Työterveyslaitos selvitti – Näillä muutoksilla saat vuorotyön haitat kuriin

Jaa artikkeliTilaa Seura
Vuorotyö
© iStock
Uuden selvityksen mukaan vuoro- ja silpputyö käy terveyden päälle, mutta jatkuva yötyö voi myös olla itsenäisempää ja antoisampaa kuin päivähomma.

Suomessa joka neljäs työntekijä tekee vuorotyötä. Työterveyslaitos on nyt mitannut juurtajaksain, mitä tällaisesta seuraa.

Vuosina 2008-2015 tehdyn tutkimuksen mukaan vuorotyön pitkäaikaisena vaikutuksena on väsymyksen lisääntyminen vapaapäivinä ja pitkään nukkumisen yleistyminen.

Tällöin palautumisen tarve kasvaa.

Vuorotyön tiedetään myös olevan riskitekijä työtapaturmille, koska tarkkaavaisuus laskee. Se voi myös altistaa esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudeille ja joillekin syöville.

Pitempi tauko vuorojen väliin auttaa

Tutkimuksessa selvitettiin myös, kuinka vuorotyön aiheuttamaa väsymystä ja unihäiriöitä voidaan vähentää. Siinä seurattiin erilaisten työvuorojen vaikutusta 13 000 sairaalassa työskentelevän ihmisen uneen, väsymykseen sekä työn ja muun elämän yhteensovittamiseen.

”Tutkimuksissamme pystyimme ensimmäistä kertaa laajalla aineistolla pidemmän ajan kuluessa selvittämään, miten esimerkiksi lyhyiden vuorovälien tai yövuorojen vähentäminen tai lisääminen vaikutti sairaalatyöntekijöiden väsymykseen ja hyvinvointiin. Lyhyiden vuorovälien ja yövuorojen vähentäminen paransi vireyttä”, kertoo hankkeen vastuullinen johtaja, tutkimusprofessori Mikko Härmä Työterveyslaitokselta.

Lyhyellä vuorovälillä tarkoitetaan esimerkiksi iltavuorosta suoraan aamuvuoroon siirtymistä. Vuorojen välillä olisi hyvä olla vähintään 11 tuntia vapaa-aikaa. Lyhyiden vuorovälien ja yövuorojen vähentämisestä tai siirtymisestä kokonaan päivätyöhön hyötyivät etenkin iäkkäät.

Väsymystä vähentävät tekijät voivat edistää myös työn ja muun elämän yhteensovittamista.

”Lyhyiden vuorovälien, pitkien työviikkojen sekä ilta-, yö- ja viikonlopputyön osuuksien muutokset olivat yhteydessä samansuuntaisiin muutoksiin työn ja muun elämän yhteensovittamisessa”, kertoo hankkeen tutkija Kati Karhula.

Jatkuvaa yötyötä tekevät muita tyytyväisempiä työhönsä

Yövuorojen jälkeistä vapaa-aikaa olisi hyvä olla ainakin 28 tuntia. Tutkimuksessa yötyöllä oli sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia.

”Jatkuva yötyö aiheutti päiväaikaista väsymystä ja nukahtamisvaikeuksia kolmivuorotyötä enemmän”, Karhula avaa.

”Toisaalta jatkuvaa yötyötä tekevät olivat muita tyytyväisempiä työhönsä. Tämä liittyi työn itsenäisyyteen. Jatkuvaa yötyötä tehdään yleensä vapaaehtoisuuteen perustuen”, hän jatkaa.

Vire-sovellus auttaa väsymysriskiä arvioidessa

Työterveyslaitos, Tukholman yliopisto ja ruotsalainen Portin Production ovat kehittäneet työvuorojen väsyttävyyden arvioimiseen verkkosovellus Viren.
Maksuton sovellus kehitettiin kuljetusyritysten tarpeisiin, mutta se soveltuu myös muille aloille.

”Vire-nettityökalun beta-version taustalla on biomatemaattinen laskentamalli, joka tuo ihmisen normaaliin vuorokausirytmiin perustuvan piilevän väsymyksen näkyväksi”, kertoo liikennelääketieteen yksikönpäällikkö, erikoislääkäri Jukka Terttunen Trafista.

”Vire-nettityökalu ei kuitenkaan vielä osaa havainnollistaa sen päällä olevaa todellista eli ilmeistä väsymysriskiä. Palvelu siis kertoo, miltä kehosta pitäisi tuntua eri ajankohtina, mutta esimerkiksi liikennetilanteet aktiivisena toiminnan hetkinä voivat kumota piilevän väsymyksen tunteen”, Terttunen jatkaa.

Työkalun avulla voi arvioida työaikajärjestelyiden vaikutusta vireyteen liikennevalomallin avulla ja vertailla vaihtoehtoisia työvuorojärjestelmiä niiden vireysvaikutuksista. Yksittäisen ihmisen työvireyden mittaamiseen se sen sijaan ei sovellu.

X