Työn vaativuus, kuormittavuus ja motivaatio-ongelmat kalvavat kansanedustajia: Jopa 63 prosenttia on harkinnut tehtävästään luopumista
Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto jäi sairauslomalle uupumuksen vuoksi. Tuore tutkimus selvittää, mikä kansanedustajien työssä aiheuttaa eniten kuormitusta.
Kansanedustajat kokevat työnsä hyvin kuormittavana, kertoo juuri julkaistu tutkimus. Suurin osa parlamentaarikoista sukupuoleen katsomatta koki itseensä kohdistuvat vaatimukset ja paineet koviksi.
Uhkailu edustaa ”uutta normaalia”
Uhkaava palaute, median kova kohtelu ja jopa fyysinen uhkailu ovat tutkimuksen avoimien vastausten perusteella muuttuneet uudeksi normaaliksi, josta on tullut osa kansanedustajan työtä.
Vaativuutta lisäävät myös yksilökeskeisyyden nousu eduskuntatyössä, henkilöbrändäys, kapea-alaistunut poliittinen erikoistuminen ja vähentynyt yhteisöllisyys kansanedustajien kesken.
Tiedot käyvät ilmi Eduskunnan kanslian teettämästä Tasa-arvo eduskuntatyössä -tutkimuksesta, jonka lomakekyselyyn vastasi 149 henkilöä eli 74,5 prosenttia kansanedustajista. Haastatteluihin osallistui 34 kansanedustajaa, heistä puolet naisia ja puolet miehiä.
Kansanedustajilta kysyttiin asteikolla 1-5, kuinka kovat odotukset ja vaatimukset heihin kohdistuvat. Vastaajista 73,3 prosenttia kokee vaatimusten olevan tasolla 4 tai 5. © Eduskunnan kanslia
Kuinka moni uupuu oikeasti?
Kyselyyn vastanneista 63,4 prosenttia on harkinnut kansanedustajan tehtävästä luopumista paineiden tai motivaatio-ongelmien vuoksi?
Kysymys esitettiin viisiportaisella asteikolla. Vaihtoehto 1 tarkoitti ’ei koskaan’ ja 5 ’erittäin useasti’.
Vaikka useimmat vastaajat ovat harkinneet luopumista vain harvoin, eikä sukupuolten välillä vastauksissa esiintynyt tilastollisesti merkitseviä eroja, luopumista harkinneiden määrää on syytä pitää korkeana, pienellä varauksella.
Työterveyspsykologi Heli Hannonen Työterveyslaitokselta kehottaa kiinnittämään huomiota kysymyksen korostetun vakavaan sanamuotoon:
”Oletteko vakavasti harkinnut kansanedustajan tehtävästä luopumista liian suurten paineiden tai motivaatio-ongelmien vuoksi?”
Hannosen mukaan luopumista harkitseva 63,4 prosenttia on kova luku, joskin siihen on syytä suhtautua varauksella.
”Koska kysytään nimenomaan vakavasti harkittua luopumista, se on eri asia kuin huono päivä töissä. Niistä pitäisi olla huolissaan, jotka ovat asettaneet vastauksensa asteikon yläpäähän, eli 4 tai 5. Kakkosista en vetäisi tiukkoja johtopäätöksiä. Tämä siis oletuksella, että kysymys on kunnolla luettu,” Heli Hannonen sanoo.
Joka viides harkitsi vakavasti luopumista
Vakavasti luopumista harkitsevista ääripään vaihtoehdon 4 tai 5 on valinnut vastaajista 20,7 prosenttia, eli joka viides.
Ilta-Sanomien mukaan 13 kansanedustajaa on jo ilmoittanut jättävänsä eduskunnan seuraavien vaalien jälkeen. Luopujista Pertti Salolainen (kok) 77, Eero Lehti (kok) 73, Lauri Ihalainen (sd) 71 ja Seppo Kääriäinen (kesk) 70 ovat tosiaankin viihtyneet nykyisessä työssään keskivertoduunaria varttuneempaan ikään.
Listalta löytyy myös sukupolvea nuorempia edustajia, kuten Maria Lohela (sin) 40 ja Stefan Wallin (r) 51.
