Lievä rikos voi vanhentua jo ennen kuin tekijä saadaan oikeuteen – ”Voi käydä niin, ettei rikollista tuomita”

Tiesitkö tämän rikosten vanhenemisesta? Epäilty tekijä voi pakoilla haastemiestä siinä toivossa, että rikos ehtii vanhentua.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Lain mukaan käräjäoikeuden on ehdittävä antaa syyte tiedoksi syytetylle ennen kun vanhenemisen määräaika umpeutuu.

Tiesitkö tämän rikosten vanhenemisesta? Epäilty tekijä voi pakoilla haastemiestä siinä toivossa, että rikos ehtii vanhentua.
Teksti:
Pauli Reinikainen

Rikoslaissa lyhin vanhenemisaika on rajattu kahteen vuoteen. Se koskee rikoksia, joissa ankarin rangaistus on sakko, rikesakko tai enintään vuosi vankeutta. Tähän ryhmään kuuluvat muun muassa ylinopeussakot, lievät petokset ja näpistykset.

Lyhyt vanhenemisaika voi aiheuttaa ongelmia. Lain mukaan käräjäoikeuden on ehdittävä antaa syyte tiedoksi syytetylle ennen kun vanhenemisen määräaika umpeutuu.

”Lievissä rikoksissa käy toisinaan niin, rikosilmoituksen rekisteröinnin jälkeen voi mennä kuukausia siihen, kun poliisi ehtii ottaa asian tutkintaan. Sen jälkeen voi ehtiä kulua kaksi vuotta rikoksesta ennen kun asia on edennyt syyttäjän pöydälle. Siinä vaiheessa rikos onkin jo vanhentunut”, tamperelaisen Asianajotoimisto Mäkelä & Penttilän asianajaja ja varatuomari Jaakko Mäkelä selvittää.

Rikoksen vanheneminen katkeaa, kun syyte rikoksesta on nostettu

Tällaisessa tilanteessa ei ole muuta vaihtoehtoa kuin lopettaa tutkinta ja jättää syyte nostamatta. Kahden vuoden vanhenemisaika on Jaakko Mäkelän mukaan ongelma etenkin lievissä talousrikoksissa.

”Poliisin talousrikososasto on erittäin kuormittunut. Siksi esimerkiksi lievät veropetokset harvemmin etenevät syytevaiheeseen ennen kahden vuoden määräaikaa. Voi siis käydä niin, ettei rikollista tuomita lainkaan.”

Jaakko Mäkelän mukaan välillä käy myös niin, että syyttäjä ehtii nostaa syytteen joitakin viikkoja ennen määräaikaa, mutta käräjäoikeuden haastemies ei ehdi tavoittaa syytettyä tiedoksiantoa varten. Tämän takia moni syytetty saattaa pakoilla haastemiestä ulkomailla tai tuttavan mökillä toivoen, että rikos ehtii vanhentua.

Vaikka näin kävisi, rikoksen tutkiminen ei ole turhaa ajankäyttöä.

”Rikoksen selvittäminen palvelee rikoksen uhria, vaikka tekijää ei saataisi vastuuseen teoistaan. Esimerkiksi lievän pahoinpitelyn uhria voi helpottaa tieto siitä, että rikos on selvitetty poliisin esitutkinnassa. Uhrilla on oikeus hakea korvauksia, vaikka tuomiota ei olisi.”

Vanheneminen katkeaa, kun syyte rikoksesta on nostettu ja haastemies on ehtinyt antaa tiedoksi syytekirjeen käräjäoikeudessa. Rikoksen vanhenemisen kannalta ei ole merkitystä, vaikka asian käsittely tuomioistuimessa kestäisi vuosia.

Lue myös: Näin yrittäjä voi siirtää konkurssikypsän yrityksen bulvaanille ja jättää velkojat pulaan – Seuran saama äänite paljastaa, miten puliveivaus tehdään

”Raja pitää vetää johonkin”

Jaakko Mäkelän mukaan rikosten täytyy pääsääntöisesti vanhentua tietyssä ajassa, jotta poliisin resurssit riittävät rikosten tutkimiseen.

”Lain mukaan poliisilla on velvollisuus toimittaa esitutkinta aina, jos on syytä epäillä rikosta. Jos rikos ei vanhentuisi, poliisi voisi saada ilmoituksia kymmenen vuotta vanhasta näpistyksestä ja 15 vuotta vanhasta kunnianloukkauksesta. Sellaisten tutkiminen verottaisi valtavasti resursseja.”

Yleensä rikokset pyritään tutkimaan etupainotteisesti. Siihen on syynsä, sillä mitä enemmän aikaa ehtii kulua, sitä vaikeampaa rikosten tutkimisesta tulee. Todisteiden löytäminen on haastavaa enää vuosien jälkeen. Henkirikosten kohdalla uusia tietoja voi kuitenkin tulla poliisin tietoon vielä pitkän ajan kuluttua.

”On ehkä löytynyt viitteitä, jotka voisivat osoittaa syyllisen. Myöhemmin jostain voi ilmestyä todistaja tai todiste, joka osoittaa, että epäilty on todellakin aikanaan syyllistynyt rikokseen. Avaintodistaja voi nostaa tapauksen uudelleen tutkintaan. Myös tekniikka kehittyy jatkuvasti, mikä voi edesauttaa vanhojen rikosten selvittämistä jälkikäteen.”

Joskus talousrikoksissa voi ilmetä uusia oleellisia todisteita vielä vuosienkin jälkeen, jos tietoon tulee esimerkiksi veroparatiisien aiemmin salassa pidettyjä dokumentteja. Sen sijaan lievemmissä rikoksissa merkittäviä uusia todisteita ilmenee Mäkelän mukaan ani harvoin enää pidemmän ajan jälkeen.

”Jos poliisi on tuoreeltaan tutkinut rikoksen ja päätynyt siihen, että esimerkiksi pahoinpitelyssä ei ole aihetta nostaa syytettä, harvoin tulee uutta avaintodistajaa, joka todistaa, että hän se oli, joka löi toista henkilöä.”

Lue myös: Nämä rikokset eivät vanhene koskaan – Lakialoite pyrkii kumoamaan tapon vanhenemisajan

Suomen rikoslain mukaan rikokset, joista säädetty ankarin rangaistus on elinkautinen, eivät vanhene koskaan.
Rikoslaissa on säädetty, missä ajassa rikokset vanhenevat. Kun määritelty aika on kulunut, rikoksesta ei voi enää nostaa syytettä. © iStock
X