Tieto-Finlandian luku-urakka yllätti Seuran ex-päätoimittajan: ”Sehän ei ollut yhtään kuivaa”
Tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaita oli tänä vuonna valitsemassa myös Seuran päätoimittaja emerita Tarja Hurme.
Tieto-Finlandian valintalautakunnan puheenjohtajana Tarja Hurme sai luettavakseen yli 200 suomalaista tietoteosta. Hurmeen mukaan urakka oli hurja mutta palkitseva.
Kirjallisuuden Finlandia-palkinnot jaettiin marraskuun 27. päivänä: kaunokirjallisuuden palkinnon sai Pajtim Statovci teoksellaan Bolla.
Tieto-Finlandia-voittajan valitsi taloustieteilijä Sixten Korkman kuuden ehdokkaan joukosta, ja voittajaksi päätyi Metsä meidän jälkeemme -teos, jonka ovat kirjoittaneet Anssi Jokiranta, Pekka Juntti, Anna Ruohonen ja Jenni Räinä.
Tieto-Finlandia-ehdokkaita oli seulomassa Seuran eläköitynyt päätoimittaja Tarja Hurme, joka toimi tänä vuonna valintalautakunnan puheenjohtajana.
Kutsu puheenjohtajaksi yllätti Hurmeen, koska hän on toimittajan työstään huolimatta aina pitänyt itseään fiktioihmisenä – jopa niin, että hänen teki ensin mieli kieltäytyä hurjasta urakasta.
”En yleensä lue tietokirjoja, mutta nyt täytyy sanoa, että näkemys muuttui. Se on itse asiassa kiinnostava maailma. Ja kunniatehtävähän tuo oli, kerran elämässä tarjottu. Olen nyt kiitollinen, että sain mahdollisuuden olla mukana valintaprosessissa”, Tarja Hurme sanoo.
Tieto-Finlandia-palkintoa tavoittelevat tietokirjailijat Anssi Jokiranta, Pekka Juntti, Anna Ruohonen ja Jenni Räinä teoksella Metsä meidän jälkeemme, Anna Autio (kuvassa) sekä Taina Tervonen teoksella Hukkuneet, Andrei Sergejeff teoksella Egyptin historia – Kleopatran ajasta arabikevääseen, Ville Ropponen ja Ville-Juhani Sutinen teoksella Luiden tie – Gulagin jäljillä, Anu Kantola ja Hanna Kuusela teoksella Huipputuloiset – Suomen rikkain promille sekä Aapo Roselius ja Oula Silvennoinen teoksella Villi itä. © Antti Rastivo
Parhaat tietokirjat ovat myös kirjallisesti antoisia
Kolmihenkiseen valintalautakuntaan kuuluivat Hurmeen lisäksi Turun Sanomien kulttuurin ja lukemiston päällikkö Tuomo Karhu sekä arkkipiispa emeritus Kari Mäkinen.
”Olimme raatina aika yksimielisiä, toisistamme tietämättä päädyimme samoihin tuloksiin. Meillä oli useita kokouksia ja Whatsapp-ryhmä, joka toimi tosi aktiivisesti. Se oli hirveän kivaa työtä.”
Tieto-Finlandia-ehdokkaat käsittelevät tänä vuonna Egyptin historiaa, Suomen heimosotia, nyky-Venäjää ja sen väkivaltaista historiaa, Välimeren pakolaistragediaa, huipputuloisia suomalaisia sekä suomalaista metsää. Lista Tieto-Finlandia-ehdokkaista ja valintalautakunnan perustelut löytyvät täältä.
”Minut yllätti se, miten paljon oli kiinnostavia kirjoja ja miten monenlaisista teemoista, eikä vain tietoa vaan lahjakasta kirjoittamista, kirjallisesti antoisaa. Ne, jotka päätyivät loppukahinaan, todella nappasivat! Olin ajatellut, että tietokirjallisuus olisi paljon kuivempaa, mutta ei se ollut kuivaa.”
Puolen vuoden Tieto-Finlandia-urakan jälkeen golfaamaan
Valintalautakunnan urakka oli melkoinen, sillä ehdolle lähetettiin pitkästi yli kaksisataa teosta ja aikaa lukemiseen oli vain puolisen vuotta. Se merkitsee yli yhden kirjan päivävauhtia.
Tarja Hurmeen mukaan periaatteena oli, että jokaisen kirjan lukee vähintään kaksi lautakunnan jäsentä.
”Mutta käytännössä kaikki lukivat paljon enemmän. Olimme niin innostuneita siitä hommasta! Itse en olisi kyllä pystynyt, jos olisin vielä ollut päivätöissä.”
Hurme lähti ehdokkaiden julkistamisen jälkeen Espanjaan pelaamaan golfia, ja loma tuntui todella ansaitulta.
”Se ei tarkoita muistelmia missään tapauksessa”
Tarja Hurme jäi reilu vuosi sitten eläkkeelle Seuran päätoimittajan tehtävästä. Eläkepäivät tuntuivat aluksi pitkiltä ja jopa kauhistuttavilta.
”Tuntui oudolta 40 työvuoden jälkeen, että kalenteri on tyhjä. Aikaa on ihan järjettömän paljon, kun ei enää ole päivätöissä.”
Tarpeettomuuden tunne kuitenkin katosi pian, kun Hurme alkoi järjestelmällisesti listata, mitä osaisi ja haluaisi tehdä.
Tarja Hurme teki koko työuransa mediamaailmassa, mutta alun perin hän opiskeli pääaineenaan suomen kieltä ja kirjallisuutta. Ennen Tieto-Finlandia-urakkaa hän kokeili suomen opettamista maahanmuuttajille, mutta joutui toteamaan, ettei haluakaan enää seistä ihmisjoukon edessä kertomassa, miten asiat ovat ja miten pitäisi toimia.
”Tämän lukusession jälkeen vuorossa on esimiestyön mentorointia ja omaa kirjoittamista. Mutta se ei tarkoita muistelmia missään tapauksessa, se on ihan varma juttu!”
Muisteltavaa Tarja Hurmeella kyllä riittäisi päätoimittajavuosilta kymmenkunnassa aikakauslehdessä, Seuran lisäksi muun muassa Kotilääkärissä ja ET-lehdessä sekä Otavamedian julkaisujohtajana. Hän sanoo kuitenkin haluavansa katsoa mieluummin eteen- kuin taaksepäin.