Miksi Veikkauksen toimitusjohtajalle pitää maksaa yli 30 000 euroa kuukausipalkkaa – ja päälle 20 prosentin bonukset? Korvaus on enemmän kuin tuplasti pääministerin liksa

Jaa kaverilleTilaa Seura
Koikkalainen
Koikkalainen on Seuran pakinoitsija. © Tomi Malkki
"Kylmää ja isolla suokuokalla tapahtuvaa rahankeruuta hämärretään korulauseilla ja hurskastelevilla puheilla, mutta koko ajan kauppa käy ja kaikkien tiedossa on, että iso joukko ihmisiä ottaa takkiin näissä huvituksissa raskaimman jälkeen", kirjoittaa Koikkalainen Seuran pakinassa.

Syksy saa – ja on lottovoitto päästä Veikkaus Oy:n toimitusjohtajaksi tai sen halllituksen jäseneksi. Muuten voitot ovatkin harvassa. Jos muutama ropo taskun pohjalle jää, loput vie jokaisen julkisen tilan ovensuun yksikätinen rosvo, joita on Suomessa arviolta 20 000 kappaletta. Ohi et vauhtia ottamatta pääse.

Suomessa on kaksi yhtiötä, joiden toimintaympäristö on toinen kuin muissa niin sanotusti ”normaaleissa” kaupallisissa yrityksissä.

Toinen on Alko, toinen Veikkaus. Molemmat toppuuttelevat.

Alko on myyvinään viinaa, mutta samalla se ei ikään kuin haluaisikaan sitä myydä. Veikkaus taas on tarjoavinaan kansalaisille erilaisia uhkapelejä, mutta toisaalta se ei ikään kuin viime kädessä haluaisikaan.

Sitä se monipoliasema tarkoittaa. Kylmää ja isolla suokuokalla tapahtuvaa rahankeruuta hämärretään korulauseilla ja hurskastelevilla puheilla, mutta koko ajan kauppa käy ja kaikkien tiedossa on, että iso joukko ihmisiä ottaa takkiin näissä huvituksissa raskaimman jälkeen.

Viinaa juodaan aina ja uhkapelejä pelataan varmasti, vaikkei kumpikaan olisi valtiovallan erityisessä suojeluksessa. Saatu rahakin on tarpeen eikä sen tarpeellisuutta ole kummankaan yhtiön puolesta piiloteltu. Jokainen Veikkauksen asiakas tietää varmasti, mihin iso osa hänen rahoistaan menee. Se menee tieteelle, taiteelle ja urheilulle.

Alkossakin asioiva tietää, mikä ostetun Jaloviina-pullon hinnassa raskaimmin painaa. Se on yhteiskunnalle tuleva vero, ei sisältö.

Näitten asioitten kanssa on jotenkin elettävä. Siihen sen sijaan voi vaikuttaa, mitä näistä lysteistä maksetaan ja mitä kummallisuuksia niiden pyörittämiseen liittyy. Viinan ja uhkapelien ympärillä on aina hämärämiehiä ja -naisia.

Miksi kilpailulta suojellun monopoliyhtiön turvatussa asemassa olevalle toimitusjohtajalle Olli Sarekoskelle pitää maksaa kuukausipalkkaa yli 30 000 euroa ja päälle 20 prosentin bonukset? Se on enemmän kuin tuplana pääministerin liksa.

Entä sitten Veikkauksen hallituksessa istuvat poliitikot Jutta Urpilainen, Tuomo Puumala, Ilkka Kanerva ja Raimo Vistbacka? Uuden Suomen päätoimittaja Markku Huusko paljasti, että jokainen heistä nauttii hallituspaikastaan 2 000 euron kuukausikorvausta ja päälle 600 euroa jokaisesta kokouksesta. Korvaus vastaa monen vuosipalkkaa.

”Puumala sai 2018 yhteensä palkkioita 14 kokouksesta 32 400 euroa, Vistbacka nosti 14 kokouksesta 30 400 euroa, Urpilainen kymmenestä kokouksesta 30 000 euroa ja myöhemmin mukaan tullut Kanerva viidestä kokouksesta 21 000 euroa.”

Kysyä sopii, mitä lisäarvoa poliitikot niin yhtiölle kuin sen palvelujen käyttäjille tuovat. Nimilistan voisi ainakin julkaista joka viikko lottoarvonnan yhteydessä. Se kertoisi, että ei vain joku tuntematon, vaan joka kuukausi jokainen heistä voittaa Lotossa aina.

Miten vähentää pelihaittoja, mutta huolehtia siitä, että kassaan kilisevät tuotto-odotusten mukaiset rahavirrat?

Hallituksen puheenjohtaja Olli-Pekka Kallasvuo pohti asiaa Helsingin Sanomissa:

”Jos hallitus havaitsee, että yhtiö on toiminut vastuuttomalla tavalla, sehän voi koska tahansa muuttaa tulospalkkioita ja esimerkiksi todeta, että tältä vuodelta ei tulospalkkioita makseta lainkaan.”

Niinpä – ja lehmät lentää, kommentoisi tähän Sydämen asialla -sarjan bisnesmies Claude Greengrass.

X