Seura tutki elatusmaksuja: Kun puolisoista toinen on selvästi toista varakkaampi, ero hinnoitellaan kuin suomalaiset liikennesakot – Eikä maksuilla ole ylärajaa

Jaa kaverilleTilaa Seura
Elatusriidat
© TOMMI TUOMI / OTAVAMEDIA
Vain taivas on rajana, ja maksuja voi aina korottaa. Avio- ja avoerot tulevat aina kalliiksi, ainakin henkisesti. Seura kävi läpi pari esimerkkitapausta, joissa myös rahalliset korvaukset jakautuivat pitkän riitelyn jälkeen hyvin erikoisesti.

Antti ja Kaisa (nimet muutettu) erosivat avoliitosta keväällä 2015. Heillä oli kolme alle kouluikäistä lasta.

Kaisa muutti lasten kanssa pois parin yhteisestä omakotitalosta.

Ero oli alusta asti riitainen. Antti halusi vuoroasumista, jossa lapset asuisivat joka toinen viikko isänsä luona. Kaisa ehdotti, että lapset saisivat isäänsä tapaamisoikeudet.

Riitaa tuli myös rahasta eli siitä, kumpi maksaa elatusapua ja minkä verran.

Kaisa vei elatusriidan oikeuteen.

Suuret tuloerot

Erimielisyyksiä yritettiin sopia ensin lastenvalvojan kanssa ja sitten tuomioistuinsovittelussa – tuloksetta.

Keväällä 2016 käräjäoikeus antoi väliaikaismääräyksen: Kaisasta tuli lasten lähivanhempi, ja Antti määrättiin maksamaan Kaisalle elatusapua 200 euroa per lapsi, yhteensä 600 euroa kuukaudessa.

Kumpikaan ei ollut tyytyväinen. Antti halusi tavata lapsiaan enemmän. Kaisa vaati suurempia elatusmaksuja.

Puolisoilla oli suuret tuloerot. Kaisa oli tohtoriksi väitellyt tutkija ja työtön. Hän ilmoitti oikeudelle, että hänen elatuskykynsä oli negatiivinen, eli menoja oli enemmän kuin tuloja.

Kaisalla oli sijoitusvarallisuutta, mutta sitä ei oteta huomioon, kun arvioidaan vanhemman elatuskykyä.

Antti työskentelee johtajana suuressa teknologiateollisuuden yrityksessä. Hänen vuositulonsa ovat yli sata tuhatta euroa.

Elatusriidat

© TOMMI TUOMI / OTAVAMEDIA

Lapselle hintalappu

Käräjäoikeus päätti alkuvuodesta 2017, että lasten lähivanhemmuus kuuluu Kaisalle. Lapsille myönnettiin laaja tapaamisoikeus isäänsä.

Elatusmaksuja korotettiin maltillisesti 220 euroon lasta kohti, siis yhteensä 660 euroon kuukaudessa.

Elatusmaksut määritellään vertaamalla puolisoiden elatuskykyjä toisiinsa. Se jolle jää menojen jälkeen käteen enemmän, maksaa enemmän.

Kaisa hyväksyi oikeuden päätöksen. Antti ilmoitti tyytymättömyytensä siihen, koska ”prosessi mahdollistaa sen”.

”Muuten päätöstä voidaan käyttää myöhemmin sinua vastaan”, hän sanoo.

Antti piti elatusmaksuja kohtuullisina. Hän oli ostanut ex-puolisonsa ulos parin yhteisestä omakotitalosta. Iso asuntolaina ja muut asumiskulut nielivät noin puolet Antin nettotuloista.

Rahat kuitenkin riittivät elatusmaksuihin ja lasten vakuutuksiin, jotka Antti maksoi edelleen.

Antti ajatteli elatuskiistan olevan ohi.

Kallista asumista

Alkuvuodesta 2018 Antti sai tietää, että Kaisa oli ostanut omistusasunnon Suomen kalleimpiin kuuluvasta kaupunginosasta. Hän oli ottanut sitä varten ison asuntolainan.

Kaisa halusi Antilta lisää rahaa. Hän oli saanut työpaikan, mutta myös hänen menonsa olivat nousseet.

Kaisa kertoi, että hänen nettotulonsa olivat nyt 2 500 euroa ja asumiskulunsa 2 000 euroa.

Elatuskyvykseen hän ilmoitti lapsilisien ja -vähennysten jälkeen tuhat euroa kuukaudessa. Elatuskyky oli siis noussut.

Kaisa vaati elatusmaksujen korottamista 375 euroon per lapsi, 1 125 euroon kuukaudessa. Hänen mukaansa lasten kulut olivat kasvaneet muun muassa päivähoitomaksujen takia.

Kaisa ilmoitti Antille lakimiehensä välityksellä että on valmis viemään asian käräjille, jos sovintoa ei synny.

Elatusriidat, vitriini

© TOMMI TUOMI / OTAVAMEDIA

”Pelkkää tulonsiirtoa”

Antti oli närkästynyt. Hänestä 1 125 euroa oli liikaa ottaen huomioon, että lapset olivat hänen luonaan keskimäärin 12 päivää kuukaudessa, melkein puolet ajasta.

Antista tuntui, että Kaisa yritti maksattaa hänellä kallista asuntoaan, johon Kaisan tulot eivät todellisuudessa riittäneet.

”Systeemi on täysin epäreilu etävanhempia kohtaan. Tämä on pelkkää tulonsiirtoa lähivanhemmille.”

