Esko Valtaoja puntaroi Tiedebarometrin tuloksia ja kansan asenteita: ”Tiedettä epäilevät eniten ne, joita tiede vähiten kiinnostaa”
”Luottamus tieteeseen on kasvanut tasaista vauhtia sitten vuoden 2001 ensimmäisen tiedebarometrin”, Esko Valtaoja kirjoittaa.
Esko Valtaoja on avaruustähtitieteen emeritusprofessori ja tieteen kansantajuistaja, joka on julkaissut useita teoksia.
Suomalaisten asenteita luotaava Tiedebarometri julkistettiin äskettäin. Kaiken kaikkiaan tulokset olivat aikamoisen ilahduttavia.
Luottamus tieteeseen on kasvanut tasaista vauhtia sitten vuoden 2001 ensimmäisen barometrin.
Ainoastaan poliisi ja puolustusvoimat nauttivat suurempaa luottamusta kuin yliopistot ja korkeakoulut.
Ja sokerina pohjalla: hömppä puree yhä harvempaan. Alle kymmenen prosenttia uskoo enää vahvasti homeopatiaan, kansanparantajiin, ufoihin, horoskooppeihin, luontaislääkkeisiin tai telepatiaan.
Tiede tarvitsee kuitenkin edelleen puolustajansa ja markkinoijansa. Vain kolme neljäsosaa ihmisistä ottaa ilmastonmuutoksen uhan edes jossain määrin tosissaan.
Mitähän ne loput oikein mahtavat kuvitella?
Tosin vain kuusi prosenttia kieltää ilmastonmuutoksen kokonaan – saman verran kuin löytyy vaikkapa ufouskovaisia.
(Olisi muuten hauska tietää, kuinka paljon porukoissa on päällekkäisyyttä.)
Huolestuttavin piirre on kuitenkin poliittisen kannan vaikutus tieteeseen suhtautumisessa.
Perussuomalaiset erosivat tässä jyrkästi muista: vain puolet ilmoitti tuntevansa minkään sortin luottamusta tieteeseen.
Kun kyseessä on sentään mahdollinen tuleva pääministeripuolue, on aika painaa paniikkinappulaa.
Tiedehän on vain yhä uusien faktojen selville saamista meitä ympäröivästä maailmasta.
En ole kuullut yhdenkään persun hypänneen katolta ja yrittäneen lentää ilman siipiä, koska ei usko painovoimaan, tai kaataneen vettä bensatankkiinsa, koska ei usko polttomoottoreihin ja lämpöoppiin.
Jostain muusta kuin todellisuuden kieltämisestä täytyy siis olla kyse.
Ja onhan Jussi Halla-aho yksi kahdesta tohtorin oppiarvon saavuttaneesta puoluejohtajasta; tieteenvastaisuudesta tai tieteen väärin ymmärtämisestä tuskin hänen kohdallaan voi olla kyse.
Ehkäpä vastaus löytyy siitä, että populistipuolueita kannattaa eniten vähäosaisin ja vähiten koulutettu kansanosa; samat ihmiset, jotka herkimmin jäävät syrjään yhteiskunnan kehityksestä sekä tieteen tuomista uusista parannuksista ihmisen elämään.
Asiaa sietäisi todellakin tutkia tarkemmin: kuinka paljon koettu eriarvoisuus lisää myös epäluottamusta tieteeseen?
Tiedettä epäilevät eniten ne, joita tiede vähiten kiinnostaa.
Koska maailmamme ja tulevaisuutemme rakentuvat tieteelle ja teknologialle, on syytä yrittää houkutella yhä useampi ihminen mukaan ihmiskunnan suurelle, ihmeelliselle seikkailuretkelle tiedon maailmaan.