Kansanedustajista 63,4 prosenttia on ainakin joskus vakavasti harkinnut tehtävästä luopumista. © Eduskunnan kanslia
Onko kansanedustaja aina töissä?
Edustajien työt venyvät usein illoille ja viikonlopuille. Varsinkin pääkaupunkiseudun ulkopuolelta tulevat edustajat kokevat joutuvansa tekemään edustajan työtä omissa vaalipiireissään istuntojen ulkopuolisina aikoina.
Vaalipiirin etäisyys pääkaupungista ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitsevä tekijä, vaan ilta- ja viikonlopputöitä tekevät edustajat ympäri Suomea. Hannonen muistuttaa, että hyvinvointi työssä edellyttää mahdollisuutta kunnolliseen palautumiseen.
”Palautumisen kannalta hyväksi ovat lounastauot, ei sellainen, että juostaan palaverista toiseen ja katsotaan matkalla sähköpostit, vaan että ihminen saa siirtyä kunnolla työtehtävästä toiseen.”
Heli Hannonen muistuttaa palautumisen vaativan myös riittävästi vapaa-aikaa työpäivän ulkopuolella.
”Mikäli viikonloppu- ja iltatyöt lyhentävät palautumisaikaa, sellainen palautuminen ei ole tehokasta.”
Pääkaupunkiseudun ulkopuolelta tulevien edustajien tilannetta vaikeuttavat pitkät välimatkat ja puuttuvat tukiverkostot.
Perhe-elämän ja työn yhdistäminen osalle haastavaa
”Mitä työstä palautumiselle tekee sellainen, jos viettää arkiviikot irrallaan omasta perheestä? On eri asia mennä istuntopäivän jälkeen omaan kotiin tai kakkosasunnolle pääkaupunkiseudulla. Sama se on muillakin reissuduunareilla. Jos perhe ei ole ympärillä, ei ole samanlaista syytä irrottautua työstä. Se ruokkii itseään ja on kaikki pois palautumisesta,” Hannonen sanoo.
Mitä enemmän edustajalla on kotona asuvia lapsia, sitä haastavammaksi työn ja perhe-elämän yhdistäminen koettiin. Erityisesti tämä kuormittaa nuorempia ja korkeimmin koulutettuja edustajia. Sukupuoli ole tässä kysymyksessä tilastollisesti merkittävä tekijä, vaan ongelma koskee kaikkia perheellisiä.
Tärkeät työtapaamiset osuvat usein iltaan tai viikonlopulle lähes kaikilla kyselyyn vastanneilla kansanedustajilla. © Eduskunnan kanslia
Onko 2,5 kuukautta lomaa tarpeeksi?
Jotkut kansanedustajat kokevat olevan käytännössä jatkuvasti tavoitettavissa ja joustavan esimerkiksi valiokuntatyöskentelyn vaatimusten mukaan.
”Työssä jaksamisessa on yleisellä tasolla kyse kuormittavien tekijöiden ja voimauttavien tekijöiden tasapainosta,” Hannonen sanoo.
Riittämättömästi tukea työlleen kokee saavansa viidennes kansanedustajista. Eniten lisätukea kaivataan ajankohtaisiin asioihin perehtymiseen, niiden seurantaan ja mediaseurantaan.
”Tietotulva kansanedustajan työssä on melkoinen. Työ vaatii suurten asiakokonaisuuksien omaksumista hyvin nopeasti. Lakiesitykset voivat sisältää tuhansia sivuja tekstiä, joka pitäisi hahmottaa niin, että pystyy ottamaan kantaa,” Hannonen sanoo.
Entä kansanedustajien kahden ja puolen kuukauden kesäloma, joka kilpailee pituudessaan opettajien kanssa.
”Palautuminen riippuu siitä, onko se loma oikeasti lomaa. Jos palautuminen on huonoa istuntokauden aikana, pitkäkään loma ei välttämättä riitä kompensoimaan sitä, jos työpäivät venyvät pitkiksi ja palautuminen jää vähemmälle kuukausien ajan,” Hannonen sanoo.
© Eduskunnan kanslia