Yhdysvaltain presidentinvaalit – Kannattaako tulosta jännittää? ”Se, ettei enemmistön äänimärä välttämättä ratkaise vaalien voittajaa, turhauttaa monia”

Jaa artikkeliTilaa Seura
Yhdysvaltain presidentinvaalit
Vaaleissa 3.11. ehdokkaat saavat joka osavaltiosta tietyn määrän valitsijamiehiä. Nämä tekevät valintansa 14. joulukuuta, ja kongressi varmistaa ratkaisun loppiaisena. Uusi presidentti vannoo virkavalansa 20.1. © Kevin Dietsch/AOP
Yhdysvaltain presidentinvaalit voivat näyttää showpainilta, mutta lopputulos vaikuttaa suomalaistenkin elämään, sanoo dokumentaristi Mari Karppinen.

Kun Yhdysvaltain presidentinvaalit huipentuvat ja koittaa ratkaisevat hetket 3. marraskuuta, seuraa Suomessakin moni spektaakkelia keskellä yötä kuin parastakin viihdettä.

Ja miksei seuraisi, onhan vaalisyksy ollut kuin showpainia: Donald Trump ja Joe Biden ovat tukijoukkoineen mätkineet toisiaan kiivaasti.

Yhdysvalloissa pitkään asunut Mari Karppinen sai juuri valmiiksi vaalikampanjavuotta käsittelevän TV-dokumenttinsa. Elokuvasta välittyy, miten hurmoshenkisesti maa kiehui vaalitilaisuuksissa – ja miten tavalliset ihmiset elävät siitä huolimatta normaalia arkeaan.

Kuka lähtee Suomeen?

Presidentti Trumpin nelivuotinen kausi on muuttanut maata ehkä syvemmin kuin hänen kannattajansa tai vastustajansa osasivat ennakolta odottaa.

”Tunnelma on jännittynyt, riitaisa ja ihmiset ovat varpaillaan. Perhe- ja ystävyyssuhteita on särkynyt näistä vaaleista riidellessä ja ihmiset jännittävät jo mahdollisia vaalien jälkeisiä levottomuuksia”, Mari Karppinen kertoo.

Hän kuvailee, että amerikkalaiset äänestävät ikään kuin kahdessa eri todellisuudessa. Ehdokkaiden tukijat ovat maalailleet kauhukuvia siitä, mitä tapahtuu jos tuo toinen voittaa.

”Trumpin tukijat puhuvat sosialismin noususta ja Amerikan kapitalismin tuhosta, mikäli demokraatit ottavat Valkoisen talon vallan.”

Trumpilaisten kielenkäytössä demokraatit ovat lähes kommunisteja, vaikka puolueen ehdokas Joe Biden olisi monelta näkemykseltään esimerkiksi Suomen kokoomuksessa äärimmäisen oikean laidan kulkija.

Vastapuolen inhoaminen saa jo huvittavia piirteitä.

”Bidenin tukijat sanovat muuttavansa Kanadaan, mikäli Trump uudelleenvalitaan ja Trumpin tukijoita on vitsaillut minulle muuttavansa Suomeen, mikäli Biden voittaa,” Karppinen kertoo.

Kaaoksesta tuli arkea

Maa on jakautunut keskenään jyrkästi eri mieltä olevien leireihin, ja moni ihminen on lakannut seuraamasta politiikkaa jatkuvan kaaoksen takia.

”Trump on ollut taitava kaaoksen ohjaaja ja jatkuvat valheet ovat ikään kuin turruttaneet osan amerikkalaisista. Liika turtuminen voi olla vaarallista, sillä se voi vähentää välittämistä oikeasti tärkeistä asioista. Monella on vaikea enää muistaa, mitä hallinnossa tapahtui kaksi viikkoa sitten ja osalla on vaikea pysyä perässä, mikä on totta ja mikä ei”, Mari Karppinen kertoo.

Mari Karppinen kiersi Yhdys­valtoja vaali­kamppailun aikaan dokumentti­elokuvaansa varten.

Mari Karppinen kiersi Yhdys­valtoja vaali­kamppailun aikaan dokumentti­elokuvaansa varten. © Uwa Iduozee

Uskotko koronaan?

Yksi uskonasiaksi muuttunut tekijä on koronapandemia. Vaikka presidentti sai viruksen ja joutui hoitoon, moni hänen kannattajistaan jatkoi taudin vähättelyä.

”Olin silloin kuvausreissulla vaa’ankieliosavaltioissa eikä moni Trumpin tukija uskonut, että hän oli oikeasti sairas, vaikka Trump itse kertoi asiasta sairaalasta.”

Mari Karppinen asuu New Yorkissa. Korona on surmannut alueella yli 33 000 ihmistä.

”Kevään aikana oli mielenkiintoista, kuinka ihmiset New Yorkin kaupungin ulkopuolella, presidentti Trumpia myöten, sanoivat, että kaupunkilaiset vain liioittelevat virusta. Samaan aikaan me jouduimme kävelemään ruumiita säilövien kylmärekkojen vieressä, koska tila loppui muualta kesken.”

Jorma trumppilaistui

Dokumenttia kuvatessaan Karppinen tapasi myös amerikansuomalaisia, ja sama kuplaantuminen näkyy heissäkin.

