Vanhempien ikääntyminen herättää omaisessa ahdistusta ja huolta käytännön asioista: Voiko ikäihmisen saada lähemmäksi laitoshoitoon?

Miten saan omaiseni hoitoon asuinpaikkakunnalleni? Voiko seniori muuttaa minne haluaa? Pääseekö sairas läheinen mihin sairaalaan tahtoo?

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Miten saan omaiseni hoitoon asuinpaikkakunnalleni? Voiko seniori muuttaa minne haluaa? Pääseekö sairas läheinen mihin sairaalaan tahtoo?
(Päivitetty: )
Teksti: Tarja Salo

Kun vanhemmat tarvitsevat ympärivuorokautista hoivaa, voivatko he muuttaa lapsen lähelle laitoshoitoon?

Jos vanhemmat asuvat kaukana, olisi todella hienoa, jos saisimme heidät lähellemme viettämään vanhuuttaan.

Muuttoa kannattaa harkita, jos omaiset tarvitsevat jatkuvaa hoitoa eikä pärjää enää yksin kotona. Näin voi itse olla helpommin yhteydessä omaisiin ja myös osallistua heidän hoitoonsa.

On tutkittu, että esimerkiksi muistisairaalle tärkeintä ovat hoitoyhteisö ja se, että läheiset voivat pitää helposti yhteyttä.

Pitkäaikaista laitoshoitoa, asumispalveluja tai perhehoitoa tarvitsevat voivat muuttaa

Vanhat ihmiset voivat muuttaa paikkakunnalta toiselle. Vapaus liikkua maassa ja valita siellä asuinpaikkansa on perustuslain 9. pykälässä taattu perusoikeus.

Kotikuntalakia ja sosiaalihuoltolakia muutettiin vuonna 2011 entistä paremmaksi eli pitkäaikaista laitoshoitoa, asumispalveluja tai perhehoitoa tarvitsevat henkilöt voivat vaihtaa kotikuntaansa ja asuinpaikkaansa.

Tämä tarkoittaa siis sitä, että iäkkäät vanhemmat voivat käyttää perustuslaillista oikeuttaan ja muuttaa laitoshoitoon omaiesn lähelle eli samalle paikkakunnalle. Tämä on todella inhimillistä, ja helpottaa molempien osapuolten oloa.

Iäkkäitä läheisiä ei saa vastoin heidän tahtoaan pakottaa muuttamaan. Muutto lähelle lapsia tai muita sukulaisia pitää tehdä yhteisymmärryksessä, ja vanhuksen pitää siihen vapaaehtoisesti suostua. Kun asiasta on yksimielisyys, ei muuta kuin toimeen.

Sosiaaliasiamies vanhuspalvelun apuna

Jokaisessa kunnassa on asiakaslain velvoittama sosiaaliasiamiehen virka. Virka voi olla myös muutaman pienen kunnan yhteinen. Sosiaaliasiamiehen tehtävä on neuvoa asiakkaita ja toimia asiakkaan oikeuksien edistämiseksi.

Asioinnissa käytettävät termit voivat kuulostaa byrokraattisilta, mutta aina kannattaa kysyä ja kysyä niin moneen kertaan, että ymmärtää.

Asiaa voi edistää käymällä kunnan  virastossa, jossa hoidetaan vanhuspalveluita tai lähestymällä asiaa sähköisesti kunnan nettisivuilla (esimerkiksi: www.tampere.fi tai www.kuopio.fi). Soittamallakin yhteydenotto onnistuu.

Harva laitoshoitoa tarvitseva kykenee itse tähän puuhaan. Siksi on tärkeää, että on läheisiä hoitamassa iäkkään tai hoitoa tarvitsevan asioita. Näin lopputulos tyydyttää kaikkia.

