Reetta Hurske aitoo positiivisella asenteella jättäen pettymykset nopeasti taakseen: ”On vielä paljon potentiaalia, josta voin ammentaa tekemiseeni”
Aitajuoksija Reetta Hurske juoksi hallikisojen Euroopan mestariksi ja teki kesällä Suomen ennätyksen. Yltääkö aitajuoksija Budapestin MM-kisoissa kauden parhaaseen suoritukseen?
Tamperelaiselle aitajuoksija Reetta Hurskeelle Tampereen Ratina-areena on tuttuakin tutumpi. Hän kisasi siellä myös MM-kenraalinsa viikko sitten.
Aitajuoksija Reetta Hurske, 28, oli häikäisevä tuloskunnoltaan viime hallikaudella. Tamperelaisurheilija juoksi 60 metrin aidoissa kuusi kertaa alle entisen Suomen ennätyksen.
Nykyinen ennätys kirjataan lukemin 7,79. Sen hän juoksi kahdesti, ensin kilpaillessaan Madridissa ja toistamiseen Istanbulin EM-hallikisoissa, jossa aika riitti koko kisan voittoon. Sen myötä Hurskeesta tuli ensimmäinen suomalaisnainen, joka on napannut mitalin arvokisojen pika-aidoissa.
Ulkoratakausi alkoi myös loistavasti. Jyväskylän GP-kisoissa kesäkuun alussa Hurske juoksi uuden 100 metrin aitojen Suomen ennätyksen. Lukema 12,70 on kovaa kansainvälistä tasoa. Siinä hetkessä se oli kauden Euroopan kärkiaika.
Tulos alitti Hurskeen oman ennätyksen kahdeksalla ja Annimari Kortteen hallussa olleen vanhan SE-tuloksen kahdella sadasosalla.
Matka Euroopan huipulle on ollut pitkä ja vaiherikas.
Ikä auttaa pettymysten yli
”En ole urheilijana enää nuorimmasta päästä. Urheilijan elämä on ylä- ja alamäkiä enkä ole välttynyt pettymyksiltä, mutta olen toisaalta saanut paljon uran aikana. Hieno matka tämä on tähän asti ollut”, Reetta Hurske sanoo.
On selvää, että joka juoksulla ei voi tehdä ennätyksiä, mutta tuloskunnon vakiintuminen alle 13 sekunnin on hyvä merkki. Kunto on kohdillaan. Silti, koska 100 metrin aidat on herkkä laji, pienikin virhe voi kostautua. Sadasosat ratkaisevat.
Viime vuoden MM-kisoissa Eugenessä Hurske osui aitaan ja jäi välieränsä viimeiseksi. Myös Münchenin EM-kisat menivät ali odotusten, kun sieltäkin hän palasi kotiin vain välieräpaikan kanssa.
Pettymyksistä on päästävä yli. Virheet on analysoitava ja niistä on otettava opiksi. Fokus on pidettävä päivittäisessä tekemisessä. Pääosa urheilijan työstä on treenaamista. Siinä auttaa positiivinen asenne.
”Pettymyksistä nousen oman tahdonvoiman, motivaation ja tavoitteiden kautta. Tiedän, että on vielä paljon potentiaalia, josta voin ammentaa omaan tekemiseeni. Mitä vanhemmaksi olen tullut, sitä nopeammin olen päässyt yli heikosti menneestä suorituksesta.”
Kurinalaista elämää
Viime vuosina Reetta Hurske on keskittynyt treeneissä voima- ja nopeusharjoitteluun. Ne ovat hänen mukaansa aitajuoksijan tärkeimmät ominaisuudet sen jälkeen, kun tekniikka on hiottu kuntoon.
”Minulla on monipuolista tekemistä takana aikaisemmilta vuosilta. Siksi pystyn nyt keskittymään näihin osa-alueisiin.”
Hurskeen elämä on kurinalaista. Hän noudattaa säännöllistä päivärytmiä, joka kisakaudella väistämättä rikkoontuu, koska matkustamista on paljon. Hurske ei kaihda kisaamista. Viime kesän ulkorata- ja talven hallikauden aikana startteja oli yhteensä lähes neljäkymmentä.
Hallikisoja Reetta Hurske pitää tärkeänä mittarina kesää ajatellen. Menestys niissä kertoo, missä kunnon ajoituksen suhteen mennään.
”Tykkään kisata. Vaikka kaikkiin kisoihin en mene ihan freeseimmillä jaloilla, niistä saa aina, jos ei hyvää kisaa, niin juosta kuitenkin kovempaa kuin yksin treeneissä. Kilpailuun valmistautumiseen tulee myös rutiini, enkä enää ylläty oikeastaan mistään. On luotto omaan tekemiseen”, juoksija summaa.
Apurahapäätös oikeudenmukainen
Täysipäiväinen urheilu vaatii rahaa. Iso merkitys on Suomen Olympiakomitean apurahoilla. Hurske on joutunut huomaamaan, että apuraha ei ole automaatio. Esimerkiksi vuonna 2019 hän jäi ilman apurahaa, vaikka taisteli Glasgow’n halli-EM-kisoissa mitaleista ja jäi niukasti neljänneksi.
Tälle vuodelle Hurskeella on Suomen Olympiakomitean puolikas apuraha, 10 000 euroa. Urheilijasta itsestään ratkaisu oli oikeudenmukainen.
”Olen siihen tyytyväinen. En koe, että viime vuoden näyttöjen perusteella minulla olisi ollut mahdollisuutta suurempaan apurahaan. Katsotaan sitten, mikä tilanne on tämän kauden jälkeen.”
Reetta Hursketta on valmentanut kohta lähes pari vuosikymmentä Marjukka Suihko. Aitajuoksija kokeili 2020–2021 muutaman kuukauden toista valmentajaa mutta palasi nopeasti vanhaan systeemiin. Isot muutokset valmennuksessa eivät tuntuneet tässä vaiheessa uraa sittenkään järkeviltä.
Suihko tuntee valmennettavansa hyvin. Jos näyttää, että päivän vireystila ei ole paras mahdollinen, treenejä ei varsinkaan kisakaudella välttämättä tehdä tappiin asti. Väsyneenä suoritetun treenin laatu ei aina ole paras mahdollinen.
Kaukana mutta lähellä – ”Päivän kunto ratkaisee”
Kuluvan kauden päätavoite on yleisurheilun MM-kisoissa Budapestissä. Kesän aikana Reetta Hurske on päässyt juoksemaan kovatasoisia Timanttiliigan kilpailuja.
”On hienoa olla siinä vaiheessa uraa, että niissä kilpaileminen on mahdollista. Niissä pitää onnistua, jos haluaa menestyä. Sama se on arvokisoissa”, Hurske sanoo.
Nigerialaisen Tobi Amusan viime vuonna juoksema maailmanennätys on kova 12,12. Siihen Hurskeella on matkaa yli puoli sekuntia.
”Kaukaiselta se tuntuu, mutta lähemmäs on kyllä mahdollista päästä. Eivätkä maailman parhaat joka kisassa juokse noin kovia aikoja. Jos katsoo tilastoja, olen kaukana, mutta kun katsoo tiettyjä kisoja, en enää olekaan niin kaukana. Päivän kunto ratkaisee.”
Budapestiin Hurske lähtee hyvillä mielin.
”Toivon, että pääsen juoksemaan siellä kauden parhaita suorituksia mahdollisimman monessa startissa.”
Pika-aituri Reetta Hurske voitti EM-kultaa Istanbulissa järjestetyissä hallikisoissa sunnuntaina 5. maaliskuuta. © Ozan Kose / AFP / Lehtikuva