Puoliso mitätöi, nolaa ja kontrolloi – Jyllääkö parisuhteessasi henkinen väkivalta? Lue asiantuntijan neuvot tilanteeseen

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Henkinen väkivalta voi johtaa fyysiseen väkivaltaan, mutta ei aina. Apua kannattaa kuitenkin hakea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Henkinen väkivalta voi joskus vaikuttaa harmittomalta vitsailulta. Siihen pitäisi kuitenkin ulkopuolisenkin puuttua. © iStock
Vaikka henkinen väkivalta ei aina johda fyysiseen väkivaltaan, siihen kannattaa puuttua mahdollisimman varhain. Se myös riittää syyksi hakea apua vaikka turvakodista.

1. Henkinen väkivalta on suhteessa arkipäivää: puoliso mitätöi, arvostelee ja kontrolloi. Miten ottaa asia puheeksi, vaikka pelottaisikin?

Kannattaa ehdottomasti puhua asiasta ja kertoa, että käytös tuntuu pahalle tai on pelottavaa. Kertoa voi sillä tasolla, kun se on oman turvallisuuden kannalta mahdollista.

On suositeltavaa myös puhua jollekin luotettavalle ihmiselle tai hakea suoraan ammattiapua, esimerkiksi chatista tai väkivaltatyön avopalveluista.

2. Miten suhteessa ollessaan voi suojella omaa mieltään henkisen väkivallan vaikutuksilta? Miten voi samalla näyttää lapsille, ettei hyväksy sitä?

On hyvin tärkeää muistaa, että jokainen on arvokas omana itsenään, ja pitää huolta omasta hyvinvoinnista: läheisistä, ystävistä, harrastuksista ja muista itselle tärkeistä asioista.

Väkivaltaan ei ole hyväksyttäviä syitä, eikä väkivalta ole koskaan kokijan vika. Myös puhuminen omasta tilanteesta jollekin luotettavalle läheiselle tai ammattiauttajalle on tärkeää.

Omien rajojen kunnioittaminen ja sen näyttäminen väkivallan tekijälle osoittaa myös lapsille, mikä on väkivaltaa ja väärin. Jos se on turvallista, kannattaa sanoa lastenkin kuullen jämäkästi mutta mahdollisimman asiallisesti, että käytös on väärin eikä ole hyväksyttävää ketään perheenjäsentä kohtaan.

3. Voiko henkisen väkivallan suhteessa katkaista? Johtaako henkinen väkivalta aina fyysiseen väkivaltaan?

Voi katkaista. Avun saaminen lähisuhde- tai perheväkivaltaan on aina helpompaa, mitä aikaisemmin sitä hakee, oli kyse sitten väkivallan kokijasta tai väkivaltaa käyttävästä ihmisestä. Yleensä väkivalta lähisuhteissa pahenee ajan myötä ja voi johtaa fyysiseen väkivaltaan, mutta ei aina.

Kun apua haetaan jo henkiseen väkivaltaan, siihen päästään puuttumaan ja omaa käyttäytymistä voi muuttaa. Tässä olisi tärkeää korostaa, että tekijän tulee muuttaa käytöstään.

Lue myös: Heli eli perhehelvetissä, jossa narsistimies hakkasi, petti ja haukkui – syyttäen kaikesta Saatanaa

4. Puoliso vähättelee ja nolaa, vaikka muita ihmisiä on paikalla. Miten toimia tavalla, joka vahvistaa omanarvontuntoa?

Voi sanoa suoraan, että tuo ei ollut nyt asiallista tai että se tuntui pahalta. Jos pelkää tällaista tilannetta, voi pyytää mahdollisuuksien mukaan jo etukäteen tukea ja tilanteeseen puuttumista muilta paikalla olijoilta.

On tärkeää kertoa ääneen, että vitsiksikin naamioidut loukkaukset eivät tunnu hyvältä. Myös ulkopuolisen olisi tärkeää tällaisessa tilanteessa puuttua nolaajan toimintaan.

5. Mitä ihmismielelle tapahtuu, kun henkinen väkivalta jatkuu pitkään? Mistä löytyy voimaa irtautua vahingollisesta suhteesta?

Kun itse tunnistaa kokevansa väkivaltaa, on helpompi lähteä hakemaan apua ja purkamaan tilannetta. Voimaa irtautumiseen voi saada itselle tärkeiden asioiden ja arvojen vahvistamisesta omassa elämässä. Tämä voi tuoda voimaa irtautua.

Joillekin ymmärrys siitä, että lapset kärsivät tilanteessa tai oma vointi on jo niin huono, voi olla ”viimeinen niitti”, samoin pelko väkivallan pahentumisesta.

6. Kun on itse tehnyt päätöksen erota, millainen suunnitelma siihen tarvitaan, jos puoliso on kontrolloiva ja uhkaileva?

Joskus eropäätös ja eroaminen voivat olla väkivallan kokijan kannalta riskiaikaa, vaikka fyysistä väkivaltaa ei olisi ollut aiemmin. Mikäli yhtään pelkää tilanteen kärjistyvän, on hyvä tehdä turvasuunnitelma. Neuvoja sen tekemiseen löytyy esimerkiksi nettiturvakodista.