Sitten pitää tehdä hakemus. Perusteluja muuttoon ei tarvita. Hakemus käsitellään kuin mikä tahansa laitospaikkahakemus. Eikä mene kuin muutama viikko, kun asia on ratkaistu. Hallintolain säädökset näet ohjaavat niin, että hakemus tulee käsitellä viipymättä.

Tähän asti kaikki on ollut suhteellisen helppoa ja sujuvaa. Varmasti suurin osa hakemuksista hyväksytään, ja muutto onnistuu suunnitellusti.

Kustannusvastuu vanhalle kotikunnalle

Kustannusvastuu eli hoidon maksaminen jää tässä tapauksessa, kun kyse on laitoshoidosta, asumispalveluista tai perhehoidosta, henkilön vanhalle kotikunnalle. Mutta päätös laitospaikkahakemukseen voi olla myös kielteinen. Näin käy silloin, kun vapaita laitospaikkoja ei kunnassa ole.

Kunnat yrittävät toki saada kaikille hoitopaikan, mutta se ei aina onnistu.

Kunnat mitoittavat laitospaikat kunnassa esiintyvän tarpeen mukaan. Kielteistä päätöstä ei kannata etukäteen pelätä. Jos ei edes yritä, ei saa sukulaisiaan lähelle.

Eikä sitä soteakaan kannata etukäteen pelätä. Millainen sote tulee, sitä ei tiedä vielä kukaan. Toivotaan parasta!

Kun elinaikaa on enää muutamia kuukausia, voiko sukulainen viettää viimeiset kuukaudet omaisen lähisairaalassa?

On inhimillistä, että sairas ihminen haluaa viettää viimeiset hetkensä rakkaidensa lähellä. Se on nykyisin mahdollista. Jokainen voi valita terveyskeskuksen tai -aseman. Ensin pitää täyttää Ilmoitus terveysaseman vaihtamisesta -kaavake. Sen saa esimerkiksi netistä osoitteesta www.hoitopaikanvalinta.fi. Syytä vaihtoon ei tarvitse kertoa.

Lomake pitää toimittaa sen kunnan kirjaamoon tai siihen terveyskeskukseen, johon haluaa vaihtaa. Kopio tästä ilmoituksesta pitää toimittaa myös nykyiselle terveyskeskukselle. Hoitovastuu siirtyy uudelle terveysasemalle viimeistään kolmen viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta.

Vaihto koskee myös lyhytaikaista terveyskeskuksen vuodeosastohoitoa.

Jos potilaan hoito vaatii erikoissairaalahoitoa, sekin järjestyy uudessa kunnassa.

Asiat yleensä hoituvat, mutta sairas tarvitsee jonkun niitä hoitamaan. Kärsivällisyyttä toki vaaditaan, kaikilta.

Asiantuntijoina vanhuspalvelupäällikkö Kirsi Ala-Jaakkola Raaseporin kaupungista ja lakimies Jean-Tibor IsoMauno Kuntaliiton soteyksiköstä.

Juttu on julkaistu ensi kerran Viva-lehdessä 12/2017.

Tiedätkö, että…

  1. Suomi sijoittui viidenneksi kansainvälisessä eläkevertailussa. Tanska on ykkönen. Suomen asemaa heikentävät suuri julkinen velka ja alhainen säästämisinto. Suomi pärjäisi paremmin, jos se nostaisi pienituloisten eläkeläisten minimieläketurvaa, parantaisi ikääntyvien työllisyysastetta ja lisäisi eläkevarojen rahastointia.
  2. Vuosittain noin 14 500 henkilöä sairastuu muistisairauteen. Muistisairaan hoidon hyvät käytännöt -kirjaan (Duodecim 2017) on koottu hyviksi havaitut käytännön ohjeet.
  3. Nykyisin moni kunta on tehnyt senioreiden palveluoppaan. Niissä on tietoa sosiaali- ja terveyspalveluista, etuuksista ja tuista sekä asumisesta. Kysy painettua opasta omasta kunnastasi, oppaita voi lukea myös sähköisesti.
X