Taloudellinen väkivalta on moninaista – Vainoa voi ilmetä kaikissa lähisuhteissa ja se voi käydä todella kalliiksi
Taloudellinen väkivalta on vaikeasti tunnistettava ilmiö. Hanna Nylén Taloudellinen väkivalta tutuksi -hankkeesta toivoisi, että raha-asiat otettaisiin useammin puheeksi erilaisissa palveluissa.
Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten Viola ry:n ja Vaasan ensi- ja turvakoti ry:n yhteisen hankkeen tavoite on lisätä tietoisuutta taloudellisesta väkivallasta.
Hanna Nylén toimii suunnittelijana Taloudellinen väkivalta tutuksi -hankkeessa. Hänen mukaan taloudellisen väkivallan erityispiirre on se, että uhri usein kokee aktiivisesti sallineensa väkivaltaa tai itse olleensa toimijana tilanteessa, missä syy lähisuhdeväkivaltaan ei ole uhrissa itsessään.
“Voi olla, että ihminen on itse ottanut niitä toisen velkoja omiin nimiinsä tai tämä antanut pankkikorttinsa tai pankkitunnuksensa tekijälle”, Hanna Nylén sanoo.
Teko on voinut tapahtua tukalassa tilanteessa, jossa ei välttämättä ole ollut muita vaihtoehtoja. Aktiivisista teoista johtuen uhri voi kuitenkin kokea, että taloudellinen väkivalta on hänen omaa syytänsä.
Taloudellista väkivaltaa voi ilmetä kaikissa lähisuhteissa, ei pelkästään parisuhteissa. Niitä voi esiintyä vanhemman ja lapsen, isovanhemman ja lapsenlapsen välillä ja muissa sukulaisuussuhteissa. Sitä voi myös tapahtua kaverisuhteissa ja omaishoitaja-avustaja suhteissa.
Taloudellinen väkivalta on moninainen ilmiö
“Jos ajatellaan lain näkökulmasta eivät sallitun ja kielletyn toiminnan rajat ole kauhean yksiselitteisiä, onko kyseessä riitely vai väkivalta. Voidaan ajatella, että on sellainen pitkä jatkumo arkisista erimielisyyksistä taloudelliseen väkivaltaan”, Hanna Nylén sanoo.
Hänen mukaan nykyinen lainsäädäntö ei valitettavasti tunnista taloudellista väkivaltaa kovinkaan hyvin.
Taloudellinen väkivalta on hyvin moninainen ilmiö, muotoja ja tekotapoja on useita. Se on toimintaa, jossa raha ja talousasioita käytetään väkivallan tekemisen välineenä.
Siinä osapuolet ovat taloudellisesti ja henkisesti epätasa-arvoisessa asemassa keskenään. Se voi olla rahaan liittyvää kontrollointia, jolloin esimerkiksi parisuhteessa toinen päättää yksin yhteisistä tai toisenkin raha-asioista.
Taloudellista väkivaltaa voi myös olla menojen, tulojen, omaisuuden tai velkojen salaaminen. Sitä voi olla taloudellinen hyväksikäyttö, kuten velanottoon painostaminen tai elintasossa perheen sisäiset erot.
“Jos esimerkiksi miehellä on paljon isommat tulot, siitä huolimatta vaimo maksaa suurimman osa perheen yhteisistä kustannuksista”, Nylén kuvailee.
Eron jälkeinen taloudellinen väkivalta on oma maailmansa
Jos parisuhteessa on ollut vahvaa henkistä väkivaltaa, väkivallan tekijä ei pysty eron jälkeen enää jatkamaan väkivaltaa samassa muodossa, vaan se voi muuttua eron jälkeiseksi taloudelliseksi väkivallaksi. Valitettavan usein lapset joutuvat silloin välineiksi, toinen vanhempi esimerkiksi käyttää valtaa tai uhkailua elatukseen, huoltoon tai tapaamiseen liittyvissä asioissa.
