Venäjän sotarikoksista kerätään todisteita – Näistä syistä presidentti Putinin tuomitseminen Haagissa olisi vaikeaa
Venäjän presidentin Vladimir Putinin tuomitseminen mahdollisista sotarikoksista Ukrainassa olisi vaikeaa. ”On helpompaa ottaa kiinni ja tuomita yksittäinen sotilas”, sanoo emeritusprofessori Martti Koskenniemi.
Venäjä on iskenyt lukuisiin siviilikohteisiin Ukrainassa. Viisikerroksinen asuintalo romahti osittain Kiovassa 18. maaliskuuta, kun Venäjä pommitti raskaasti Ukrainan pääkaupunkia.
Venäjän joukot Ukrainassa näyttävät syyllistyvän sotarikoksiin sekä rikoksiin ihmisyyttä vastaan. Venäjän sotarikokset Ukrainassa kuvatuissa videoissa ja kuvissa ovat esimerkiksi asuinalueiden, sairaaloiden, koulujen ja evakuointisaattueiden pommittamista.
”Siviilikohteiden laajamittainen pommittaminen tarkoituksella terrorisoida siviilejä on rikos ihmisyyttä vastaan”, sanoo kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi.
Siviilien, haavoittuneiden ja sotavankien kohtelua sodassa säänteleviin Geneven sopimuksiin ovat sitoutuneet kaikki maailman maat, myös Venäjä.
Alun perin vuonna 1949 allekirjoitettuissa sopimuksissa ja niiden vuoden 1977 lisäpöytäkirjoissa sovittiin, että taistelevien osapuolten on estettävä tai minimoitava ihmishenkien menetykset ja vahingot siviilikohteille. Lisäksi on tehtävä ero siviili- ja sotilaskohteiden välillä.
”Maailma on hirvittävän monella tapaa epäoikeudenmukainen ja vääristynyt”, sanoo emeritusprofessori Martti Koskenniemi. Kansainvälinen rikostuomioistuin pyrkii selvittämään sotarikokset, vaikka tekijöitä ei saataisikaan tuomiolle. © Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Komentoketjun jäljittäminen on vaikeaa
Ihmisoikeusjärjestöt ovat keränneet todistusaineistoa sotarikoksista koko Ukrainan sodan ajan. Järjestöjen tutkijat keräävät tietoa sodan osapuolien asejärjestelmistä sekä tutkivat valokuvia, sateliittikuvia ja videoita. Lisäksi he haastattelevat silminnäkijöitä. Näitä tietoja yhdistelemällä pyritään selvittämään, mistä on ammuttu ja millaisella aseella.
Jos Venäjän nykyhallinto syrjäytettäisiin ja saataisiin Haagin kansainväliseen sotarikostuomioistuimeen vastaamaan rikoksistaan, olisi presidentti Vladimir Putinin tuomitseminen kaikesta todistusaineistosta huolimatta vaikeaa.
”Pitäisi todistaa syy-seuraussuhde jonkin käskyn, joka on tehty Kremlissä, ja jonkin Ukrainassa ihmisyyttä vastaan tehdyn rikoksen välille. On paljon helpompaa ottaa kiinni ja tuomita yksittäinen sotilas, joka on sotakentällä syyllistynyt johonkin tekoon”, Martti Koskenniemi sanoo.
Sotarikokset ovat erityistä julmuutta
Haagin kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjä Karim Khan ilmoitti 2. maaliskuuta aloittaneensa tutkinnan Ukrainan sodasta vuodesta 2014 lähtien, jolloin Venäjä liitti Krimin niemimaan itseensä. Tutkinta kattaa kaikki syytökset sotarikoksista, rikoksista ihmisyyttä vastaan tai kansanmurhasta, jotka ovat tapahtuneet Ukrainan alueella.
Sotarikokset ovat kansainvälisen humanitaarisen oikeuden määrittelyn mukaan esimerkiksi tilanteita, joissa sotilas tappaa antautuvan sotilaan. Tai kun panssarivaunusta ammutaan sattumanvaraisesti asuinrakennuksiin, kuten venäläisten tankkien on nähty tekevän Ukrainassa.
Rikos ihmisyyttä vastaan tapahtuu, kun sotilaalliset toimet kohdistetaan massiivisesti ja tarkoituksella siviileihin.
Myös tahdonvastaiset katoamiset, murhat, orjuus, raiskaukset ja ihmisten karkotukset tai pakkosiirrot voivat olla rikoksia ihmisyyttä vastaan.
Kansanmurha tai joukkotuhonta tarkoittaa sitä, että jokin kansanryhmä joutuu kokonaisuudessaan tuhoamistoiminnan kohteeksi etnisin, poliittisin tai uskonnollisin perustein.
Venäjä, kuten myöskään Yhdysvallat ja Kiina eivät ole Haagiin vuonna 1998 perustetun pysyvän tuomioistuimen jäseniä. Venäläisten tuomitseminen siellä on siksi hyvin epätodennäköistä.
Haagin kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjä Karim Khan. © AP / Lehtikuva
Valtioiden toiminta vaihtelee
Yhä käynnissä olevassa Syyrian sodassa Venäjän ilmavoimat yhdessä Syyrian armeijan kanssa pommittivat Aleppon miljoonakaupungin maan tasalle vuosien 2012–2016 aikana. Venäjän poliittista tai sotilaallista johtoa ei kuitenkaan ole tuomittu näistä teoista.
”Kansainvälisellä rikostuomioistuimella ei ole toimivaltaa Syyriassa. Järjestöt ovat keränneet todisteita sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan, mutta ei ole kansainvälistä tuomioistuinta, jossa niitä voisi käsitellä. Kansallisia tuomioistuimia on.”
Sotarikokset ja rikokset ihmisyyttä vastaan ovat niin sanottuja universaalirikoksia. Valtiot ovat päättäneet soveltaa omaa rikoslakiaan myös muualla tapahtuneisiin rikoksiin.
Tammikuun lopulla 2022 Saksassa tuomittiin Syyriassa rikoksia ihmisyyttä vastaan tehnyt syyrialaisupseeri. Martti Koskenniemi näkeekin tärkeäksi vahvistaa ja tukea kansallista rikoslainsäädäntöä.
”Jos valtiot voimakkaammin ottaisivat näitä rikoksia käsiteltäväksi kansallisesti, niin silloin sotarikoksiin tai rikoksiin ihmisyyttä vastaan syyllistyneet eivät voisi matkustaa maihin, joissa rikokset otetaan vakavasti.”
Ruandassa hirmutekoja tehnyt Francois Bazaramba tuomittiin Suomessa vuonna 2012.
Kansainvälisen yhteisön täytyy Martti Koskenniemen mukaan tukea Haagin tuomioistuimen tutkintaa Ukrainassa.