Kun potilas ei tule kuulluksi – Sen HUSin toimitusjohtaja Juha Tuominen on kokenut omakohtaisesti: ”Potilas ei saisi koskaan joutua kokemaan olevansa vain jokin sairaus, kuten murtunut luu tai syöpä”

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Juha Tuominen
Juha Tuominen kannattaa valinnanvapautta myös perusterveydenhuoltoon, koska uskoo, että kilpailu on tie tehokkuuteen. Soten maakuntamallin hyödyistä hän sen sijaan ei ole vakuuttunut. ”Ehkä sama malli ei sovi kaikille.” © TOMMI TUOMI / OTAVAMEDIA
Husin uusi toimitusjohtaja Juha Tuominen, 55, alkaa mitata sitä, kuinka hyvin potilasta hänen johtamissaan sairaaloissa kuullaan. Hän on joutunut harjoittelemaan kuuntelemista itsekin.

Juha Tuominen mittaa veriarvojaan, johtajantaitojaan, terveydenhuollon laatua ja kustannuksia sekä päivittäisten askeltensa määrää.

Nyt Tuominen on juuri aloittanut Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimitusjohtajana ja alkaa ensi töikseen mitata sitä, kuinka hyvin potilas kokee tulevansa kuulluksi Husissa.

”Mittaamalla tekemisen laatu saadaan näkyväksi. Ja kun se on näkyvää, kaikkien on helpompi myöntää, jos jokin on pielessä”, hän sanoo.

”On potilailta kerätty palautetta tähänkin asti, mutta nyt alamme kerätä sitä enemmän ja yhdenmukaisella tavalla.”

Tuominen tietää omakohtaisesti, millaista on, kun potilas ei tule kuulluksi. Sekä hänen isänsä että äitinsä kuolivat syöpään, eikä heidän hoidossaan kaikki mennyt ”niin jouhevasti kuin olisi pitänyt”.

”Potilas ei saisi koskaan joutua kokemaan olevansa vain jokin sairaus, kuten murtunut luu tai syöpä. Eikä hänelle saisi tulla tunnetta, että häntä pompotetaan.”

Mittaamisella Tuominen tähtää siihen, etteivät Husin potilaat joutuisi kokemaan sellaista vaan että potilas kohdattaisiin kunnioittavasti. Lisäksi kulku sairaaloihin muuttuu esteettömäksi ja aukioloajat laajenevat.

Muualla kuin Husin alueella asuville se, että sairaanhoitopiiriä johtaa nyt Juha Tuominen, näkyy ainakin silloin, kun he tarvitsevat elinsiirtoa tai muuta sellaista hoitoa, jotka on valtakunnan tasolla keskitetty Husiin.

Entistä suurempi osa heidän hoitoonsa kuuluvista tutkimuksista voidaan pian tehdä etänä sähköisten sovellusten avulla. Niin Tuominen lupaa.

Kolmatta kertaa Husissa

Pelkkä mittaaminen ei riitä. Jos mittauksessa käy ilmi, että jonkun lääkärin tai jonkin osaston tai sairaalan potilaat ovat muita tyytymättömämpiä, joku vastuutetaan huolehtimaan, että asia korjaantuu. Tuominen kutsuu tätä hankkeistamiseksi. Korjaantumista seurataan ja – mitataan.

Tämän toimintatavan Tuominen oppi edellisessä pestissään Terveystalon johtavana ylilääkärinä. Hän rakensi sinne laadunseurantajärjestelmän. Muutakin hän siellä oppi: ”Hyviä ideoita on kaikkialla, mutta pitää osata panna asioita toimeen. Yksityiset toimijat osaavat sen paremmin kuin julkiset. Niiden on pakko, koska jos homma ei toimi, asiakas ei valitse niiden palveluja. Yksityiset ovat myös tietojärjestelmissä muita edellä.”

Haastattelupäivänä joulukuun puolivälissä Tuomisella on meneillään perehdytysjakso vuodenvaihteessa alkavaan tehtävään. Hän istuu kuitenkin jo johtajanhuoneessa Husin hallintorakennuksen neljännessä kerroksessa.

Häntä ei tarvitse perehdyttää siihen, että julkisen puolen organisaation johtaminen ei ole samanlaista kuin yrityksen. Hän on työskennellyt Husissa ennenkin, kahdesti.

Pelasti ja lähti

Ensimmäisen kerran Tuominen jätti Husin vuonna 2000, jolloin hän siirtyi erikoislääkärin hommista johtajaksi lääketeollisuuteen. Pian tie vei takaisin Husiin ja johtajaylilääkäriksi.

Lähtiessään Terveystaloon vuonna 2010 Tuominen oli juuri tehnyt häneltä tilatun selvityksen Husia riepotelleesta johtamiskriisistä. Silloisen toimitusjohtajan Kari Nenosen organisaatiouudistus oli törmännyt henkilöstön vastustukseen.