“Varsinkin jos pariskunnalla on yhteistä omaisuutta ja lapsia, tilanne tarjoaa paljon keinoja tehdä toiselle taloudellista väkivaltaa”, Hanna Nylén sanoo.
Kyse voi olla myös prosessuaalisesta vainosta, joka tarkoittaa, että tekijä käyttää yhteiskunnan järjestelmiä kostaakseen entiselle puolisolle.
“Se voi olla jatkuvaa oikeuteen haastamista, vääriä viranomaisilmoituksia esimerkiksi lastensuojelu- tai rikosilmoituksia. Vainoa voi kestää vuosikausia ja se voi käydä myös hyvin kalliiksi.”
Vaikeasti tunnistettava ilmiö
Kansainvälisten tutkimusten mukaan yli 90 prosenttia lähisuhdeväkivallan uhreista on kokenut myös taloudellista väkivaltaa, Hanna Nylén kertoo. Valtioneuvoston viime syksynä julkaiseman selvityksen mukaan 44 prosenttia suomalaisista on kokenut tai kokee parisuhdeväkivaltaa.
“Ilmiö koskettaa lähes jokaista suomalaista jollakin tapaa. Vähintäänkin niin, että tuntee tapauksia lähipiirissään”, Nylén sanoo.
Ilmiö on hankalasti tunnistettava niin kokijan kuin ammattilaisenkin näkökulmasta. Tutkimusten mukaan taloudellinen väkivalta on parisuhteessa usein ensimmäinen väkivallan muoto. Se alkaa usein hyvää tarkoittavan oloisina tekoina.
“Toinen voi sanoa, että älä sinä turhaan huolehdi näistä raha-asioista, minä voin hoitaa.”
Taloudellinen väkivalta on usein pitkäkestoista. Kun parisuhteessa on lisäksi henkistä väkivaltaa, uhri ei välttämättä ymmärrä tai osaa sanoittaa tilannettaan, mikä saattaa selkiytyä vasta eron jälkeen.
“Kun tilanne eskaloituu eron jälkeiseksi taloudelliseksi väkivallaksi ja ihminen hakee siihen apua, silloin vasta hän löytää ne sanat.”
Nylénin mielestä olisi hyvä, että raha-asiat otettaisiin puheeksi erilaisissa palveluissa esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla, sillä ne liittyvät olennaisesti hyvinvointiin ja turvallisuuteen.
“Talousasioihin liittyviä kysymyksiä pitäisi kysyä seulamaisesti erilaisissa palveluissa, kuten lähisuhdeväkivaltaankin liittyviä kysymyksiä pitäisi aina kysyä.”
Hälytysmerkkejä ammattilaiselle
Hanna Nylén listaa taloudellisen väkivallan mahdollisia hälytysmerkkejä ammattilaiselle: Parisuhteen toinen osapuoli ei ole perillä talouteen liittyvistä tuloista, menoista, varoista tai veloista. Raha-asioiden salailu, toinen puolisoista piilottelee esimerkiksi laskuja tai varallisuutta. Perheessä on hyvin erilaisia arvoja tai periaatteita liittyen rahaan. On riippuvuuksia tai konfliktinoituneita ja pitkittyneitä omaisuus- tai huoltajuuskiistoja.
Hälytysmerkki voi olla sekin, että kulut eivät jakaudu tasapuolisesti.
“Merkeistä voi päätellä, että hei nyt voisi olla hyvä ottaa aihe puheeksi ja kysyä lisäkysymyksiä.”
Hanna Nylén ajattelee, että ammattilaisella pitäisi olla aikaa kuunnella asiakkaan tilannetta, eikä tätä saisi jättää yksin. Näin hän saisi tietoa, mistä voi saada moniammatillista apua.
“Uhrin tarvitsema apu on usein hyvin pirstaloituneena kentälle. Hankkeemme toimii myös sateenvarjona ammattilaisten ja avun koordinoinnissa”, Hanna Nylén sanoo.