Kun Patrick Tiainen tuli uskoon, hän päätti yrittää ”eheytyä” homoudestaan – Eheytyshoidoissa kehittyikin valeidentiteetti
Seksuaali- ja sukupuoli-identiteetin muuttamiseen tähtäävä eheytyshoito on haitallista ja Suomessa yhä sallittua. Patrick Tiainen ajautui hengellisen eheytyksen piiriin herkässä teini-iässä.
Patrick Tiainen oli 15-vuotias, kun hänet ohjattiin eheytyshoitoihin.
Ulkopuolisesta paineesta se alkoi. Patrick Tiainen oli jo 6-vuotiaana ymmärtänyt, että hänellä on lämpimiä tunteita toisia poikia kohtaan – ja hyvin pian hän myös huomasi, että se teki hänestä ulkopuolisen. Koulussa häntä haukuttiin ensin neitimäiseksi ja tyttömäiseksi, sitten homoksi.
”Homoseksuaalisuuteni oli mitä suurin uhka joukkoon kuulumiselle”, Patrick Tiainen kertoo.
Nuoren epävarmuus ja kaipuu vertaisten hyväksyntään olivat otollinen maaperä ajatukselle, että Patrickin täytyisi muuttua. Kun hän sitten rippileirillä tuli uskoon, tie muutokseen osoitettiin hänelle.
”Olisikin ollut vain, että Jumala rakastaa sinua. Heti tuli kuitenkin mutta. Oli yksi juttu, joka piti hoitaa.”
Patrick kertoi rippileirillä tunteistaan toisia poikia kohtaan. Hänelle kerrottiin, että rippileirin aikuisilla ei olisi keinoja hoitaa häntä, mutta he tunsivat ihmisiä, joiden kautta Jumala toimi ja joilla oli tehtävään oikea koulutus.
Oikealla koulutuksella tarkoitettiin niin sanottuja eheytyshoitoja, joiden tarkoitus on muuttaa sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöön kuuluva henkilö heteroseksuaaliksi tai saada hänet hyväksymään syntymässä määritelty sukupuoli, vaikka se ei vastaisi henkilön omaa kokemusta.
”Hakeuduin eheytyshoitoihin itse, mutta ajattelen, että aikuisilla ympärilläni olisi pitänyt olla joku vastuu. Olin 15”, Patrick sanoi Seuran syyskuussa ilmestyneessä jutussa.
Moni hakeutuu eheytyshoitoihin paineen alla
Patrickin tilanne ei ollut poikkeuksellinen. Moni niin kutsuttuja eheytyshoitoja saanut suomalainen, joka kuuluu seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön, koki menneensä eheytyshoitoihin vapaaehtoisesti, mutta ulkoisen paineen ajamana.
Asia selviää Malkus ry:n toteuttamasta kyselystä, jossa selvitettiin eheytyshoitojen sisältöä ja vaikutuksia ihmiseen.
Tässä kohtaa on syytä sanoa, että kyse ei ole mistään oikeasta hoidosta, jolla olisi tieteellinen perusta. Pikemminkin kyse on joidenkin hengellisten liikkeiden piirissä tapahtuvasta puoskaroinnista.
Esimerkiksi Psykologiliitto on todennut eheytyshoitojen olevan erittäin haitallisia. Eheytyshoidoissa olleiden nuorten itsemurhariski on yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan yli kaksinkertainen verrattuna HLBTQ-nuoriin, joiden identiteettiin ei oltu eheytyshoidoilla kajottu.
Malkus ry:n kyselyyn vastanneista vain harva oli suoranaisesti pakotettu eheytyshoitoon. Sen sijaan yleiset sateenkaari-ihmisiä väheksyvät asenteet tai suvun ja oman uskonnollisen yhteisön vihjailut ikään kuin istuttivat ajatuksen, että seksuaalista suuntautumista tai sukupuoli-identiteettiä on muutettava.
Patrickin elämässä tämä paine tuli koulukiusaamisesta, mutta myös aikuisten suhtautumisesta populaarikulttuuriin.
”Siihen aikaan Salatuissa elämissä oli ensimmäinen homoseksuaali hahmo, Kalle. Aikuisetkin ympärilläni puhuivat siitä, miten vastenmielistä se oli. Painotettiin, että sehän on perheohjelma. Ilmehdittiin kuin oksettaisi. Silloin minulle viimeistään syntyi käsitys, että tuollainen en ainakaan halua olla.”
Eheytyshoitoihin osallistuu myös terveydenhuollon ammattilaisia
Patrick ohjattiin rippikoulusta psykiatriselle sairaanhoitajalle, jota hän tapasi ensin seurakunnan tiloissa. Siinä vaiheessa Patrickilla oli jo todettu keskivaikea masennus, ja pian hoitaja siirsi tapaamiset julkiseen terveydenhuoltoon.
