Huumasiko CIA suomalaisia lapsia 1950-luvun kesäleireillä? Tiedustelupalvelun kätyriksi leimattu lastenjärjestö kertoo vasta nyt, mistä huhut saivat alkunsa

Mitä kaikkea ”paha CIA” tekikään kylmän sodan aikana Suomessa? Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelun salaperäinen tutkimusprojekti MK Ultra päättyi jo vuonna 1973, mutta sen mielenhallintaan pyrkineet kokeet herättävät yhä keskustelua etenkin salaliittoteorioihin uskovien keskuudessa.

Seura kertoi taannoisessa jutussaan, miten nimekkäät suomalaistutkijat Erik Allardt ja Juhani Hirvas saivat rahoitusta CIA:n peitejärjestöltä Human Ecology Fundilta. Rahoilla toteutettiin muun muassa Hirvaan väitöskirja.

Toinen, vuosikymmenien aikana todeksi muuttunut huhu liittyy CIA:n koekaniineina käyttämien lasten mahdolliseen LSD-huumaamiseen kansainvälisillä kesäleireillä.

Kotimainen media kertoi suomettumisen juhla-aikana totena, että myös suomalaisille lapsille olisi annettu ”vieraita aineita” ainakin vuoden 1959 kesäleireillä – joita järjestettiin tiedustelupalvelun laskuun osana MK Ultra -hanketta.

Kyse ei ollut pelkistä vasemmistolehtien epäilemistä amerikkalaisten agenttien kataluuksista. Jopa Helsingin Sanomat uutisoi lapsille tehdyistä kokeilusta vuonna 1978 sen perusteella mitä yhdysvaltalaiset uutistoimistot olivat äskettäin kertoneet asiasta.

HS kertoi vuonna 1978 amerikkalaisten uutistoimistojen tietojen perusteella suomalaislapsille tehdyistä CIA-testeistä.

Ilta-Sanomat taas kertoi vielä vuonna 2013, että Suomen ulkoministeriö ryhtyi toimiin tapausten tultua ilmi.

Ilta-Sanomat kertoi 2013, että ulkoministeriö olisi ryhtynyt 70-luvulla toimiin lastenleirien takia. © Kuvakaappaus IS-jutusta 2013

Kyseisistä lastenleireistä vastannut, yhä toiminnassa oleva järjestö Lasten kansainvälinen kesäkylä CISV vaikeni tuolloin CIA-syytteistä tyystin. Järjestö kertoo nyt Seuralle, mistä heidän mielestään kohussa oli kyse.

Lastenleirit saivat rahaa CIA :n peiterahastolta

Väitetyt huumaamiset olisivat muun muassa yhdysvaltalaisen uutistoimisto AP:n mukaan tapahtuneet Norjan Honefossissa ja Itävallan Wienissä järjestetyillä kesäleireillä vuonna 1959. Samana vuonna kontrolliryhmän leirit järjestettiin Wienissä, Helsingissä, Tukholmassa ja Oslossa.

Leireille osallistui ainakin 16 suomalaista, jotka olivat tuolloin 11-vuotiaita. Seura on yrittänyt tuloksetta etsiä ja tavoitella leireillä olleita, nyt tukevasti eläkeiässä olevia ihmisiä.

Leireillä eri maista tulleet lapset saivat osallistua erilaisiin omaksumis- ja päättelykykyä mittaaviin kokeisiin, osana laajempaa tutkimusta.

Suomen CISV:n järjestökoordinaattori ja kansallinen sihteeri Konsta Hyötylä kertoo, että tutkimuksessa havainnoitiin monikielisessä ympäristössä toimivien lasten kommunikaatiota.

”Vuonna 1998 julkaistiin kirja Whiteout, The CIA, Drugs and the Press. Se paljastaa arkistomateriaalien avulla, että CIA:n motiivi CISV:n toteuttamille kokeille oli tunnistaa potentiaalisia ulkomaisia agentteja. Haluamme alleviivata, että lapsille ei tutkimuksen yhteydessä annettu huumeita missään muodossa”, Hyötylä sanoo.

Testejä rahoitti CIA:n peiterahasto Human Ecology Fund. CISV-järjestö ei ilmeisesti tiennyt keskustiedustelupalvelun olevan rahoituksen takana, ennen kuin Yhdysvaltain viranomaiset itse ilmoittivat asiasta heille ja muille käyttämilleen yhteisöille 1970-luvulla MK Ultra -ohjelman päättymisen jälkeen.

