Taloudellinen väkivalta oli Nooran arkea – Vuosia hän kantoi vastuun perheestä ja maksoi miehensä velkoja, kunnes superkallis auto ilmestyi pihaan
Noora maksoi vuosia nyt jo entisen miehensä perintä- ja ulosottolaskuja. Raskainta oli kuitenkin taloudellisen vastuun kantaminen yksin perheen arjessa.
Nooran suhteessa väkivalta oli taloudellisen lisäksi myös henkistä.
Noora oli 18-vuotias, kun tapasi miehensä ja jo alle kahden vuoden päästä he menivät naimisiin. Mies oli muuttanut Nooran asuntoon jo aikaisemmin, mutta virallisesti tämä muutti vasta avioliiton myötä, jolloin myös postit alkoivat tulla yhteiseen kotiin.
“Hänelle tuli kirje ulosotosta. Pelästyin valtavasti, koska minut oli kasvatettu tarkaksi raha-asioissa. Jouduin paniikkiin, että minäkin olen hänen puolisonaan pulassa. Siitä se alkoi, että maksoin hänen velkojaan pois”, Noora kuvailee arkea, jonka jakoi nyt jo entisen miehensä kanssa.
Noora eli vuosia siinä luulossa, että naimisiin menon vuoksi miehen velat olisivat olleet hänenkin velkojaan. Heidän avioliittonsa aikana Noora maksoi miehensä puolesta ulosottoon ja perintään tuhansia euroja.
“En edes silloin ymmärtänyt perintätoimiston ja ulosoton eroa, minun silmissäni ne olivat yhtä vakavia asioita molemmat. Halusin vain pitää asiat kunnossa”, Noora sanoo.
Nooran mieleen on jäänyt vuosien takainen tilanne kun he olivat entisen miehen kanssa ulosottomiehen toimistossa. Mies istui hiljaisena viereisellä tuolilla, kun Noora sopi ulosottomiehen kanssa miehen velkojen maksusuunnitelmasta.
“Jälkikäteen olen ajatellut, että se oli hetki, jolloin viranomainen olisi voinut varmistaa, että tiedänkö, etten avioliitosta huolimatta ole vastuussa toisen ihmisen ottamista veloista”, Noora sanoo.
Taloudellinen vastuu perheen arjesta yksillä harteilla
Sekä Noora että hänen miehensä olivat molemmat työelämässä ja heille syntyi kaksi lasta. Elämää varjosti miehen holtiton rahankäyttö. Erityisesti palkkapäivinä miehellä oli tapana törsätä rahaa.
“Silloin hän saattoi käydä ruokakaupassa ja tuli sieltä kotiin viiden kauppakassin kanssa. Tai sitten hän tuli kotiin uuden, valtavan ison television kanssa, vaikka vanha vielä toimi”, Noora kuvailee.
Kun Noora ihmetteli, miten miehellä oli ollut siihen varaa, tämä kuittasi toteamalla: ”älä siitä kysele, se on maksettu jo”.
”Myöhemmin selvisi, että televisiokin oli ostettu osamaksulla.”
Ilman poikkeuksia miehen rahat olivat aina loppu jo ennen seuraavaa palkkapäivää.
“Siitä huolehtiminen, että laskut tulivat maksetuiksi ja ruokaa oli jääkaapissa kuukauden viimeisinäkin päivinä, oli täysin minun vastuullani”, Noora toteaa.
Miehen kertomat selitykset hänelle tuleviin perintä- tai ulosotto kirjeisiin olivat aina hänestä itsestään riippumattomia syitä. Selityksinä hän antoi, että ”kyseessä oli virhe” tai ”vanha juttu, joka oli jo hoidettu”.
”Sain kuulla ties minkälaisia valheita. Viimeisten vuosien aikana en enää jaksanut edes kysyä. En voinut luottaa siihen, että hän olisi puhunut totta.”
Arjessa Nooraa suututti ja ahdisti miehen piittaamattomuus.
”Hän nukahti joka ilta se valtava televisio päällä, minun piti nousta yöllä laittamaan se pois päältä sähköä kuluttamasta. Hän saattoi myös pestä autoa pihalla joka viikko tai viipyä kuumassa suihkussa, kunnes lämmin vesi loppui. Hänen ei tarvinnut murehtia tällaisista, koska minä maksoin laskut.”
Noora kokee, että suurin taakka oli taloudellisen vastuun kantaminen yksin. Jos hän huomautti tai moitti miestään jostakin, siitä seurasi haukut.
Liki sadantuhannen euron auto herätti
Mies aloitti uudessa työssä, Noora oli periaatteessa hyväksynyt ajatuksen toisesta autosta, koska he molemmat tarvitsivat omat kulkuneuvot. Tarkemmin mies ei Nooran kanssa uudesta autosta neuvotellut.
“Yhtenä päivänä pihassamme oli tuliterä Mersu, jonka arvo oli lähemmäs satatuhatta euroa. Edellinen auto oli minun nimissäni, mies oli antanut sen vaihdossa ilman lupaani. Se oli minulle todellinen herätyksen hetki, mikä meni sietokykyni yli”, Noora kertoo.
