Firmat jakelevat osinkoja, mutta miksi ei investoida?

Jaa kaverilleTilaa Seura
50 euroa
Danske Capitalin Rami Hakola arvioi marraskuussa, että Helsingin pörssiin listattujen yhtiöiden jakama osinkopotti yltää ensi keväänä hyvin lähelle huippuvuotta 2007. © LK
Pörssiyhtiöt maksavat tänä keväänä ennätysosingot. Seura ihmetteli jo joulukuussa, miksi yritykset eivät investoi, vaan jakavat osinkoja. Lue arkistojuttu aiheesta.

Valtio on usean hallituskauden ajan kannustanut yrityksiä investoimaan karsimalla niiden kuluja.

Yritysten Kela-maksu on poistettu, yhteisöveroa alennettu tuntuvasti ja nyt suunnitellaan työnantajamaksujen alennusta.

Huojennukset ovat tuottaneet suomalaisfirmoille merkittäviä säästöjä. Lisäraha ei kuitenkaan ole tuottanut toivotulla tavalla uutta työtä luovia investointeja. Uuteen satsaamisen sijasta kasvaneita voittoja on suunnattu osinkoina osakkeenomistajille.

Vaikka mediassa maalataan synkeitä pilviä taloustaivaalle, monilla yrityksillä menee erittäin hyvin. Helsingin pörssin kurssit nousivat lokakuussa mojovat kymmenen prosenttia.

Danske Bankin mukaan Helsingin pörssin osinkojen tuottotaso on eurooppalaisessa vertailussa erittäin korkea. Danske Capitalin osakesijoittamisesta vastaava johtaja Rami Hakola arvioi marraskuussa, että Helsingin pörssiin listattujen yhtiöiden jakama osinkopotti yltää ensi keväänä hyvin lähelle huippuvuotta 2007.

”Monilla yrityksillä olisi taloudellisia mahdollisuuksia investoida. Investointihaluttomuus johtuu luultavasti siitä, että markkinatilanne nähdään niin heikkona, että ei kannata investoida esimerkiksi tuotannon laajentamiseen”, eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen taloudesta ja hallinnosta vastaava johtaja Jaakko Kiander sanoo.

Muiden armoilla

Suomalaisten yritysten investoinnit ovat pienentyneet vuosi vuodelta. Pörssimenestyksistä huolimatta varsinkin suomalaisen teollisuuden tilanne näyttää melko karulta. Tilastokeskuksen mukaan teollisuuden uudet tilaukset laskivat lokakuussa 9,5 prosenttia vuodentakaisesta.

”Esimerkiksi Outokumpu on ollut pitkään tappiollinen. Terästeollisuus on huonossa jamassa”, Kiander sanoo.

Paperi- ja elektroniikkateollisuudessa investoinnit ovat pienentyneet niin paljon, että ne eivät riitä kattamaan pääoman kulumista. Tällöin tuotantoon käytettävä pääoma alkaa supistua.

Pahimmillaan investointien väheneminen voi aiheuttaa kierteen: sijoitusten laskiessa työttömyys nousee, mikä vähentää entisestään investointihaluja.

Tavallisille kuluttajille myytävien tavaroiden sijaan monet suomalaiset suuryritykset tuottavat koneita ja laitteita, joita toiset yritykset tarvitsevat omassa tuotannossaan. Kalliiden laitteiden hankinta on ostajalle suuri investointi. Euroopassa pitkään matalana ollut investointitaso on heikentänyt suomalaisten vientituotteiden kysyntää. Kiina oli pitkään hyvä vientikohde erityisesti suomalaiselle kaivosteollisuudelle, mutta sielläkin markkinat ovat hiipuneet ja vienti vähentynyt.

Suomalaiset vientiyritykset yrittävät parantaa kansainvälistä kilpailuasemaansa laskemalla hintatasoaan. Hintakilpailukyvyn kohentuminen ei kuitenkaan auta, jos potentiaalisten vientimaiden talous voi huonosti.

”Parempia tuloksia ei ole tullut, koska vientimaiden talouden kehitys on ollut odotettua heikompaa”, Kiander selittää.

