Ruotsinkielisen lapsen eriarvoinen asema: Perheeltä ei saa veloittaa yksityisestä hoidosta, kun se on ainoa keino saada päiväkotipaikka äidinkielellään
Ruotsinkielisen lapsen oikeus on saada päivähoitoa omalla äidinkielellään. Nyt Helsingissä 50 lasta on jäänyt ilman ruotsinkielistä päivähoitoa. Kieliasiainneuvos ja opetusministeriö velvoittavat kunnan maksamaan korvaavan yksityisen varhaiskasvatuksen.
Ruotsin kieli aiheuttaa päänvaivaa vanhemmille, jotka haluavat lapsistaan kaksikielisiä.
Helsingissä noin 50 ruotsinkielisen lapsen perhettä on saanut kirjeen, jonka mukaan ruotsinkielistä päivähoitopaikkaa ei järjestetä heille, koska ruotsinkielistä henkilökuntaa ei ole. Tilanne on yksiselitteisesti lainvastainen.
Varhaiskasvatuslaki on asiassa hyvin selkeä.
Kaksikielisenä kuntana Helsingillä on velvollisuus järjestää ruotsinkieliselle lapselle päivähoitopaikka samalla tavalla kuin suomenkielinen lapsi saa varhaiskasvatuspaikan suomen kielellä.
Silti suuri osa näistä lapsista on nyt ohjattu suomenkielisiin päiväkotiryhmiin. Vanhemmille on myös kerrottu mahdollisuudesta mennä yksityisiin ruotsinkielisiin päiväkoteihin – omilla rahoilla.
Ruotsikielisen lisähinta – onko perheen maksettava tämä yksityisen hoidon korkeampi lasku itse?
”Ei tämä ihan lainmukainen tilanne ole, mutta Helsinki ei käytä palveluseteliä. Äkkiä sanoisin, että yksityisen varhaiskasvatuksen laskua ei korvata”, johtaja Liisa Pohjolainen Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta sanoo.
Tämäkään ei kestä lain tarkastelua.
”Kaupungilla on järjestämisvastuu tuottaa ruotsinkielille lapsille varhaiskasvatus ruotsiksi. Järjestämisvastuu tarkoittaa, että se palvelu järjestetään: se voidaan järjestää omana palveluna tai ostopalveluna. Perustuslaki edellyttää, että suomenkielisiä ja ruotsinkielisiä kohdallaan yhdenvertaisesti”, oikeusministeriön kieliasianeuvos Corinna Tammenmaa sanoo.
Samaa mieltä on myös Opetus- ja kulttuuriministeriö.
”Mikäli kunta ei pysty järjestämään lapsen äidinkielille varhaiskasvatusta kunnan omissa päiväkodeissa, sen tulisi järjestää palvelu muulla tavalla, esimerkiksi ostopalveluna tai palvelusetelinä”, ministeriön hallitussihteeri Marjaana Larpa sanoo.
Corinna Tammenmaa kertoo, että ruotsinkielisiä ohjataan tämän tästä ostamaan palveluitaan yksityiseltä puolelta omin rahoin esimerkiksi sosiaali- ja terveyspuolelta.
Toinen vaihtoehto voi olla asettua loputtoman pitkään jonoon.
”Tämä on aika tyypillistä. Ne maksut yleensä maksetaan vain hiljaa”, Corinna Tammenmaa sanoo.
Helsingin kaupunki on aloittanut juuri syksyllä uuden ruotsinkielisen ryhmän suomenkielisille lapsille, johon ollaan rekrytoimassa nyt vuodenvaihteessa lisää ruotsinkielistä henkilökuntaa. © iStock
Suomenkielisille ruotsinkielisiä opettajia riittää kyllä
Toinen ihmetyksen aihe ruotsinkielisten lasten tilanteessa on, miksi ruotsinkielisille lapsille tarjotaan lain vastaisesti ei oota samaan aikaan, kun suomenkieliset lapset saavat kaiken aikaa Helsingin kaupungin tarjoamaa kielikylpyopetusta ruotsiksi – mitä ei mikään laki velvoita järjestämään.
Helsingin kaupunki on aloittanut juuri syksyllä uuden ruotsinkielisen ryhmän suomenkielisille lapsille, johon ollaan rekrytoimassa nyt vuodenvaihteessa lisää ruotsinkielistä henkilökuntaa.
Miksi priorisoitte tällaisen toiminnan lain täyttämisen sijaan?
”En asettaisi vastakkain kielikylpyä ja ruotsinkielisten ryhmää. Tämä uusin kielikylpy on muistaakseni perustettu alkusyksystä. Kesän aikana saimme rekrytoitua ruotsinkieliseen tarpeeksi eli silloin ei ollut tällainen kriittinen tilanne. Tämä on joulun kieppeillä eskaloitunut. Me ei olla syksyn aikana saatu riittävästi henkilökuntaa, ja tietysti hakijamäärät ovat täsmentyneet loppuvuodesta”, Liisa Pohjolainen sanoo.
Kieliasiainneuvos pitää suomenkielisille tarjotun kielikylvyn lisäämistä ongelmallisena.
”Kielikylpyä halutaan edistää, mutta se kuitenkin syö resursseja ruotsinkielisiltä. Kielikylpytoiminta houkuttelee monia ruotsinkielisiä, eikä heitä voi pakottaa vaihtamaan työpaikkaa”, oikeusministeriön kieliasianeuvos Corinna Tammenmaa sanoo.
Helsingin kaupungin toimialajohtaja Liisa Pohjolainen kertoo, että hyvin ruotsia puhuvilta suomenkielisiltä ja kaksikielisiltä työntekijöiltä on tiedusteltu halukkuutta siirtyä ruotsinkielisiin ryhmiin. Työntekijöille on tarjottu myös ruotsin kielen opetusta.