Reservistä eroavat aloittivat tänään sivarikoulutuksen Lapinjärvellä – paluu armeijaan ei enää onnistu

Reservistä eroamiseen riittää viiden päivän kurssille osallistuminen Siviilipalveluskeskuksessa.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Postilokero Siviilipalvelukeskuksen Lapinjärven koulutuskeskuksen vastaanotossa.

Reservistä eroamiseen riittää viiden päivän kurssille osallistuminen Siviilipalveluskeskuksessa.
Teksti:
Aino Loikkanen

Lapinjärven Siviilipalveluskeskuksessa alkoi maanantaina viiden päivän täydennyspalvelusjakso 150 puolustusvoimien reservistä eroavalle.

Reservistä on poistunut kuluvan vuoden aikana toukokuun puoliväliin mennessä siviilipalvelukseen 326 henkilöä. Meneillään on ennätysvuosi, sillä aiemmin reservistä eronneita on koko vuoden aikana ollut tavallisesti noin 100–250 henkilöä.

Siviilipalveluskeskuksen johtajan Mikko Reijosen mukaan eronneiden määrän kasvuun ovat vaikuttaneet Euroopan kiristynyt turvallisuustilanne, Nato-puheet ja kevään reserviläiskirjeet.

Perinteisesti siviilipalvelukseen siirtyvien määrään ovat vaikuttaneet erityisesti kertausharjoituskutsut.

Työvelvoite säilyy

Vaihto Puolustusvoimien reservistä siviilipalvelukseen myönnetään kaikille halukkaille.

Varusmiespalveluksen suorittanut käy ennen siviilipalvelukseen siirtymistä täydennyspalveluksen, jossa opetellaan esimerkiksi ensiapua, aseistakieltäytymisen historiaa, konfliktien anatomian pohdintaa, öljyntorjuntaa ja liikuntaa.

Tämän jälkeen hän on työ- ja elinkeinoministeriön hallitussihteerin Sami Teräväisen mukaan vapautettu Puolustusvoimien määräämistä tehtävistä niin rauhan kuin kriisinkin aikana.

”Aiemmin siviilipalveluksen suorittaneet olivat vapautettuja vain rauhan aikana. Nykyisin laki lähtee siitä, että henkilön vakaumusta kunnioitetaan.”

Mahdollisen kriisin aikana siviilipalveluksen suorittaneilla on työvelvoite. Heidät voidaan määrätä muiden siviilien tavoin toimimaan esimerkiksi terveydenhuollossa tai logistiikka-, ympäristö- tai pelastustehtävissä.

Siviilipalveluksen käyneitä on Reijosen arvion mukaan Suomessa noin 25 000 henkilöä. Puolustusvoimien reservissä on puolestaan noin 900 000 henkilöä.

Ei paluuta armeijaan

Entä jos siviilipalveluksen käynyt kokisikin armeijan itselleen sopivammaksi? Hän olisi myöhässä.

Vaihto siviilipalveluksesta armeijaan ei lain mukaan onnistu.

”Jos on suorittanut päivänkin siviilipalvelusta, ei voi enää anoa paluuta varusmiespalvelukseen”, Puolustusvoimien Helsingin aluetoimiston päällikkö Juho Raulo kertoo.

Reservistä eroaminen sulkee armeijan oven lopullisesti. Nuori, alle 28-vuotias, voi muuttaa mieltään kerran, jos hän ei ole aloittanut siviilipalvelusta.

Tapaus yksi: Nuori ilmoittaa kutsunnoissa, että valitsee siviilipalveluksen. Hän voi kuitenkin hakea takaisin armeijaan ennen siviilipalveluksen alkua.

Tapaus kaksi: Nuori on aloittanut varusmiespalveluksen ja päättää vaihtaa sen siviilipalvelukseen. Hän voi vielä palata armeijaan, jos siviilipalvelus ei ole ehtinyt alkaa.

Raulon mukaan armeijaan palaavia on vuosittain vähän, koko maassa alle sata.

Ehdoton järjestelmä

Miksi kesken varusmiespalveluksen voi hakeutua siviilipalvelukseen, mutta ei toisinpäin?

”Varusmiehen koulutukseen vaaditaan viisi ja puoli kuukautta. Jos armeijaan tultaisiin esimerkiksi 150 siviilipalveluspäivän jälkeen, koulutukselle ei olisi enää tarvittavaa aikaa”, Raulo kertoo.

Hänen mukaansa Puolustusvoimat ei tarjoa varusmiespalvelua vapaaehtoisille siviilipalveluksen käyneille eikä se kouluta uusia reserviläisiä myöskään mahdollisen kriisin aikana.

”Silloin olisi muutenkin varmasti kiire. Järjestelmä on tässä suhteessa ehdoton.”

X