Tuulivoima yllättävässä vastatuulessa – Miten käy Suomen suurimman tuulipuiston Lestijärvellä?

Lestijärvellä odotellaan edelleen tuulivoiman turbiineja. Syynä on se, että Siemens Gamesa on ajautunut vaikeuksiin.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Sähkön hintavaihtelu on tullut jäädäkseen. Hintapiikkeihin on yleensä useampi syy, kuten vikatilat ja samaan aikaan sattunut tuuleton jakso.

Lestijärvellä odotellaan edelleen tuulivoiman turbiineja. Syynä on se, että Siemens Gamesa on ajautunut vaikeuksiin.
Teksti:
Jani Kaaro

Lestijärvi on saanut lottovoiton, otsikoi media pari vuotta sitten. Kunnan päättäjät olivat innoissaan, koska Lestijärvelle oli tulossa Suomen suurin tuulipuisto: 69 tuulivoimalaa, joiden enimmäiskorkeus oli 240 metriä ja kapasiteetti 455 megawattia.

Yli 650 miljoonan euron hankkeen toteuttaisi ruotsalainen OX2, tuulivoimalat toimittaisi espanjalais-saksalainen Siemens Gamesa.

Hanke on edennyt aikataulussa siten, että lähes kaikkien tuulivoimaloiden perustat ovat jo valmiita. Peruskalliota on louhittu ja maahan valettu satojatuhansia tonneja rautaa ja betonia.

Turbiineja kuitenkin odotellaan edelleen. Syynä on se, että Siemens Gamesa on ajautunut vaikeuksiin.

Yhtiö itse puhuu laatuongelmista, mutta kukaan ei tiedä, miten laajoja ongelmat tosiasiassa ovat. Tuulivoima-alasta on nimittäin hiljattain tullut hyvin tuulinen teollisuudenala.

Inflaatio jyllää

Suuret tuulivoimaprojektit ovat tällä hetkellä vastatuulessa ympäri maailmaa.

Inflaatio on nostanut kustannuksia kautta linjan, ja Ukrainan sodan aiheuttamat logistiset ongelmat painavat päälle. Pelkästään tuulivoimalan hinta on noussut noin 30 prosenttia.

Vattenfall vetäytyi äskettäin Pohjanmerelle suunnitellun maailman suurimman merituulipuiston rakentamisesta. Syynä oli kustannusten nousu: alun noin 10 miljardista eurosta hankkeen hinta nousi lyhyessä ajassa yli 16 miljardiin.

Myös tanskalainen Orsted, joka voitti kilpailun Pohjanmerelle rakennettavasta kolmen gigawatin tuulipuistosta, on varoittanut, että hanke on vaarassa ilman hallituksen avokätisempää tukea esimerkiksi verohelpotusten muodossa.

Yhdysvalloissa tuulivoimayhtiöt ovat valmiita jopa maksamaan sakkoja päästäkseen eroon kannattamattomiksi muuttuneista projekteista. Esimerkiksi espanjalaisomisteinen Avangrid maksoi 48 miljoonaa dollaria vain irtautuakseen suuren tuulipuiston rakentamisesta Massachusettsissa.

Sopimukset, jotka on solmittu ennen Ukrainan sotaa, ovat muuttuneet monille yhtiöille epäedullisiksi ja lähiaikoina nähdään varmasti monia yrityksiä neuvotella sopimusten ehtoja uudelleen.

Rahaton ja rikki

Tuulivoiman ongelmat ovat iskeneet myös tuulivoimaloiden valmistajiin eikä mitään ole kuritettu kuten Siemens Gamesaa.

Yhtiön valmistamia tuulivoimaloita on hajonnut mystisesti ympäri maailmaa. Lapoja on irronnut ja voimaloita romahtanut maahan.

Yhtiö on myöntänyt, että sen tuotantoketjussa on laatuongelmia, joita selvitetään. Tämä on myös virallinen syy sille, miksi Lestijärven voimalat viipyvät.

Siemens Gamesan tappio, lähes viisi miljardia euroa, on kuitenkin niin suuri, että ongelmat voivat liittyä myös inflaatioon.

Tappiota ovat tehneet myös muut tuulivoimaloiden valmistajat kuten Vestas-Orsted ja GE Renewable Energy. Lapoja valmistava TPI Composites on niin ikään antanut tulosvaroituksen.

Tuulivoimayhtiöt uskovat, että ongelmat ovat väliaikaisia ja tilauksiakin kuulemma riittää. Tosiasiassa tilaukset ovat kuitenkin vähentyneet: WindEuropen mukaan EU:ssa jopa puolella edellisvuosien tasosta.

X