Tuominen solahti sovittelijan rooliin ja onnistui. Nenosen malli hylättiin, tilalle tuli Tuomisen ratkaisu. Tuomista pidettiin pelastajana. Povattiinpa hänestä uutta toimitusjohtajaakin Nenosen tilalle – olihan hän hakenut tehtävään pari vuotta aiemmin.

Ja kesken nousukiitonsa hän lähti. Taas!

Tuomisen lapset olivat teini-iässä ja tarvitsivat isää.

Miljonääriksi osakkeilla

”Moni näkee sivupolkuna sen, että olen ollut muuallakin kuin Husissa. Minä näen asian niin, että valmiuksia työhön on ollut hyvä hakea monesta paikasta”, hän sanoo.

Jotkut pitävät epäilyttävänä sitä, että Tuomisen ”muualla” on ollut yksityinen terveyspalveluyritys.

Kun Terveystalo listautui pörssiin syksyllä 2017, Tuominen myi osakkeitaan ja tienasi kaupoilla miljoonia.

On spekuloitu jopa, että Terveystalon osakkeiden myynnistä saatu raha voisi synnyttää Tuomiselle kiitollisuudenvelkaa Terveystaloa kohtaan. Että hän siksi yrittäisi ujuttaa Husiin lisää yksityisten palveluja.

Tuominen puhuu paljon ja elehtii vilkkaasti. Rentoutuu toisinaan hekottelemaankin. Mutta nyt hänen äänensä pingottuu.

”Ajatus on ihan hassu! Enhän minä sitä rahaa Terveystalosta saanut vaan osakkeista, jotka olin omalla riskilläni ostanut.”

Terveystalon johtajana hänellä toki oli oikeus ostaa ne osakkeet.

”Nyt olen irtautunut kaikista Terveystalon omistuksista”, hän sanoo.

Tuominen pitää työnsä kannalta vain hyvänä asiana, että ei joudu punnitsemaan päätöksiään oman taloudellisen tilanteensa valossa.

”En tee työtä rahan takia. Olen unelmatyössäni nyt ja haluan antaa kaikkeni”, Tuominen sanoo.

Kun hän puhuu, vokaalit ääntyvät leveästi kuin stadilaisella, mitä Tuominen onkin. Lapsuudenkoti oli huvilakaupunginosana tunnetussa Kulosaaressa.

Hän sanoo, ettei vaurastuminen ole paljon elämää muuttanut. Hän on maksanut perheensä asuntolainoja pois ja ostanut Buster S -mökkiveneen.

”Ja tuohan raha huolettomuutta ja tekee huomattavan vapaaksi. Voin myös auttaa lapsiani elämän alkuun.”

Lapset ovat nykyään aikuisia ja opiskelevat luonnontieteellisiä aineita yliopistossa – ihan kuin isänsä nuorena. Tuominen luki teknistä fysiikkaa ennen kuin vaihtoi lääketieteelliseen.

Tuominen ja hänen vaimonsa – lääkäri hänkin – asuvat samassa 250 neliön asunnossa Helsingissä kuin ennenkin.

Heikkoutensa hänelläkin

Tuominen on nuoresta pitäen ”halunnut päällepäsmätä ja vaikuttaa”, mutta johtamistaitoja hän on joutunut opettelemaan. Välineenä ovat olleet mittarit: palautteet, 360-luonnearviot, profiilit. Tuomisen akilleenkantapää on ollut kuunteleminen.

”Aikanaan olin kärsimätön.”

Kautensa aluksi Tuominen aikoo nimenomaan kuunnella. Hän käyttää tammikuun ja puolet helmikuusta siihen, että kiertää kaikki yksiköt, ”oikeasti lompsii siellä ja tapaa valtavan määrän ihmisiä”.

Tuominen haluaa Husiin selkeämmät johtamisvastuut. Mittaamisesta tehdään johtamisen työkalu.

”Tekijöiden pitää tietää työnsä laatu, kustannukset ja tulokset.”

Hus vastaa 24 kunnan erikoissairaanhoidosta ja toimii 24 sairaalassa, ja sen palveluksessa työskentelee 25 000 ihmistä.

”Tämänkokoisessa organisaatiossa on aina myös murheita. Juuri nyt iso huoli on se, että osa rakennuksista on käyttöikänsä päässä.”

Isoon porukkaan mahtuu paljon huippuasiantuntijoita. Ja suuria persoonallisuuksia. Millaista toimintatyyliä Tuominen ei siedä?

”En diggaa huutamista ja räyhäämistä. Ymmärrän, että ihmisillä on tunteet. Hermostuneenakaan ei saisi kuitenkaan kyykyttää muita.”

