Ukraina asemoi itseään länteen yhä vahvemmin – Joulunvietto aikaistui kalenterissa, laki kielsi Venäjään liittyvät paikannimet

Ukrainassa vietetään joulua tänä vuonna ensimmäistä kertaa virallisesti joulukuussa eikä tammikuussa venäläiseen tapaan.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Joulukuusi pystytettiin Kiovassa Pyhän Sofian aukiolle uuden kalenterin mukaisesti 6. joulukuuta eli aiempia vuosia aikaisemmin. Kuusen teema on ”rohkeat sydämet”, ja se on omistettu Ukrainan puolustajille.

Ukrainassa vietetään joulua tänä vuonna ensimmäistä kertaa virallisesti joulukuussa eikä tammikuussa venäläiseen tapaan.
Teksti:
Pirjo Kemppinen

Tähän saakka joulupäivää on vietetty Ukrainassa 7. tammikuuta Venäjän ortodoksisen kirkon noudattaman juliaanisen kalenterin mukaisesti. Tänä vuonna on toisin. Ukraina pyrkii yhä useammalla tavalla etääntymään Venäjästä ja asemoimaan itsensä ­länteen.

Presidentti Volodymyr Zelenskiy allekirjoitti 28. heinäkuuta lain, joka siirtää joulupäivän suomalaisillekin tuttuun joulukuun 25. päivään.

Lain liitteenä olevassa muistiossa todetaan, että sen tavoitteena on ”hylätä venäläinen perintö”. Tekstissä mainitaan ukrainalaisten ”hellittämätön ja peräänantamaton taistelu identiteettinsä puolesta”.

Muistio korostaa myös ukrainalaisten halua elää omien perinteidensä ja lomiensa mukaisesti. Tätä on vauhdittanut helmikuussa 2022 alkanut Venäjän laiton hyökkäyssota.

Laki muuttaa myös joidenkin valtiollisten ­juhlapäivien ajankohtia. Tavoitteena on varmistaa, etteivät Ukrainan valtion juhlapyhät osu enää samoihin ajankohtiin Venäjän juhlapäivien kanssa.

Ukrainan valtiopäivä siirtyy heinäkuun 28. päivästä heinäkuun 15. päivään. Presidentti Zelenskiyn asetuksella vuonna 2021 käyttöön otetulla ­juhlapäivällä muistutetaan siitä, että Ukrainan valtiollisuudella on ­tuhatvuotinen perinne ja ukrainalaiset ovat aina taistelleet vapauden puolesta.

Uuden lain määräyksellä veteraaneja kunnioittava Ukrainan puolustajien päivä on 1. lokakuuta, kun sitä aiemmin vietettiin 15. lokakuuta.

Ukraina viettää joulua 25. joulukuuta

Ukrainan ortodoksinen kirkko antoi luvan viettää joulua 25. joulukuuta jo viime vuonna.

Kuluvan vuoden huhtikuussa piispainkokous päätti uudistetun juliaanisen kalenterin käyttöön ottamisesta. Käytännössä se tarkoittaa, että ­monet juliaanisen kalenterin mukaan vietetyt juhlapäivät siirtyvät länsimaissa tutuille paikoille.

Joulun lisäksi vaihtuu esimerkiksi Pyhän Niko­laoksen päivän ajankohta: sitä vietetään 6. joulukuuta aiemman 19. joulukuuta sijaan. Loppiainen siirtyy tammikuun 18:nnesta tammikuun kuudenteen päivään.

Kirkolliskokous hyväksyi päätöksen heinäkuussa, ja se tuli voimaan 1. syyskuuta.

Lue myös: Jos Kiovan ilmahälytys ei soi, pääsee Sofia, 6, kouluun – Anna-äiti perheensä arjesta: ”On vain sopeuduttava, elämän täytyy jatkua”

Sofia, 6, ja äiti ja isä Ukrainassa. Kiova on heidän kotikaupunkinsa.
Anna ja Ivan luottavat Kiovan ilmapuolustukseen. ”Meillä on myös talo kaupungin ulkopuolella. Siellä on generaattori, mikä tarvittaessa huolehtii lämmityksestä. Pahimmassa tapauksessa voimme lämmittää takalla. Me selviämme”, sanoo Anna.  © Miska Puumala

Laki kieltää myös Venäjään liittyvät paikannimet

Ortodoksisuus on Ukrainassa jakautunutta. Konstantinopolin patriarkka myönsi Ukrainan ortodoksiselle kirkolle itsenäisen aseman vuonna 2018.

Toinen ortodoksinen kirkko on Moskovan patriarkaatin alainen. Sen johtaja, patriarkka Kirill on antanut vahvan tukensa Venäjän hyökkäys­sodalle. Ukrainan parlamentti on antanut lokakuussa alustavan hyväksynnän laille, joka oikeuttaisi kaikkien Ukrainaan hyökkäyksen oikeutta­vien uskonnollisten järjestöjen toiminnan.

Ukrainassa on katkottu uskonnollisten siteiden lisäksi muitakin kytköksiä Venäjään. Huhtikuussa ratifioitiin laki, joka kieltää Venäjään liittyvät paikannimet. Eri puolilla maata on myös nimetty uudelleen teitä, joiden aiemmat nimet olivat yhteydessä Venäjään tai Neuvostoliittoon.

Lähteet: gov.ua, bbc.com, time.com

Lue myös: Yahidnen kauhujen kellarin 22 kiduttajaa tuli Etelä-Siperiasta – Tällaisia ovat nämä julmat ja sivistykselle täysin vieraat sotarikosten tekijät

Venäläiset sotilaat jättivät jälkeensä runsaasti tunnistetietojaan. Valokuvat olivat ensiarvoinen lähde, joiden perusteella kyläläiset saattoivat tunnistaa rikosten tekijöitä.
Venäläiset sotilaat jättivät jälkeensä runsaasti tunnistetietojaan. Valokuvat olivat ensiarvoinen lähde, joiden perusteella kyläläiset saattoivat tunnistaa rikosten tekijöitä. © Tšernihivin aluesyyttäjän virasto
X