Marraskuussa 2018 Antti vastasi Kaisalle happamaan sävyyn, että lapset voisivat muuttaa hänen luokseen.

Hänelle riittäisi, että Kaisa maksaisi hänelle elatusapua satasen kuussa per lapsi.

Kaisa ei hyväksynyt Antin ehdotusta.

Eroon tyttärestä

Laurin ja Riikan (nimet muutettu) lapsi oli alle vuoden ikäinen, kun parin avoliitto päättyi eroon keväällä 2016.

Sen jälkeen lapsi ei ole viettänyt isänsä luona yhtään yötä. Lauri laskee, että kahden ja puolen vuoden aikana hän on ollut lapsensa kanssa vain joitakin vuorokausia, muutama tunti kerrallaan.

Riikka muutti lapsen kanssa heti eron jälkeen toiselle paikkakunnalle.

Lauri ja Riikka yrittivät neuvotella huoltajuudesta perheneuvolassa ja lastenvalvojan kanssa. He sopivat elatusmaksun suuruudeksi 340 euroa kuukaudessa.

Mutta tapaamisten sopimisesta ei tahtonut tulla mitään.

Sovittelu kaatui

Laurin mielestä Riikka perui tapaamisia mielivaltaisesti. Lauri ei saanut lapsensa kanssa kahdenkeskistä aikaa, vaan tapaamiset järjestettiin esimerkiksi leikkipuistossa.

Riikan mielestä vaikeudet johtuivat Laurin kiireistä ja lapsen sairastelusta.

Lauri on yritysjohtaja keskisuuressa teknologiayrityksessä ja kuuluu maakuntansa suurituloisimpiin.

Alkusyksystä 2017, noin puolitoista vuotta eron jälkeen, Lauri vei tapaamiskiistan käräjäoikeuden sovitteluun.

Lopputulos oli Laurille pettymys. Hän koki, että Riikka oli toistuvasti rikkonut lapsen oikeutta tavata molempia vanhempiaan, mutta oikeus ei huomioinut taustaa vaan katsoi ainoastaan eteenpäin.

Vanhempaa ei voida rangaista tapaamisoikeuden laiminlyömisestä. Vanhemmalle voidaan määrätä siviilioikeudessa uhkasakko, mutta se vaatisi erillisen oikeusprosessin.

Lauri ja Riikka sopivat, että jatkossa Lauri saa nähdä lastaan joka toinen viikko yhtenä arkipäivänä ja joka toinen viikko sunnuntaisin. Käräjäoikeus vahvisti väliaikaisen sovinnon marraskuussa

2017, ja se kesti viime kevääseen asti.

Nyt Laurin ja Riikan elatusriita on jälleen käräjillä ratkottavana.

Lauri haluaa lapsen luokseen joka toiseksi viikonlopuksi. Riikka vastustaa yön yli tapaamisia.

Myös rahasta riidellään. Riikka on ostanut itselleen ja lapselleen uuden omakotitalon, joten hänen asumiskulunsa ovat nousseet.

Elatuskyvykseen Riikka ilmoittaa 130 euroa kuukaudessa. Hän käy osa-aikatöissä.

Riikka vaatii, että Laurin maksama elatusapu korotetaan 340 eurosta 600 euroon.

Elatusriidat, leluja lattialla

© TOMMI TUOMI / OTAVAMEDIA

”Kyse periaatteesta”

Oikeudelle lähettämässään hakemuksessa Riikka vetoaa siihen, että Laurilla on ”huomattavan suuret tulot sekä sijoitusomaisuutta”.

Lauri pitää vaatimusta kohtuuttomana. Hän sanoo, että kyse on periaatteesta.

”Minulla on aiemmasta liitostani teini-ikäinen poika, josta maksan elatusapua 200 euroa kuussa. Miten alle nelivuotias lapsi voi kuluttaa moninkertaisesti?”, Lauri kysyy.

”Käytännössä maksan ex-puolisoni taloa, enkä saa tavata lastani niin kuin on sovittu. En olisi uskonut, että Suomessa voi joutua tällaiseen tilanteeseen.”

Etävanhempi maksaa

Antin mielestä lähivanhempi voi ajaa huoletta korotuksia elatusapuun oikeusteitse, koska ”muut maksavat viulut”.

Kun lähivanhempi ajaa korotuskannetta elatusapuun, oikeussalissa asetelma on etävanhempi vastaan lapset.

Jos lähivanhempi häviää, hän vastaa yleensä vain omista kuluistaan.

Jos etävanhempi häviää, hän maksaa yleensä molempien kulut.

Lapsi jää etäiseksi

Antti odottaa nyt, viekö hänen ex-puolisonsa elatusriidan toisen kerran käräjille. Hän sanoo edelleen toivovansa, että lapset viettäisivät puolet ajastaan isänsä luona.

”Minulla on voimia tapella tästä, mutta valitettavasti kaikilla ei ole.”

Lauri sanoo, että etävanhemman suhde omaan lapseensa muuttuu helposti etäiseksi, jos aamu- ja iltatoimet ja muu arkinen yhdessäolo jäävät vähiin.

”Silloin menettää ison osan lapsesta. Sitä menetytä ei voi mitata rahassa.”

Haastateltavien nimet on muutettu heidän lastensa yksityisyyden suojelemiseksi.

Kaisa ja Riikka eivät halunneet kommentoida kirjoituksessa esitettyjä tietoja.

X