Esimerkiksi yksi haastatelluista, Floridassa asuva Jorma on vankkumaton Trumpin kannattaja. Hän itse muutti Yhdysvaltoihin leveämmän leivän toivossa vuosikymmeniä sitten.

”Jorma puhuu silti hyvin kriittisesti nykyisistä Etelä-Amerikasta tulevista maahanmuuttajista ja eri puolella maata protestoivasta maan mustasta väestöstä.”

Amerikansuomalainen Jorma ei tykkää muista rahan perässä Yhdysvaltoihin muuttavista siirtolaisista.

Amerikansuomalainen Jorma ei tykkää muista rahan perässä Yhdysvaltoihin muuttavista siirtolaisista. © Still

Yhdysvaltain presidentinvaalit ovat meillekin tärkeät vaalit

Suomalaistenkin arkeen vaikuttaa, kuka Yhdysvalloissa on presidenttinä. Hänellä on laajat valtaoikeudet päättää muun muassa tuonnin ja viennin rajoituksista sekä sotilaallisista ratkaisuista, jopa Suomen tulevista hävittäjäkaupoista.

”Kauppasuhteiden osalta Trump on Euroopan ja Suomen kannalta arvaamattomampi, Biden koetaan EU:ssa helpompana yhteistyökumppanina”, Mari Karppinen kiteyttää.

Toinen merkitys tulee presidentin käyttäytymisen kautta. Trump on alkanut irrottaa maataan Pariisin ilmastosopimuksesta ja torjunut muutakin ympäristönsuojelun yhteistyötä.

”Presidentin rasistiset puheet ja esimerkiksi mediavastaisuus ovat rohkaisseet myös Suomen marginaaliryhmiä kärjekkäämpään vihapuheeseen.”

Vain huonoja ehdokkaita

Moni perusamerikkalainen kokee silti, ettei näissäkään vaaleissa ole tarjolla yhtään hyvää ehdokasta. 77-vuotiasta Bideniäkin pidetään vanhana ja väsyneenä.

”Esimerkiksi dokumentin kuvauksissa Alaskassa tapaamani sitoutumaton Rick oli syvästi huolissaan ennätystahtia sulavista jäätiköistä ja ilmastonmuutoksesta, kritisoi Trumpia ympäristön suojeluohjelmien tuhoamisesta, ja liikuttui kyyneliin maapallomme tulevaisuudesta puhuessa. Mutta silti hän ei ollut varma kumpaa hän aikoo äänestää, Bidenia vai Trumpia.”

Mari Karppisen mukaan yleinen näkemys on, että Yhdysvaltain kaksipuoluejärjestelmä ja sekava valitsijamiehiin perustuva vaalitapa ovat tulleet tiensä päähän.

”Se, ettei enemmistön äänimärä välttämättä ratkaise vaalien voittajaa, turhauttaa monia.”

Vuonna 2024 nähdään, tulevatko samat tavat tänne

Suomen seuraavat presidentinvaalit käydään aika tasapäisten ehdokkaiden kesken. Näemmekö silloin meilläkin amerikkalaistyylistä vale- ja mutapainia?

Suomen presidentinvaalit ovat 2000-luvulla sujuneet enimmäkseen ilman loanheittoa. Tähän on varmasti vaikuttanut sekin, että parissa edellisessä vaalissa kärkiehdokas on ollut niin ylivoimainen, ettei hänen asemaansa olisi edes pystytty järkyttämään keksityillä ”likaisilla tempuilla”.

Mutta vuonna 2024, kun Sauli Niinistö luopuu tehtävästään, tilanne on meilläkin erilainen. Nykyisestä poliitikkopolvesta ei ole erottumassa ketään selkeää ennakkosuosikkia.

Tällöin on vaarana, että tasaväkisten politiikan höyhensarjalaisten pudotuspeli menee rumaksi, ja sitä lietsovat etenkin ulkopuoliset toimijat joko huvikseen tai muiden poliittisten päämäärien takia.

”Vaalivaikuttamista nähdään todennäköisesti, sillä Venäjä on onnistunut siinä myös Yhdysvalloissa. Sosiaalisessa mediassa on niin helppo yrittää lisätä epäjärjestystä ja kaaosta, enkä usko, että Suomen vaalit olisivat tähän täysin immuuni,” Mari Karppinen sanoo.

Silti hän uskoo, että valtaosa äänestäjistä osaisi erottaa vaikutusyritykset ja juorut totuudesta.

”Suomessa on keskimäärin parempi medialukutaito johtuen ihan jo paremmasta peruskoulutuksesta. Esimerkiksi salaliittoteorioiden osalta, joita nimenomaan vaalien aikana ahkerasti levitetään, suomalainen ei aivan niin helposti usko niitä kaikkia, toisin kuin yllättävän moni vähempikoulutettu amerikkalainen.”

Trumpin Amerikan tulevaisuus -dokumenttielokuva, MTV3-kanavalla 2.11. klo 22:35

Lue myös: ”Kaksi satavuotiasta papparaista halusi satuttaa toisiaan” – Roastmaster Antto Terras paljastaa, miksi Trump ja Biden eivät sovellu roastattaviksi

X