Vasta silloin Noora selvitti, olivatko puolison velat todellakin hänen vastuullaan – ja vihdoin hänelle selvisi, etteivät ne koskaan olleet sitä ollutkaan. Noora päätti, ettei enää ikinä maksaisi yhtään laskua, jossa oli miehen nimi. Noora siirsi kaikki yleiset elämiseen liittyvät laskut omiin nimiinsä.
“Pidin pääni, en maksanut enää hänen laskujaan ja siitä se hänen tilanteensa varmaan repesi.”
Noora huomasi, että mies saattoi viedä laskujaan suoraan postilaatikolta roskalaatikkoon avaamatta niitä.
Lopulta ero ja uuden kodin lunastaminen edessä
Kun he olivat rakennuttaneet uuden kodin, rakennusprojekti oli ollut Nooran vastuulla. Muutettuaan he olivat maksaneet ensimmäisen vuoden asuntolainasta pelkkiä korkoja. He olivat sopineet kummankin laittavan rahaa säästöön yhteiselle taloudenhoitotilille lainan takaisinmaksun alkamista varten.
Kun mies ei laittanut, ei Noorakaan viitsinyt. Hän säästi rahaa omalle tililleen.
“Kun ensimmäisen lainanhoitoerän olisi pitänyt mennä yhteiseltä lainahoitotililtämme, heräsin keskellä yötä tarkistamaan asian verkkopankista. Lyhennys ei ollut mennyt, koska mies ei ollut laittanut omaa osuuttaan”, Noora kertoo.
Hän sai kuulla mieheltä selityksiä, mutta ei uskonut niitä. Koska oma koti oli liian tärkeä asia, eikä se saanut mennä alta, alkoi vyyhti purkautumaan.
Nooralle selvisi, että yhteensä miehellä oli velkaa eri tahoille yli 50 000 euroa. Noora ei vieläkään tiedä, mihin kaikki rahat olivat menneet. Tavaroista, jotka Noora näki miehen ostaneen, ei kertynyt sellaista summaa.
Noora päätti erota ja hän lunasti yhteisen kodin itselleen. Vaikka eron jälkeinen elämä onkin ollut vaikeaa, hänen taloudellinen tilanteensa on ollut parempi kuin koskaan aikaisemmin, sillä hän tietää tulonsa ja menonsa.
Nooraa huolestuttavat entisen miehen lasten kautta aiheuttamat kulut
Suhteessa ei ollut pelkästään taloudellista vaan myös henkistä väkivaltaa. Nämä molemmat jatkuvat yhä.
Entinen mies lähettää Nooralle haukkumisviestejä ja käy hänen pihallaan ilman lupaa. Vaikka mies hyväksyi ja allekirjoitti elatusmaksusopimuksen, hän ei ole sitä maksanut. Nooran täytyi hakea elatustukea Kelalta.
“Kertaakaan hän ei ole sitä itsenäisesti maksanut, vaan tuki tulee minulle Kelalta, joka joutuu perimään sen häneltä”, Noora sanoo.
Heillä on kahden kouluikäisen lapsensa yhteishuoltajuus. Määrätty elatusmaksu ei riitä lasten harrastusmaksujen kattamiseen. Silti entinen mies ajattelee voivansa ilmoittaa lapsia omilla viikoillaan turnauksiin ja Nooran kuuluu ne maksaa, koska hän saa elatustukea.
Nooraa huolestuttavat myös muut entisen miehen aiheuttavat yllättävät kulut.
“Hän on myös jo kaksi kertaa ottanut itselleen kahvipaketteja myytäväksi harrastusseuran hyväksi. Tuotteet hän on ottanut itselleen, mutta lasku niistä on tullut minulle”, Noora kuvailee.
© iStock
Taloudellinen väkivalta jäi lähipiiriltä huomaamatta
Noora sanoo, että ei voi kokonaan syyttää tilanteesta entistä miestään, koska oli itse mukana kertomassa peitetarinoita ja ylläpitämässä mielikuvaa onnellisesta perheestä. Noora kuitenkin kokee, että hänet oli hiljennetty, eikä hänen äänensä voinut tulla aidosti kuuluviin heidän suhteessaan.
Eroon asti Noora eli teatterielämää, eikä kertonut lähipiirilleen sitä ennen taloudellisesta väkivallasta.
Oivallettuaan hälytysmerkkejä olleen lähipiiri järkyttyi. Noora ei kuitenkaan syytä läheisiään siitä, että kukaan ei huomannut tai puuttunut.
“Koin, että tehtäväni on pitää entisen mieheni puolia. En uskaltanut asettua häntä vastaan. Hän oli saanut minut uskomaan, että hän on ainut, kuka minusta välittää.”
Noora kokee, etteivät läheiset olisi saaneet häntä kyseenalaistamaan suhdettaan ennen kuin hän itse oivalsi tilanteen.
“Ainoa, joka on jäänyt kaihertamaan, on se hetki siellä ulosottomiehen toimistossa. Miksi kukaan ei silloin sanonut, että minä en ole vastuussa mieheni veloista”, Noora ihmettelee.
Nooran nimi on muutettu aiheen arkaluonteisuuden vuoksi.