Tärkeää olisi, että edes joku läheinen olisi tietoinen tilanteesta ja pystyisi soittamaan apua vaikka yhteisesti sovitusta merkistä tai siinä tapauksessa, jos väkivaltaa kokeneeseen ei saada sovittuun aikaan yhteyttä.

Aina erokaan ei lopeta väkivaltaa, vaan se voi jatkua eron jälkeen esimerkiksi vainoamisena. Myös silloin kannattaa hakea apua.

Lue myös: Onko puolisosi väkivaltainen? Lue tärkeät turvaohjeet väkivaltatilanteisiin – pakkaa laukku etukäteen valmiiksi, älä pakene saunaan tai kylppäriin…

Mieti etukäteen turvaohjeet väkivaltatilanteita varten.

Mieti etukäteen, miten toimit, jos väkivalta uhkaa sinua tai lapsia. Lue kootut turvaohjeet väkivaltatilanteisiin. © iStock

7. Miten pysyä eropäätöksessä, jos rakkauden tunteita on yhä jäljellä?

Rakkauden tunteet eivät katoa yhtäkkiä, vaikka suhteessa olisi väkivaltaa. Ne ovat inhimillisiä ja ymmärrettäviä.

On kuitenkin hyvä miettiä, mitä väkivalta on saanut aikaan suhteessa ja itsessä. Onko suhteessa ja kodissa turvallista ja hyvä olla? Usein on hyvä punnita suhteen hyvät ja huonot puolet ja samalla muistaa, ettei kenenkään tule kokea väkivaltaa.

8. Voiko turvakotiin mennä, vaikka väkivalta parisuhteessa olisi  ”vain” henkistä?

Kyllä voi. Turvakotiin tai esimerkiksi Nollalinjalle, joka on maksuton auttava puhelin väkivaltaa tai sen uhkaa kokeville, voi aina myös soittaa ennen turvakotiin menoa ja vielä keskustella omasta tilanteesta, jos turvakotiin meno epäilyttää tai pelottaa.

9. Miten torjua eron jälkeen puolison manipulointiyritykset? Onko välit pistettävä kokonaan poikki?

Etäisyyden ottaminen väkivallan tekijään on suositeltavaa ja itseä kannattaa suojata mahdollisimman hyvin.

On yksilöllistä, kuinka välien katkaisu käytännössä onnistuu esimerkiksi yhteisten lasten tai omaisuuden jaon takia. Väkivaltainen puoliso on usein hädissään ja mahdollisesti katuvainenkin, kun ero konkretisoituu. Hyvittely-yritykset ovat yleisiä.

On tärkeää punnita omassa mielessä, miten uskottavia puolison lupaukset muuttumisesta ja väkivallan loppumisesta ovat. Väkivaltainen käytös harvoin loppuu itsestään ilman ammattiapua ja omien ajatusten sekä käytösmallien käsittelyä ja työstämistä. Se vie aikaa eikä tapahdu hetkessä.

Lue myös: Lähisuhdeväkivalta koskettaa miehiä, naisia ja lapsia – listasimme auttavat puhelimet ja turvakodit väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille

Lähisuhdeväkivalta

Lähisuhdeväkivalta ei ole koskaan oikein. Uskalla hakea apua: auttavat kriisipuhelimet ja turvakodit tarjoavat apua. © iStock

10. Entä jos lähipiiri ja tuttavat ovat nähneet ex-puolisosta vain hyvän puolen? Miten kertoa koetusta muille?

Lähisuhdeväkivalta on hyvin pitkälle piiloväkivaltaa, eli se tapahtuu paikoissa, missä ei ole ulkopuolisia. Sen takia monen läheisen voi olla vaikea uskoa väkivaltaista käytöstä muutoin mukavasta ihmisestä.

Väkivallan tekijät voivat myös kieltää tapahtumat tai syyllistää voimakkaasti kokijaa. Omaa tilannetta voi avata kertomalla konkreettisia esimerkkejä väkivallasta sekä kuvata pelon ilmapiiriä – ja toisaalta uutta elämäntilannetta, kun pelkoa ei enää ole.

Lisäksi kannattaa hakea tukea enemmän heiltä, jotka uskovat väkivallan kokijaa. Väkivaltaisen ex-puolison mustamaalaaminen ei yleensä auta vaan saattaa johtaa sympatioiden suuntautumiseen hänelle.

Asiantuntijana Riina Karjalainen, perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyön asiantuntija, Ensi- ja turvakotien liitto.

Lue myös: ”Mediheli löysi minut, kun olin ollut seitsemän tuntia hangessa ja sydämeni oli pysähtynyt” – Ero on väkivaltaisen parisuhteen vaarallisin hetki

X