Vihreässä siirtymässä liikkuu biljoonia euroja – Pelkkä viennin hokeminen ei riitä, sanoo asiantuntija: ”Tekijöistä on käynnissä verinen kilpailu”

Maailma himoitsee päästötöntä energiaa, vetyä ja huippuosaajia. Tässä vihreän siirtymän kilpajuoksussa Suomen on kirittävä mukana, sanoo Business Finlandin energia-alan asiantuntija Helena Sarén.

Suomessa on tullut tutuksi hokema ”Suomi elää viennistä”. Sarénin mukaan pelkkä vienti ei enää riitä. Nykymaailman avainsana on kansainvälistyminen.

”Suomen tavaravienti on vajaan sadan miljardin euron luokkaa. Maailman vihreässä siirtymässä puhutaan aivan eri luokan rahasummista”, hän muistuttaa.

Kansainvälinen energiajärjestö IEA on laskenut, että energiamurrokseen tarvitaan vuoteen 2050 mennessä joka ikinen vuosi 2–4 biljoonan euron investoinnit. Biljoona on tuhat miljardia, eli Suomen tämänhetkinen vienti on siihen verrattuna 2–4 prosentin luokkaa.

Helena Sarén on Business Finlandin energia-asiantuntija. © Nora Sarén

Pieni maa tarvitsee vihreän siirtymän kilpailuun vahvaa tiedettä

Sarén pitää hyvänä hallituksen tavoitetta, jonka mukaan Suomen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus (TKI) nostetaan 4 prosenttiin kansantuotteesta. Nyt osuus on 2,7 prosenttia.

”Vahva tiede ja tutkimus ovat pienelle maalle elintärkeitä. Vain niiden avulla syntyy innovaatioita. Innovaatio on enemmän kuin pelkkä keksintö. Sen pitää olla myös myytävissä, mieluiten hyvään hintaan.”

Suomalaiset ovat insinöörikansaa, mutta tuotteiden tai palvelujen myyntiä ei ole aina osattu. Maailman markkinoilla vaatimattomuus ei kaunista.

”Suomalaisissa yrityksissä on ajateltu, että hyvä tuote myy itsensä. Näin ei enää ole, jos on koskaan ollutkaan. Suomen on nyt luotava kotimaahan ja maailmalle verkostoja, joissa yritysten kumppaneina on tutkimuslaitoksia, korkeakouluja, julkista valtaa ja järjestöjä”, Sarén kannustaa.

Suomi mukana vetykilvassa

Sarén muistuttaa, että Suomella on maailman kunnianhimoisimmat ilmastotavoitteet, ja mittavia kaavailuja on yli sadalla muullakin maalla. Suurimmalla osalla ei kuitenkaan ole selkeää kuvaa siitä, miten tavoitteisiin päästään.

Täältä löytyvät tulevina vuosikymmeninä suomalaisyrityksille ja niiden kumppaneille isot markkinat, jos niihin osataan tarttua.

”Vihreässä siirtymässä on ennen kaikkea kyse energiantuotannosta: miten ihmiskunta irrottautuu fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Tähän kysymykseen etsitään kaikkialla maailmassa kuumeisesti ratkaisuja.”

Hallitusohjelmassa mainitaan vetytalous, ja Sarénin mukaan se on energiaratkaisujen ytimessä. Puhdas vetytuotanto vaatii päästötöntä sähköä, ja sitä on Suomessa hyvin tarjolla.

”Meidän ei kuitenkaan pidä tyytyä myymään vetyä maailmalle, vaan otettava siitä kaikki hyöty irti itse. Vedyn avulla voidaan valmistaa polttoaineita, lannoitteita, kemikaaleja, materiaaleja ja vaikkapa proteiineja – eli ruokaa. Niistä saa hyvän hinnan”, Sarén korostaa.

Lue myös: Seura selvitti: Energiantuotanto mullistuu – Mitä vihreä siirtymä on käytännössä?

Sulkeutuva Suomi jäisi yksin

Suomen pitää avautua ja linkittyä maailman huippuosaajien kanssa. Suomessa tarvitaan lähivuosina tuhatmäärin sekä kotimaisia että ulkomaisia asiantuntijoita, jotka rakentavat vihreän siirtymän verkostoja ja yhdistävät eri alojen tutkimustietoa.

”Tekijöistä on käynnissä maailmalla verinen kilpailu. Kyse ei ole vain siitä, miten saamme houkuteltua Suomeen kansainvälisiä osaajia, vaan meidän pitää huolehtia myös Suomessa koulutuksensa saaneesta työvoimasta. Nuoret haluavat työskennellä yrityksissä, joissa saa vastuuta ja mahdollisuuksia, voi kokeilla ja välillä erehtyäkin. Arvoissa korostuu avoimuus, yhteistyö ja kansainvälisyys.”

Puhtaan siirtymän kisassa on siedettävä entistä enemmän epävarmuutta ja reagoitava nopeasti muutoksiin.

”Kukaan ei tule hakemaan Suomea mukaan kilpaan, meidän on mentävä sinne itse. Rohkeasti, avoimesti – ja nopeasti.”

Helena Sarén on Business Finlandin Hiilineutraali tulevaisuus -mission vetäjä.