THL: Sisäilmasairaudesta puhumiselle ei ole lääketieteellistä perustaa – Oireilevia pitää silti hoitaa

Jaa artikkeliTilaa Seura
Sisäilman epäpuhtaudet ovat yksi astman riskitekijä ja oireiden pahentaja.
Sisäilman epäpuhtaudet ovat yksi astman riskitekijä ja oireiden pahentaja, mutta riskiteijöitä on lukuisia muitakin. Kuva: iStock
THL:n asiantuntijaryhmä haluaisi välttää sisäilmasairaus-termin käyttöä, koska se vaikeuttaa potilaiden hoitoa ja antaa oireiden syistä vääristyneen kuvan.

THL:n kokoaman asiantuntijaryhmä on ottanut kantaa sisäilmasairaus-termin käyttöön. Sisäilman epäpuhtaudet ovat vain yksi sairauksien riskitekijä, eikä termiä pitäisi käyttää terveydenhuollossa, julkisessa keskustelussa tai ylipäätään missään.

Samaan vältettävien käsitteiden ryhmään kuuluvat asiantuntijoiden mukaan hometalosairaus ja homesairaus.

Sisäilmasairaus antaa kuvan, että oireilun syynä olisi yksinomaan sisäilman epäpuhtaudet, vaikka todellisuudessa oireita aiheuttavia ärsykkeitä voi olla muitakin. Termin käyttö aiheuttaa sekaannusta ja vaikeuttaa potilaiden hoitoa ja kuntoutusta, asiantuntijaryhmä sanoo tiedotteessaan.

Asiantuntijaryhmään kuuluu 21 tutkijaa ja lääkäriä muun muassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä (HUS), Tampereen yliopistollisesta sairaalasta (TAYS) ja Helsingin yliopistosta.

Sisäilman epäpuhtaudet yksi riskitekijä muiden joukossa

Syy sille, miksi tutkijat suosittavat käsitteestä luopumista ei ole se, etteivätkö sisäilman epäpuhtaudet lisäisi riskiä sairastua joihinkin sairauksiin. Sen sijaan oireiden syyt voivat olla moninaisempia kuin pelkkä epäpuhdas sisäilma.

”Tietyt sisäilman epäpuhtaudet lisäävät riskiä sairastua joihinkin sairauksiin. Näihin samoihin sairauksiin sairastumisen riskiä lisäävät kymmenet, jos ei sadat, muutkin tekijät sekä ympäristössämme että perimässämme. Sisäilman epäpuhtaudet eivät myöskään erotu näiden riskitekijöiden joukosta erityisen voimakkaina riskitekijöinä”, kannanotossa todetaan.

Nämä kohtalaisen heikot riskitekijät sisäilmassa voivat myös pahentaa joitakin sairauksia. Esimerkiksi astmaatikot saavat muita herkemmin oireita altistuessaan ärsykkeille, myös sisäilman epäpuhtauksille.

THL:n asiantuntijaryhmän mukaan terveyshaittoja tulisi edelleen ennaltaehkäistä hyvällä rakennussuunnittelulla ja rakentamisella.

THL:n asiantuntijaryhmän mukaan terveyshaittoja tulisi edelleen ennaltaehkäistä hyvällä rakennussuunnittelulla ja rakentamisella. Kuva: iStock

Oireet eivät yleensä johdu homeista, sähköstä tai kemikaaleista

THL:n asiantuntijaryhmä ei myöskään tyrmää kannanotossaan monimuotoisia ja vaikeita oireita, joista jotkut kärsivät. Pahimmillaan oireet voivat johtaa työkyvyn menettämiseen.

Oireet ovat totta ja niitä pitää hoitaa, vaikka valtaosa ihmisistä ei saisi mitään oireita samoissa rakennuksissa, joissa jotkut oireilevat voimakkaasti. Rakennuksista on suomalaistutkimuksissa löytynyt myös yleensä varsin vähän mikrobien synnyttämiä toksiineja.

Osa oireilevista potilaista taas reagoi esimerkiksi tuulivoimaan tai sähköön, mutta sokkokokeissa on havaittu, että oireet liittyvät oireilevan käsitykseen vaarasta, eivät oireen aiheuttajan fysikaalisiin, biologisiin tai kemiallisiin ominaisuuksiin.

Toisin sanoen oireita aiheuttava mekanismi puuttuu, mutta oireet syntyvät silti.

Oireet vaativat hoitoa, joka perustuu tutkittuun tietoon

Asiantuntijaryhmä vaatii, että sisäilmasairaudesta puhuminen lopetetaan ja keskitytään oireilevien potilaiden hoitoon ja tukemiseen. Oireista on heille usein merkittävää terveyshaittaa.

Pitkittyneiden ja toimintakykyä haittaavien oireiden taustalla voi olla myös muita hoitoa vaativia sairauksia, jotka pitää selvittää.

”Ympäristöherkkyys, kuten monet muutkin toiminnalliset häiriöt, ovat haaste terveydenhuoltojärjestelmällemme. Ympäristöherkkyyden hoitoon, kuntoutukseen ja ennaltaehkäisyyn tarvitaankin lisää tutkimustietoon perustuvia ratkaisuja.”

Lue myös: Homeongelma: Asukas sairastuu, asiantuntija vaurastuu – ovatko ilmanlaadun mittaukset turhaa rahastusta?

X