Jari Tervo: Pimeys on syvempää kuin menneinä vuosikymmeninä – syynä on ilmastonmuutos

Jaa artikkeli
Ennen lumi valaisi vuoden mustimmat viikot.

Olen odottanut yli kolme kuukautta saadakseni kirjoittaa kolme suomen sanaa: kevät on saapunut. Päivä on pidentynyt jo yli kolmen viikon ajan. Pimeyden valta väistyy vitkaan, mutta vääjäämättä.

Syksy eteläisessä Suomessa tarkoittaa kolmea kuukautta pimeyttä ja sadetta. Jälkimmäinen lankeaa nykyisin vetenä, minkä vuoksi pimeys on syvempää kuin menneinä vuosikymmeninä ja vuosisatoina. Ennen lumi valaisi vuoden mustimmat viikot. Tuossa tulikin käytyä läpi kaikki lumen lukuisat hyvät puolet.

Meidän olisi syytä myöntää kiistattomat tosiseikat, joista ilmeisin on tämä: ilmastomme on viheliäinen.

Jos ilmastomme olisi ihmisten kätten töitä, kuten se ilmastonmuutoksen aikana tietysti on, Suomen marraskuuta pitäisi luonnehtia DDR:n kulttuuriministeriön kansanjuhlaosaston irrottelutoimiston järjestämäksi karnevaaliksi. Ne juhlat muuttuvat juhlaksi vasta loputtuaan.

En tunnusta kristillistä uskoa, kuten en tunnusta mitään muutakaan uskoa. Siksi en juhli joulua Jeesus Nasaretilaisen syntymäjuhlana.

Hänen olemassaolonsa historiallisena henkilönä lienee kiistaton. Pidän hänen vihjauksiaan hänen omasta jumalallisesta alkuperästään vain suuruudenhullutteluna siitäkin huolimatta, että luulot ovat saaneet kannatusta hänen väkivaltaisen kuolemansa jälkeen.

Jeesus alusti evankeliumeitten mukaan vahvasti väkivallattomuuden puolesta. Hän oli röyhkeä ja peloton eettinen poleemikko eli rähjäsi mielellään. Sellaisia miehiä ei ole koskaan liikaa.

Sydäntalven juhlaviikkoni ei kurkota tuonpuoleiseen. Rakastan tämänpuoleista, koska tässä on kaikki. Elämä ei ole alkuerä. Se on alusta lähtien finaalia. Kukaan ei jaa palkintoja nuhteettomasta käytöksestä kisan jälkeen. Se on silloin vain ohi. Ei sen kummempaa.

Maallista ja pakanallista ihmistä viehättää ilo, ehkäpä jopa tahaton ilo. Viime viikkoina Suomessa ja maailmalla on juhlittu Pariisin ilmastosopimusta. Sitä on mainittu historialliseksi, uraauurtavaksi ja käänteentekeväksi. Siis silloin, kun on säilytetty maltti.

Isot ja pienet ilmastoihmiset ovat paukuttaneet toisiaan olalle. Me tehtiin se! Ollaan me hyviä! Me pelastettiin ihmiskunta! Ei huono! Me tehtiin se!

Mitä on siis tehty? Kasa paperia. Sen jälkeen se on allekirjoitettu. Hyväsydämiset ilmastoihmiset ovat kiitelleet itseään hyvin tehdystä työstä kaksikymmentä vuotta ennen kuin työ on edes aloitettu.

Siksipä riemuitsin joulun alla, kun WWF:n ilmastoasiantuntija linjasi A-studiossa, mitä ruohonjuuritason ihminen voi tehdä yhteisen ilmastomme hyväksi:

”Ruokavaliolla on valtava, valtava merkitys siihen, millaiset päästöt meillä on.”

 

X