Omaishoitajat lakkoon – Merja Salminen perusti Palava sydän -kansanliikkeen: ”Me alamme vaatia korvamerkittyä rahaa, jota ei voi meiltä pois”

”Ajatus ryhmästä ja mielenosoituksesta syntyi siitä, miten paljon vääryyttä omaishoitajat kokevat. On todella paljon omaishoitajia, jotka eivät saa mitään apua: ei rahallisia tukia, ei lomia eikä muitakaan palveluja kotiin”, omaishoitaja Merja Salminen listaa.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Kansanliikkeen perustaja Merja Salminen on itse Lauri-poikansa omaishoitaja.

”Ajatus ryhmästä ja mielenosoituksesta syntyi siitä, miten paljon vääryyttä omaishoitajat kokevat. On todella paljon omaishoitajia, jotka eivät saa mitään apua: ei rahallisia tukia, ei lomia eikä muitakaan palveluja kotiin”, omaishoitaja Merja Salminen listaa.
(Päivitetty: )
Teksti: Hertta-Mari Kaukonen

Omaishoitajat suunnittelevat lakkoa.

Kaikki sai alkunsa, kun paimiolainen omaishoitaja Merja Salminen perusti lokakuun ensimmäinen päivä Palava sydän -nimisen kansanliikkeen. Sen idea on koota yhteen omaishoitajia, jotka haluavat tilanteeseensa muutosta. Jo viikossa Palava sydän -facebookryhmään on liittyi yli 200 jäsentä.

”Monet omaishoitajat ovat uupuneita ja väsyneitä. Kuinka moni muu joutuu maksamaan siitä, että pääsee lomalle. Me joudumme maksamaan, että saamme hoidettavamme laitokseen tai hoitajan kotiin lomamme ajaksi”, omaishoitaja Merja Salminen sanoo.

Kansanliikkeen ajamien asioiden lista on pitkä: omaishoidontuki pitäisi myöntää kaikille tarvitseville, sen pitäisi olla huomattavasti nykyistä suurempi, eikä tukisummat saisi vaihdella kuntien taloustilanteiden mukaan, hoitajilla pitäisi olla oikeus työterveyshuoltoon, työturvallisuuteen – ja maksuttomaan lomaan.

”Haastavaa omaishoidontyötä tekee noin 60 000 omaishoitajaa. Mitä se merkitsisi, jos nämä 60 000 omaishoidettavaa kärrättäisiin samana päivänä hoitolaitosten oville”, Salminen kysyy.

Palava sydän -kansanliike vie viestin omaishoitajien viestin Arkadianmäelle

Kansanliike järjestää 12. helmikuuta 2020 mielenosoituksen, jossa omaishoitajat ja heidän tukijansa marssivat Helsingissä Arkadianmäelle. Samaan aikaan marssitaan myös Oulussa.

Ideana on yhden päivän lakko, jossa kieltäydytään omaishoitajan työstä.

”Jokainen omaishoitaja pyrkii jättämään hoidettavansa laitokseen tai saamaan hoitajan kotiin. Katsotaan sitten, miten se vaikuttaa meidän tukeemme ja arvostukseemme, kun huomataan, kuinka paljon se maksaa ja aiheuttaa ongelmia”, Merja Salminen sanoo.

Kansanliikkeellä on tällä hetkellä Facebookissa 369 jäsentä.

Yksi laitospäivä maksaa yhteiskunnalle kansanliikkeen laskelman mukaan 300-500 euroa, joten jo nykyisellä väkimäärällä puhutaan reilusti yli 100 000 euron laskusta yhteiskunnalle yhden lakkopäivän ajalta.

Kansanliike pyrkii keräämään mielenosoitukseen mukaan vähintään tuhat omaishoitajaa, joten lasku yhteiskunnalle on kasvamassa paisuen.

Mutta mikä sai omaishoitajat liikkeelle?

Omaishoidolle luvatut miljoonat valuvat muualle

Omaishoidolle on viime vuosina luvattu kymmenien miljoonien lisämäärärahoja.

Vuonna 2016 ensin 50 miljoonaa euroa, vuonna 2017 noin 70 miljoonaa euroa ja vuonna 2018 ja vuonna 2019 noin 95 miljoonaa euroa.

Lopputulos on kuitenkin aivan toinen, sillä monissa kunnissa omaishoitajat eivät ole saaneet tästä potista mitään.

”Miljoonat eurot valuvat muualle! Niitä on käytetty esimerkiksi tien rakennukseen. Kun tämän tajusin, minulla pimahti lopullisesti, että nyt riittää. Me alamme vaatia korvamerkittyä rahaa, jota ei voi meiltä pois”, Salminen sanoo.

Merja Salminen on Lauri-poikansa omaishoitaja.

© Merja Salmisen kotialbumi

Sairaanhoitajan empatia auttaa jaksamaan arjessa

Merja Salmisesta itsestään tuli omaishoitaja pian hänen Lauri-poikansa syntymän jälkeen. 31-vuotias poika on cp-vammainen. Vammaan liittyy runsaasti liitännäissairauksia, jonka takia Laurilla on sydämentahdistin ja hänet on leikattu lukuisia kertoja.

Lauri on arkipäivisin hoidossa muutaman tunnin kodin ulkopuolella, kun hänen kuntonsa on tarpeeksi hyvä. Salminen on kokenut suoranaista syrjintää määräaikaisissa töissään sairaanhoitajana.

”Yhtenä aamuna lähdin pojan kanssa sairaalaan pillit vinkuen, niin työsuhdettani ei jatkettu”, Salminen sanoo.

Salminen joutui aikanaan miehensä kanssa taistelemaan, että he saivat edes omaishoidontuen, kuntoutustuen ja kunnollisen hoidon Laurille. Osittaisen autoavustuksen saaminen oli myös tiukassa.

”Ja kun meillä oli auto, niin sitten invataksilupaa ei meinannut saada millään. Tiedän, miten vaikeaa monella on. Nyt kun meillä on asiat paremmin nykyisessä kunnassamme, haluan auttaa muita. Sairaanhoitajan empatia taitaa ajaa minua eteenpäin”, Merja Salminen sanoo.

X