Joko ulosottomiesten tehokkuuspalkkioista luovutaan? – Ulosottovirasto lakkautetaan, tilalle Ulosottolaitos
Ulosottovirasto ottaa yhteyttä vuosittain puoleen miljoonaan suomalaiseen. Ulosottomiehille maksetaan perimispalkkioita, joista ollaan pääsemässä eroon.
Puoli miljoonaa suomalaista joutuu vuosittain selvittämään raha-asioitaan Ulosottoviraston kanssa. Kuvituskuva.
Ulosottovirasto on vuosittain tullut tutuksi puolelle miljoonalle suomalaiselle.
Nyt paikalliset ulosottovirastot ja Valtakunnanvoudinvirasto lakkaavat, ja niiden tilalla toimintansa aloittaa joulukuun alussa Ulosottolaitos.
Valtakunnanvouti Juhani Toukola kertoo Seuralle, että muutoksessa on alkujaan kyse säästöohjelmasta, jonka valmistelu käynnistyi jo vuonna 2012.
”Oli kova tarve säästää valtion menoista, kyse oli siis taloudellisuutta ja tuottavuutta parantavasta projektista. Kun huomasimme, että tästä tulee iso uudistus, halusimme tehdä sen joka kantilta ja tuottaa toimintaan lisää laatua. Se oli muutoksen lähtökohta.”
Ulosottolaitos palvelee jatkossa
Ulosottovirasto, tuleva Ulosottolaitos, on muistanut yhteydenotoillaan Juhani Toukolan mukaan kalenterivuoden aikana noin 550 000 eri velallista. Huippuvuosi oli 2018, jonka aikana lähes 580 000 suomalaista oli ulosotossa. Ulosottovelallisten määrä on jo pitkään ollut kasvussa.
”Tuosta määrästä noin 500 000 on luonnollisia henkilöitä eli tavallisia ihmisiä ja ne noin 50 000 firmoja. Jos aikajänteeksi otetaan vaikka kymmenen vuotta, niin voidaan sanoa, että sinä aikana velallisten määrä on kasvanut noin kymmenen prosenttia. Kasvu ei ole räjähdysmäistä, mutta tasaista kuitenkin.”
Viimeksi vuonna 2018 julkisuuteen nousivat ulosottoviraston toimitusmiesten eli kansankielisemmin ulosottomiesten saamat perimispalkkiot. Ulosottovirasto maksaa kohtuullisen hyvää palkkaa, sillä ulosottomiesten noin 3 500 euron peruskuukausipalkka nousee palkkioiden myötä keskimäärin noin 5 000 euroon.
Asiasta kertoivat silloin muun muassa Yle ja Taloussanomat. Seura on kirjoittanut asiasta viimeksi vuonna 2019.
Jutuista käy selville, että ulosottomiesten kuittaamat bonuspalkkiot velallisten taloudellisella hädällä närästivät velallisia melkoisesti.
Juhani Toukolan mukaan pyrkimyksenä on jo usean vuoden ajan ollut, että nämä perimispalkkiot lakkaisivat. Juuri nyt se saattaa olla lähellä toteutumistaan, sillä neuvottelut uudesta virkaehtosopimuksesta lähestyvät loppuaan.
”Toimitusmiehet saavat edelleen virkaehtosopimuksen mukaisia perimispalkkioita. Niistä on kuitenkin käyty pitkään neuvotteluita. Neuvottelut uudesta virkaehtosopimuksesta ovat juuri parhaillaan käynnissä. Tarkoituksena on saada uusi sopimus suunnilleen joulukuun alkupuolelle.”
Ulosottovirasto pikkusummien perässä
Asiakkaiden eli ulosottovelallisten kannalta ulosottomenettely säilyy ennallaan. Ulosoton nykyiset 64 toimipaikkaa säilyvät uudistuksen jälkeenkin, ja toimipaikoissa voi asioida kuten aiemminkin.
Nyt täytäntöönpano on jaoteltu kolmeen luokkaan.
”Perustäytäntöönpanossa ovat kaikki pienet ja selvät asiat, jotka hoituvat konttorityönä. Näitä on noin 70 prosenttia kaikista ulosottoasioista. On mielenkiintoista, että velallisista noin 35-40 prosentilla, siis huomattavalla määrällä, velkasaldo on alle tuhat euroa. Puhutaan satasista”, Juhani Toukola sanoo.
Laaja täytäntöönpano tekee enemmän tutkimista sellaisissa tapauksissa, kun velat eivät lyhene tai jos velka on suuri. Silloin tutkitaan, onko jotakin ulosmittauskelpoista löydettävissä. Laajaan täytäntöönpanoon kuuluvat myös muut toimenpideasiat kuten häädöt.
Perustäytäntöönpanossa euromääräisenä velkarajana pidetään 5000 euroa. Jos velallisella on toistuvaistulona palkkaa tai eläkettä, ja voidaan arvioida, että velka voidaan lyhentää niistä tuloista, silloin on kyse perustäytäntöönpanosta.
”Mutta jos heti nähdään, että velka on niin suuri, ettei sitä saada maksettua aikoihin, asia siirtyy laajaan täytäntöönpanoon, jossa ulosmitataan tarvittaessa esimerkiksi autoja ja kiinteistöjä.”
Näiden lisäksi tulee vielä kolmas käsittely, eli erityistäytäntöönpano, joka vastaa nykyistä erikoisperintää. Se keskittyy kaikkein vaikeimpiin tapauksiin ja siinä tehdään viranomaisyhteistyötä poliisin, verottajan ja tullin kanssa. Hyvin usein kyse on talousrikostutkinnasta.