Kolmen vartin keskusteluajasta saatettiin rukoilla 15 minuuttia. Tapaamiset oli ikään kuin jaettu kahteen osa-alueeseen: oli asiat, jotka voitiin ratkaista järjellä ja puhumalla, ja oli asia, jonka vain Jumala voi parantaa.
”Ei homoutta tarvinnut edes mainita. Kyllä me molemmat tiesimme, mitä siinä rukoiltiin.”
Nykyään Suomen laki kieltää eheytyshoitojen antamisen osana terveydenhuollon ammattilaisen varsinaista työtä. Vapaa-ajallaan samat ihmiset voivat yhä jatkaa eheytystoimintaa.
Malkus ry:n kyselyssä näkyy sama ilmiö: varsin moni oli saanut eheytystä psykoterapeutilta, lääkäriltä tai psykiatriselta sairaanhoitajalta. Eniten eheytyshoitoja olivat antaneet kuitenkin teologisen koulutuksen saaneet ja muut seurakunnassa vaikuttavat ihmiset.
”Monella ihmisellä, joita eheytystoiminnassa kohtasin, oli joku ulkomailta – esimerkiksi Briteistä – hankittu epävirallinen koulutus”, Patrick Tiainen kertoo.
”Älä koskaan sano, että olet homo”
Patrick oppi eheytyshoidoissa ensimmäisenä, että homoseksuaalisuus ei ollut todellinen seksuaalinen suuntautuminen, vaan kyse oli rikkinäisyydestä.
”Sanottiin, että on haava seksuaalisuuden alueella tai että on isähaava.”
Ajatus rikkinäisyydestä oli helppo sovittaa nuoren maailmankuvaan, sillä Patrick koki syrjinnän vuoksi jatkuvaa ulkopuolisuuden tunnetta.
Oppia haavoittuneesta seksuaalisuudesta ovat kehittäneet esimerkiksi yhdysvaltalainen Joseph Nicolosi ja brittiläinen Elizabeth Moberly. Moberlyn vuonna 1983 julkaistu Homosexuality: New Christian Ethic (eli Homoseksuaalisuus: uusi kristillinen etiikka) on kyseenalaisen ”terapiamuodon” perusteoksista.
Oppiin kuuluu ajatus, että henkilö on etääntynyt omasta maskuliinisuudestaan tai feminiinisyydestään. Esimerkiksi niin että vaikeudet oman isän kanssa saavat miehen etsimään tätä isähahmoa toisesta miehestä.
”Minua kehotettiin etsimään itsestäni niitä piirteitä, joihin toisissa miehissä ihastuin. Koko ajatus on nyt katsottuna omituinen. Eikö ole luonnollista, että ihastumme toisissa ihmisissä sekä samanlaisiin että erilaisiin asioihin kuin meissä itsessämme on?”
Eräs Patrickin eheytyskontakteista taas puhui homoseksuaalisuudesta eräänlaisena addiktiona. Siihen saattoi suhtautua kuin alkoholismiin, josta voi päästä vapaaksi, kun vain kovasti tahtoo ja tekee sen eteen töitä.
”Ydin kaikissa opeissa oli, että älä koskaan sano, että olet homo. Siihen ei saanut samastua.”
Jos tunteitaan ei kyennyt kuolettamaan, tarjottiin vielä vaihtoehtoa elää joka päivä oikein. Siis heteron elämää.
Eheytyshoidoissa kajotaan psyyken rakenteisiin
Patrickin kohdalla eheytyshoidot eivät jääneet rukoiluun psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa. Hän osallistui myös eräänlaisiin vertaistukiryhmiin, jotka kokoontuivat seurakunnalta ja koululta varatuissa tiloissa. Muiden kipuilevien tuki ja vertaisten esimerkit olivat eheytystoiminnassa keskeisessä roolissa.
”Paljon rakennettiin henkilökohtaisten todistusten varaan. Eihän Raamatussa ole esimerkkiä siitä, että parantakaa homot, joten usko rakennettiin kertomuksille siitä, miten joku on parantunut.”
Ryhmätoiminnan lisäksi Patrick luki oppaita ja teki harjoituksia tehtäväkirjoista, jotka oli räätälöity eheyttämiskäyttöön. Pahinta oli, että tuohon aikaan hän todella pystyi näkemään itsensä kirjojen sivuilla.
Patrick oli 15-vuotias ja kriisissä sen kanssa, hyväksytäänkö häntä. Kun hänelle sitten kerrottiin, että Jumala rakastaa häntä ja vaikeuksille on olemassa syy, joka voidaan parantaa, alkoi hänelle kehittyä eräänlainen valeidentiteetti.
”Omat tunteeni sanoitettiin uusiksi. Se oli aika ovelaa ja manipuloivaa.”
Juuri tämä on eheytyshoidoissa erityisen vahingoittavaa. Toiminta ei ole vain hengellistä väkivaltaa, demonien ulosmanaamista tai painostavaa rukoilua. Se myös kajoaa ihmisen psyyken rakenteisiin.
”Se vaati myöhemmin vuosien purkamistyön, että sain sen kaiken käsiteltyä.”