Juha Tuominen

Juha Tuominen on pitänyt ystävineen lukupiiriä jo 30 vuotta. ”Ainakin kuvittelen, että kaunokirjallisuuden lukeminen opettaa ymmärtämään eri tavalla ajattelevia ihmisiä”, hän sanoo. © TOMMI TUOMI / OTAVAMEDIA

Diabetesta karkuun

94 kiloa. Se oli liikaa 187-senttiselle miehelle. Nämä lukemat eivät Tuomista sinänsä haitanneet. Häntä haittasivat laboratoriomittausten lukemat. Ne olivat huonontuneet. Kakkostyypin diabetes uhkasi.

Työterveyslääkäri otti asian puheeksi vuositarkastuksessa, ja kyllähän Tuominen ymmärsi. Onhan hän entinen diabetestutkija.

Hän jos joku tietää, että kakkostyypin diabeteksen kustannukset ovat hirvittävät eikä hoito tahdo oikein toteutua. Miksi ei?

”Hoitotuloksia ei ole vertailtu yksilö- eikä ryhmätasolla. Siksi emme tiedä, mistä kiikastaa.”

THL kehittää kansallisia laaturekistereitä hoitojen vaikuttavuuden selvittämiseksi.

Tuomisen mielestä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon – jota Hus edustaa – välistä yhteistyötä pitäisi parantaa.

”Kissanhännänveto pitää lopettaa ja istua yhdessä alas miettimään, miten hoidamme yhteiset potilaamme parhaiten. Eikä vain terveyskeskusten vaan myös yksityisten terveyspalveluyhtiöiden kanssa.”

Jos diabeteksen hoito yskii, yskii myös sen ehkäisy. Elintapojen muuttaminen on vaikeaa. Tuomisellekin tarvittiin useampi vuositarkastus, ennen kuin mikään muuttui.

Lopulta lääkäri sanoi, että mitenkäs kun nämä arvot ovat taas viime vuodesta huonontuneet.

Nyt Tuominen painaa 80 kiloa, on painanut jo kaksi vuotta. Syö kolme ateriaa päivässä ja kosolti kasviksia. Liikkuu paljon ja mittauttaa laboratorioarvonsa kaksi kertaa vuodessa.

Terveystalossa työskennellessään hän kävi lääkärissä alaisillaan, Terveystalon lääkäreillä. Hän ei ole vielä päättänyt, kuka häntä hoitaa nyt, kun työpaikka vaihtui.

”Potilaana yritän tietoisesti heittäytyä potilaan rooliin.”

Sote on sotkuinen kakku

Hus on taloudellisesti hyvässä kunnossa. Niin Tuominen sanoo.

”Mutta julkisilla varoilla pitää saada terveyttä kaikille myös tulevaisuudessa. Uusia kalliita hoitoja tulee koko ajan, niihin on oltava varaa.”

Husin hallitus ja Tuomisen edeltäjä Aki Lindén ovat arvostelleet hallituksen sote-uudistusta, kun taas Tuominen on kuulunut soten valinnanvapauden puolestapuhujiin. Mitä Tuominen ajattelee sotesta nyt?

”Nykyinen sote on kakku, johon on leivottu sisään hirveän paljon asioita ja jonka yksityiskohdat muuttuvat puolen vuoden välein. Olisi parempi lähteä palastellen liikkeelle”, Tuominen pohtii.

Tulipa sote-uudistusta tai ei, kilpailu potilaista lisääntyy ja siitä tulee kansainvälisempää. Näin uskoo Tuominen, joka haluaa Husiin lisää ulkomaalaisia potilaita.

”Jotta pystymme houkuttelemaan heitä, meillä pitää olla harvinaista ja vaativaa erityisosaamista.”

Sellaista ei synny ilman tutkimusta. Husissa tehdään tutkimusta paljon mutta yhä enemmän Husin omilla rahoilla, koska valtion rahoitus on pienentynyt.

”Jos Husissa ei tutkita, Hus ei ole huippusairaala. On harmi, että valtiovalta ei näe tätä.”

Elinajantavoite: 120 vuotta

Kun Tuominen haluaa rentoutua, hän vie lenkille tyttärensä koiran, joka on heillä ikuisuushoidossa. Taskussa puhelimen sovellus laskee jokaisen askeleen.

Mittaamiselta ei ole välttynyt edes Tuomisen 30 vuotta pyörinyt lukupiiri. Sen jäsenet lukevat joka vuosi tarkan etukäteissuunnitelman mukaiset 12 kirjaa.

Ei Tuominenkaan sentään kaikkea mittaa. Tai miten sen nyt ottaa.

Tuominen levittää kätensä ja naurahtaa.

”Yritän elää 120-vuotiaaksi. Se on maksimi, johon ihminen voi teoriassa yltää.”

Hän on nyt 55. Tavoitteeseen on matkaa 65 vuotta.

X