Presidentinvaalit 2024 – Presidentillä on paljon valtaa Suomen Nato-asioiden hoitamisessa, onko se ongelma? Näin ehdokkaat vastaavat
Presidentinvaalit lähestyvät ja Seura kysyy joka viikko presidenttiehdokkailta heidän ajatteluaan ja persoonaansa valottavan kysymyksen. Tällä kertaa aiheena ovat presidentin valtaoikeudet Nato-asioiden hoitamisessa.
Vuoden 2024 presidentinvaalit asettavat kisaan yhdeksän ehdokasta, jotka ovat Li Andersson, Alexander Stubb, Jutta Urpilainen, Sari Essayah, Mika Aaltola, Harry Harkimo, Jussi Halla-aho, Olli Rehn ja Pekka Haavisto.
Presidentinvaalit ovat pian täällä, ensimmäinen kierros käydään tammikuun lopussa.
Maailman muuttuessa rauhattomammaksi ulkopolitiikan rooli korostuu ja kärjistyy. Tänä aikana presidentinvaalit ovat tavallistakin suuremmin ulkopoliittisesti merkittävät, sillä presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhdessä valtioneuvoston kanssa. Siksi kysyimme tällä viikolla presidenttiehdokkailta:
Näetkö ongelmaa siinä, että presidentillä on paljon valtaa Suomen Nato-asioiden hoitamisessa?
Olli Rehn – Yhteistoimintaan luottaen
”Tässä ei tule ongelmia, kun pidetään kiinni perustuslain määräyksestä, että presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Nato-jäsenyys tuo vain uuden ulottuvuuden tämän yhteistoimintavelvoitteen käytännön toteutukseen. Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta, TP-utva, on sopiva foorumi yhteistoiminnalle myös Nato-asioissa.2
Pekka Haavisto – Ministerit mukaan
”On luontevaa, että presidentti edustaa Suomea Naton huippukokouksissa, joita on pääsääntöisesti kerran vuodessa. Huippukokousten delegaatioissa tulee olla mukana myös ulko- ja puolustusministerit. Presidentin ja valtioneuvoston on yhteistoimin muodostettava Suomen kulloinenkin linja. Heidän on myös huolehdittava eduskunnalle annettavasta etu- ja jälkikäteisinformaatiosta.
On hyvä, että presidentti Niinistö on kaudellaan tiivistänyt presidentin ja eduskunnan yhteydenpitoa. Kun perustuslaissa tarvittavia uudistuksia aikanaan pohditaan, myös Nato-kysymyksissä on huolehdittava eduskunnan tiedonsaannista oikeaan aikaan.”
Li Andersson – Tiedon kuljettava
”Nykyinen käytäntö esimerkiksi Naton huippukokousten osalta näyttää toimivan. Samalla on hyvin tärkeää varmistaa, että tieto kulkee presidentin, valtioneuvoston ja eduskunnan välillä.”
Jussi Halla-aho – Vallanjako ei ole ongelma
”Kun presidentin valtaoikeuksia määriteltiin viimeisen perustuslakiuudistuksen yhteydessä, kukaan ei tietenkään osannut ennustaa sitä, millaiseksi maailman tilanne kehittyisi ja millaisen roolin ulko- ja turvallisuuspolitiikka saisivat. En kuitenkaan ole havainnut, että nykyinen vallanjako aiheuttaisi päätöksenteolle ongelmia, enkä näe polttavaa tarvetta perustuslain avaamiselle.”
Jutta Urpilainen – Eduskunta informoituna
”En näe siinä ongelmaa, mutta ehdottomasti tiedonkulun Nato-asioista eduskunnan suuntaa on toimittava saumattomasti, jotta eduskunta on riittävällä tavalla informoitu. Nykyinen tasavallan presidentti Niinistö on toiminut viisaasti tavatessaan eduskunnan valiokuntia.
Samaa jatkaisin itse, jopa nykyistä systemaattisemmin. Vastavuoroisesti pidän tärkeänä, että presidentti saa riittävät tiedot EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisesta päätöksenteosta.”
Sari Essayah – Luonteva edustaja
”En näe sitä ollenkaan ongelmana, koska valtiosäännönkin mukaan presidentti johtaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa, joten presidentti on esimerkiksi luonteva edustaja Naton huippukokouksiin. Instituutioiden välinen tasapaino valtiojohdossa on mielestäni hyvä.”
Mika Aaltola – Huolella & keskittyneesti
”En näe tässä ongelmaa. On tietysti tärkeää toimia yhteistoiminnassa ja pitää eduskuntaa kaikissa vaiheissa informoituna. On hyvä, että Suomen Nato-aikakauden ensimmäiset vuodet hoidetaan huolella ja keskittyneesti. Maailman käydessä yhä levottomammaksi ja Venäjän ollessa sotaisena puolustus ja turvallisuus ovat ulkopolitiikan keskeisin prioriteetti.”
Alexander Stubb – Selkeä työnjako
”En näe ongelmaa. Työnjako on loppujen lopuksi aika selkeä. Meillä on Nato-presidentti ja EU-pääministeri. Tasavallan presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa hallituksen kanssa.”
Harry Harkimo
Harkimo ei vastannut Seuran kyselyyn muistutuksista huolimatta.
Presidentinvaalit lähestyvät – Aiemmat presidenttiehdokkaille esitetyt kysymykset ja vastaukset löydät näistä jutuista:
Lue myös: Milloin ehdokkaat itkivät viimeksi? Näin he vastasivat Seuran kysymykseen
Lue myös: Mitä ehdokkaat ottaisivat mukaansa Mäntyniemeen? Näin he vastasivat Seuran kysymykseen
Lue myös: Mitä ehdokkaan suosikkijoukkue kertoo hänestä? Näin ehdokkaat vastasivat
Lue myös: Minkälaisia kirjoja ehdokkaat lukevat? Näin he vastasivat