Poliisi: Nettipetokset entistä järjestäytyneempiä – ”Pahimmassa tapauksessa uhri on menettänyt säästönsä – ja jäänyt velkaa jopa satoja tuhansia”
Nettipetokset vähenivät hetkellisesti vuosi sitten, sillä monet petoksia tehtailevat puhelinkeskukset sulkeutuivat koronasulkutoimien takia. Myös suomalaisten operaattoreiden tehokkaat turvatoimet hillitsivät tilannetta. Tästä huolimatta aiempaa ammattimaisemmat nettipetokset ovat korona-aikana kasvussa.
Poliisi arvoi, että nettipetosten määrä kasvaa 25–30 prosenttia tänä vuonna.
Poliisin tilastoennusteen mukaan on odotettavissa, että nettipetokset ovat entistä yleisempiä. Niiden määrä nousee 25–30 prosenttia tänä vuonna, mikäli rikoksia raportoidaan samaan tahtiin myös jatkossa.
Vuoden 2021 maaliskuun puoliväliin mennessä erityisseurattavia nettipetoksia on raportoitu poliisille 464 kappaletta. Yhteenlaskettu rikoshyöty niistä on 5,7 miljoonaa euroa. Helpdesk-petoksia oli eniten, 277 kappaletta.
Suurin rahallinen rikoshyöty on saavutettu sijoituspetoksilla. Hyödyn rahallinen määrä on 2 050 388 euroa.
Poliisin erityisseurattavat nettipetokset
Poliisin erityisessä seurannassa olevia petoksia oli viime vuonna 2 146. Suurimmat petoslajit olivat sijoitus-, toimitusjohtaja-, rakkaus- sekä helpdesk-petokset.
Erityisseurattavat nettipetokset koostuvat suurimmista nettipetossarjoista, jotka on ilmoitettu poliisille ympäri Suomen.
Keskusrikospoliisi sarjoittaa ja pitää tilastoa näistä isoista tekosarjoista. Tilastoa on pidetty vuodesta 2020 lähtien.
”Erityisseurattavat nettipetokset kattavat noin kaksi prosenttia 20 tuhannesta vuosittaisesta nettipetoksesta, mutta ne ovat rikoshyödyllisesti merkittäviä. Rikoshyöty oli 25,5 miljoonaa euroa vuonna 2020”, kertoo keskusrikospoliisin ylitarkastaja Christian Jämsén.
Ylitarkastaja Jämsén kertoo, että poliisin vahvistamattoman arvion mukaan todellinen rikoshyöty on huomattavasti suurempi, todellinen summa on lähempänä 100 miljoonaa tai jopa yli.
”Uskon, että arvio on hyvin lähellä todellisuutta.”
”Kun tutkimuskenttänä on koko maapallo, jäljille pääsy on hyvin haastavaa”
Keskusrikospoliisin ylitarkastaja Jämsén kertoo, että kaikista 20 tuhannesta suomalaisiin kohdistuvista nettipetoksista ainakin noin puolet tehdään ulkomailta käsin.
Hän kertoo, etteivät massapetokset ole uusi ilmiö, mutta ne ovat aiempaa ammattimaisempia.
Nettipetoksia tehdään kaikkialta. Yhteistä petoksille on, että ne tulevat alueilta, joissa elintaso on yleensä länsimaita matalampi, mutta tietotekniikan saatavuus, käyttö ja osaaminen ovat riittävällä tasolla.
Suomi on haluttu kohde maamme korkean varallisuustason takia.
”Suomalaiset osaavat verraten hyvin englantia, mikä lisää riskiä joutua petoksen tai ainakin petoksen yrityksen kohteeksi”, Christian Jämsén lisää.
Petosten teko on monelle päivätyötä ja niiden takana ovat usein järjestäytyneet ryhmät, rikolliset ovat tilanteisiin mukautuvia ja taitavia.
”Kun tutkimuskenttänä on koko maapallo, jäljille pääsy on hyvin haastavaa.”
Nettipetoksia tehtaillaan entistä järjestelmällisemmin. © iStock
Huijari käskee ottamaan lainaa ja pikavippejä
Erityisseurattavilla petoksilla on usein yhteistä se, että ensin pyydetään pientä summaa jonkun verukkeen perusteella. Mikäli lähtee siihen mukaan, summat suurenevat, kunnes pankkitili on tyhjä.
Christian Jämsén kertoo, että usein edes tilin tyhjentäminen ei riitä. Huijari käskee ottamaan lainoja, pikavippejä ja vetämään luottokortin rajan täyteen.
”Pahimmassa tapauksessa uhri on menettänyt kaikki säästönsä ja jäänyt velkaa kymmeniä, jopa satoja tuhansia. Se on henkilökohtainen tragedia.”
Lue myös: Nettihuijari vainoaa kaikkialla – Vältä rakkauspetos ja hankkiudu romanssihuijarista eroon
”Jos jokin tuntuu liian hyvältä ollakseen totta, se useimmiten on”
Ylitarkastaja Christian Jämsén kehottaa ottamaan aina selvää asioista, jos jokin tuntuu liian hyvältä ollakseen totta, se useimmiten on.
Omia tietoja ei tule antaa soittelijoille, eikä asentaa heidän pyytämiään ohjelmia. Puheluissa saa myös olla tyly ja ne tulee lopettaa välittömästi, kun ne tuntuvat epämiellyttäviltä. Mitä pidemmälle puhelu etenee, sitä vaikeampi sulavasti puhuvaa rikollista on vastustaa.
Jos rahaa on siirtynyt tililtä, kannustaa Jämsén ottamaan ensin yhteyttä omaan pankkiin, mahdollisimman nopeasti.
”Rahansiirrot on usein mahdollista palauttaa vuorokauden sisällä tapahtuneesta. Sen jälkeen palautuminen epätodennäköistä mutta mahdollista.”
Myös poliisi voi tehdä toimia rahojen jäädyttämiseksi ja takaisin saamiseksi. Poliisi ei useimmiten pysty toimimaan yhtä nopeasti kuin pankit.