Nettikiusaaminen on saatava kuriin - Koululaisten näkyvä väkivalta on jo selvästi vähentynyt
Kiusaaminen on vähentynyt suomalaisissa yläkouluissa, mutta edelleen jopa viidennes nuorista tulee kiusatuksi, mikä altistaa mielenterveyshäiriöille.
Koulukiusaaminen ja ulkopuolelle jättäminen on entistä näkymättömämpää.
Tunnelin päässä on valoa, sillä suomalaiset nuoret raportoivat kiusaamisen vähentyneen menneen kymmenen vuoden aikana.
Ensimmäisenä tarkasteluajankohtana vuonna 2008 yläkoululaisista lähes kolmannes kertoi tulleensa kiusatuksi, kun vuonna 2014 enää viidennes oli kokenut kiusaamista.
Varsinkin poikien kiusaaminen on vähentynyt sitten viime vuosikymmenen.
Kiusaaminen voi kuitenkin olla myös netissä tapahtuvaa eristämistä.
KiVa Koulu -ohjelma on vähentänyt kiusaamista
Koulukiusaamiseen erikoistuneen psykologian tohtorin Christina Salmivallin kehittämä KiVa Koulu –ohjelma on saanut koulut panostamaan kiusaamisen vastaiseen työhön.
”Tutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että ohjelma on merkittävästi vähentänyt kiusaamista”, sanoo tutkimusartikkelin pääkirjoittaja, tutkija Elina Tiiri lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta.
Tulosten perusteella nettikiusaamisen yleisyydessä ei kuitenkaan tapahtunut muutosta tarkasteluvälillä.
Näkymätöntä nettikiusaamista pitäisi Tiirin mielestä kitkeä entistä tehokkaammin.
Kiusattujen psyykkistä hyvinvointia täytyy tukea
Myös kiusattujen psyykkisen hyvinvoinnin tukemiseen ja vahvistamiseen pitäisi panostaa.
Tutkimuksessa havaittiin, että kiusatuksi joutuneet nuoret kokevat muita enemmän mielenterveyden oireita. Eniten oireita raportoivat nuoret, joita kiusataan sekä koulussa että netissä.
Myös omien sisarusten kiusaamaksi joutuminen altistaa vakaville mielenterveyden häiriöille.
”Koska kiusatuksi joutuminen on selkeä mielenterveyden riskitekijä, tulisi kiusaamisen vastaisiin toimenpiteisiin sisällyttää myös mielenterveyttä tukevia toimenpiteitä”, painottaa Tiiri.
Eniten mielenterveysongelmia on nuorilla, joita kiusataan sekä koulussa että netissä. © iStock
Kiusaaminen ja mielenterveysongelmat altistavat toisilleen
Kiusaaminen voi jättää syvät jäljet ja pahimmillaan kokemukset voivat jatkua vielä myöhemmin työelämässä tai armeijassa, mikä voi laukaista masennuksen tai muun mielenterveyden häiriön.
Tutkimusta johtava lastenpsykiatrian professori Andre Sourander pitää tuloksia merkittävinä.
”Nuoret, joilla on mielenterveysongelmia, joutuvat herkemmin kiusatuksi, ja toisaalta kiusatuksi tuleminen altistaa mielenterveysongelmille. Tämä on tärkeä tieto kehitettäessä koulujen hyvinvointia ja kiusaamiseen kohdistuvia interventioita”, Sourander toteaa.
Ihmisiin voi olla vaikea luottaa rankan kiusaamisen ja hyljeksimisen jälkeen, mikä altistaa syrjäytymiselle myös myöhemmässä elämässä.
Kiusaajasta voi tulla rikollinen tai taitavasti manipuloiva johtaja
Vanhemman voi olla myös vaikeuksia hyväksyä sitä, että oma lapsi kiusaa toisia.
Varhainen puuttuminen myös kiusaajaa kalvaviin ongelmiin on kuitenkin tärkeää, sillä kiusaajilla on muita todennäköisemmin rikosrekisteri aikuisuudessa.
”Tutkimusten mukaan rikoksiin syyllistyminen ja aggressiivisuus ovat aikuisiässä tyypillisempiä ihmisille, jotka ovat lapsena kiusanneet muita”, kertoo Christina Salmivalli Turun yliopistosta.
Uusimpien tutkimusten mukaan moni koulukiusaaja on kuitenkin suosittu, menestyvä ja sosiaalisesti lahjakas lapsi.
Huolestuttavaa on se, että heistä voi tulla myös menestyviä johtajia, koska he ovat usein taitavia manipuloimaan ryhmänsä jäseniä.
KiVa Koulu -ohjelman avulla on opetettu lapset ja nuoret nimenomaan puuttumaan kiusaamiseen, jotta sivusta seuraaminen ja hiljaisen hyväksymisen kulttuuri saataisiin loppumaan.