CIA:lta testeistä saatu summa oli järjestön mukaan suhteellisen pieni, 800 Yhdysvaltain dollaria. Nykyrahassa tämä olisi noin 7200 taalaa (runsaat 5900 euroa).

Tietämättömyys tiedustelupalvelun osuudesta käy ilmi CISV:n perustajan Doris Allenin uutistoimisto AP:lle syksyllä 1977 lähettämästä vastinekirjeestä, jonka Seura sai haltuunsa.

CISV-järjestön perustaja Doris Allen lähetti 1977 leireistä uutisoineelle AP-toimistolle kipakan vastineen.

Allen moittii kirjeessään, että AP:n kohu-uutisointi antaa leirijärjestön toiminnasta väärän kuvan.

Se, että CIA oli MK Ultra -hankkeessa tutkinut myös hallusinogeenien vaikutusta ihmismieleen, oli medialle herkullinen yksityiskohta. Mielikuvat CIA:n huumaamista testilapsista ovat eläneet vahvoina populaarikulttuurissa kuten kauhukirjailija Stephen Kingin tuotannossa 1970-luvulta lähtien.

Tulevien työntekijöiden etsimistä?

Oletettavasti tärkeimpänä CIA:n motiivina leirien tarkkailuun oli juuri tuo edellämainittu rekrytointi, halu kartoittaa sen tuleviksi työntekijöiksi kelpaavia nuoria lahjakkuuksia Euroopan reunavaltioista.

Helsingin Sanomat epäili silti jutussaan vuonna 1978, että taustalla olisi jotain vakavampaakin kuin tulevaisuuden värväystarpeet. Olihan Yhdysvalloissa toteutettu samaan aikaan lapsikokeita, joista vastasi lehden mukaan ”aivopesua tutkimaan perustettu” Human Ecology Fund.

”Vakoilija-ainesta on varmasti vaikea erottaa 11-vuotiaiden lasten joukosta”, Helsingin Sanomat pohti 1978.

Leireillä tehdyt erilaiset kasvatustieteelliset tutkimukset olivat Konsta Hyötylän mukaan silti aina CISV:n lähtökohdista tehtyjä.

Järjestö korostaa, että CIA sai haltuunsa ainoastaan tutkimusten julkisen loppuraportin eli tiedustelupalvelu ei vaikuttanut kokeiden kulkuun leireillä.

Miksi leirijärjestö ei Suomessa oikaissut väitteitä?

Vuonna 1978 leiriuutisten levittyä myös Suomen CISV luonnosteli vastineen Helsingin Sanomissa julkaistuun artikkeliin. Järjestön silloinen johto ei silti koskaan lähettänyt sitä lehdelle.

”CISV katsoi, että asian käsittely laajemmin herättäisi vain enemmän huomiota”, Konsta Hyötylä sanoo.

Julkaisematta jääneessä vastineessaan Suomen CISV kirjoitti, ettei ”CIA:n agentteja ole koskaan ollut sen leireillä eikä tiedustelupalvelulla ole ollut mitään osuutta leireillä tehtyjen tutkimusten suunnitteluun tai toteuttamiseen”.

Väitteet huumeiden antamisesta lapsille jäivät mysteeriksi.

”Mitään pohjaa väitteille CIA:n läsnäolosta tai huumeista ei ole ja on selvää, että CIA:n tavoitteet 1950-luvulla olivat CISV:n arvojen vastaisia”, Hyötylä korostaa.

Edes järjestön perustaja Doris Allen ei AP:lle lähettämänsä vastineen perusteella uskonut, että CIA olisi onnistunut hankkimaan leireiltä uusia agentteja.

”CIA ei ymmärtänyt, että CISV-ryhmä olisi kaikkein vähiten kiinnostunut työskentelemään tiedustelupalvelulle, sillä avoimuus ja rehellisyys ovat järjestön keskeisiä periaatteita”, Allen kirjoittaa.

CISV:n perustajan vastine uutistoimisto AP:lle. © Kuvakaappaus vastinetekstistä

Vaikka Hyötylää harmittaakin, että CIA-huumaushuhut nousevat ajoittain esiin, hänen mukaansa niistä ei ole ollut käytännön haittaa järjestön leireille Suomessa.

Toisin kuin perimätieto kertoo, Suomen ulkoministeriökään ei ilmeisesti suitsinut CISV:n toimintaa edes 1970-luvulla.

”Meidän tietojemme mukaan CISV:tä ei ole kuultu asiasta eikä meihin ole kohdistunut minkäänlaisia toimenpiteitä”, Hyötylä sanoo.