseen. Moni ihmettelee, missä peseydymme, mutta meillä on toinen kylpyhuone.
Aattona syömme paistettua karppia perunasalaatin kanssa. Jokainen perheenjäsen säilyttää karpista yhden kalansuomun, jonka on tarkoitus tuoda vaurautta.
Koko perhe koristelee yhdessä joulukuusen aattona. Samalla olohuoneeseen asetetaan pöytä, jossa on esimerkiksi joulukeksejä, kuivahedelmiä ja joulukarkkeja, joita lapset voivat napostella päivän aikana.
Slovakialainen ja suomalainen jouluruokailu on melko lyhyt. Slovakiassa pöytään istuvat ydinperheen lisäksi mahdollisesti isovanhemmat, mutta ei sisaruksia tai muita vieraita.
Sen sijaan puolisoni kotimaassa Italiassa joulupäivän päivällinen kestää kuusi tuntia. Siihen kuuluvat alkuruoat, ensimmäinen ja toinen pääruoka ja jälkiruoka. Jokaiselle ruoalle on oma viininsä. Toisin kuin Suomessa ja Slovakiassa, Italiassa ei ole yhtä varsinaista pääruokaa kinkun tai karpin tapaan.
Italiassa monet pelaavat päivällisen jälkeen tombolaa, joka on bingon tapainen peli. Voittajille on luvassa pieniä lahjoja.
Ruokailun jälkeen joku soittaa kelloa merkiksi siitä, että lahjat ovat saapuneet. Suomessa joulupukki tuo lahjat, Italiassa Babbo Natale ja Slovakiassa Jeesus-vauva. Lapsille tämä on ollut vaikea selittää, eikä kestänyt kauan ennen kuin he tajusivat, ettei joulupukki tuo lahjoja.
Rakastan sitä, että Suomessa on tapana pukeutua joulupukiksi. Kenenkään ei ole tapana pukeutua Jeesus-vauvaksi, vaan lahjat vain ilmestyvät ruokailun aikana.” n
Omenoita lahjaksi
Kiinalainen Zihao Wang, 26, viettää joulua Itävallassa tyttöystävänsä perheen luona. Zihao ei ole varma, ostaako hän lahjoja, sillä hän ei tiedä, kuuluvatko ne jouluun. Kiinassa joulua ei nimittäin juhlita.
”Joulu ei ole Kiinassa pyhäpäivä, sillä valtauskontomme ei ole kristinusko. Joulu on Kiinassa käytännössä sama kuin Black Friday Euroopassa. Olen saanut tietää joulupukin olemassaolosta vain siksi, että hahmo on pikaruokalaravintola KFC:n mainoksissa jouluisin.
Kiinassa joulua vastaava pyhä perhejuhla, jossa syödään illallista ja vaihdetaan lahjoja, on kiinalainen uusivuosi. Se on meidän isoin juhlapäivämme, jota kaikki odottavat. Vanhemmat ja isovanhemmat antavat lahjoja, usein rahaa, punaisessa pussissa.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana mandariinikiinaa puhuvilla alueilla on syntynyt uusi perinne. Jouluaattoa tarkoittava sana Ping´an Ye lausutaan nimittäin samaan tyyliin kuin pingguo, joka tarkoittaa omenaa. Uuteen perinteeseen kuuluu, että ystäville annetaan lahjapaketissa omenoita. Omenalla toivotetaan rauhaa jouluun.”