Pessimismin kehä

Investointien panttaamisessa on inhimillinen puoli. Kun huonot ajat koittavat, monelle vaisto sanoo, että silloin ei panosteta tulevaisuuteen, vaan odotellaan ja laitetaan rahat muualle. Talous onkin suuressa määrin psykologiaa.

Turun kauppakorkeakoulun dosentti Martti Vihanto on perehtynyt talouspsykologiaan. Hänen mukaansa psykologisilla seikoilla on paljon merkitystä etenkin epävarmoina taloudellisina aikoina.

”Jos talouden tila on ollut pitkän aikaa vakaa, silloin on helpompi toimia järkiperusteisesti ja tehdä kannattavuuslaskelmia”, Vihanto selittää.

Heikon taloudellisen tilanteen lisäksi epävarmuutta luo tuotantorakenteen murros. Esimerkiksi digitalisoituminen ja uusiin teknologioihin siirtyminen aiheuttaa sen, että investointien onnistumista on vaikeaa ennustaa.

Myös laumakäyttäytyminen jarruttaa investointihalukkuutta. Ihminen on biologinen olento ja haluaa toimia niin kuin muutkin.

”Jos merkittävät firmat kertovat, etteivät uskalla investoida, lamaantuminen lähtee helposti leviämään muualle”, Vihanto sanoo.

Hänen mukaansa kollektiivinen pessimismi alkaa helposti elää omaa elämäänsä. Synkistelystä voi syntyä onneton kierre, josta on vaikea tempautua irti.

”Ihminen ei halua olla väärässä silloin, kun käy ilmi, että muut ovat olleet oikeassa. Epäonnistujat leimataan, mutta jos suuri joukko tekee virheen, niin silloin häpeä ei ole niin voimakas.”

Psykologiset tekijät voivat johtaa siihen, että kriisi on ikään kuin itse aiheutettu ja turha.

”Pitäisi saada enemmän esiin rohkeita yrittäjiä, jotka ovat innostuneita ja kokeilevat uusia ideoita.”

”Lisää helpotuksia”

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus uskoo, että investoinnit lähtevät liikkeelle, kun suuret rakenteelliset asiat saadaan Suomessa kuntoon.

”Edellisenkin hallituksen aikana on toki tehty joitakin toimia yritysten aseman parantamiseksi, mutta se ei ole pystynyt muuttamaan investoimista houkuttelevaksi vaihtoehdoksi”, Järventaus sanoo.

Hän toivoo, että paikallinen sopiminen sallitaan kaikille työnantajayrityksille.

”Lisäksi pitäisi saada uskottava näkymä siitä, että Suomen nopea velkaantuminen saadaan kuriin.”

Vaikka julkinen velka ei ole suoraan yrittäjien kontolla, Järventauksen mukaan sen kasvamisella on välillinen vaikutus yritysten tulevaisuusnäkymiin.

”Suomi ottaa uutta velkaa seitsemän miljardia euroa vuosittain, ja samaan aikaan meillä on yksi maailman kireimmistä verotuksista. Kireälläkään verotuksella ei pystytä rahoittamaan taloutta, vaan velkaannutaan koko ajan lisää.”

Vaikka maailmanmarkkinoiden tilanne vaikuttaa paljon Suomen vientivetoiseen talouteen, Jaakko Kiander näkee nykyisessäkin tilanteessa investointimahdollisuuksia.

”Jos katsoo kansantalouden investointeja kokonaisuudessaan, niin kaikkein merkittävin investointierä on asuntorakentaminen. Siihen voidaan vaikuttaa kotimaisilla päätöksillä oikein hyvin.”

Rakennusinvestointeja voidaan saada liikkeelle riippumatta maailmantalouden kehityksestä. Avainasemassa ovat rakennusliikkeiden lisäksi myös poliittiset päätökset.

”Jos haluaa vauhdittaa vuokra-asuntojen rakentamista, kyse on esimerkiksi valtion korkotukiehdoista ja vuokrasääntelystä. Niillä voidaan parantaa investointikannustimia”, Kiander sanoo.

X