”Pottu pitää miehen – ja myös naiset – tiellä”

Jaa artikkeliTilaa Seura
Koikkalainen
Koikkalainen on Seuran pakinoitsija. © Tomi Malkki
”Merkittävä tietokilpailuvastaus kertoi, että vielä 1940-luvulla jokainen suomalainen söi vuodessa perunoita 140 kiloa. Nyt kulutus on vain 50 kiloa per naama.” Koikkalainen kirjoittaa.

Juhannus meni, kesä kallistui taas kerran kohti syksyä – ja maailmalta kiirii rumia lukuja. Koronavirukseen on kuollut koko maailmassa yli puoli miljoonaa ihmistä. Tartuntojen määrä on ylittänyt yli kymmenen miljoonaa. USA:ssa kuolonuhreja on yli 125 000, Brasiliassa yli 57 000 ja Britanniassa yli 43 000.

Tää korutont´ vaan ei koronatonta on kertomaa. Suomi on tullut perässä, mutta hillitymmin ja hallitummin. Kuolonuhrien määrä on 328 ja uusien tartuntojen määrä vähentynyt merkittävästi. Ei rehvastella ja kopautetaan varoiksi puutakin, mutta joissain asioissa pieni ja sisukas Suomi tuntuu hoitavan tonttinsa hyvin.

Elämä palailee raiteilleen, mutta ei entiselleen. Koronaa ei ole vielä ohitettu saati kukistettu. Uusia mahdollisia tartunta-aaltoja odotetaan pelonsekaisin tuntein. Talouselämä on varpaillaan, pörssikurssit kiikkuvat epävakaina ylös ja alas. Koetelluin kansanosa eli vanhukset pääsivät karanteenista, mutta eivät suljetuista kotioloista. Nyt heidät on pitänyt sisällä tukahduttava lämpöaalto, jota ei pääse pakoon minnekään.

Pottu maistuu enää 50 kilon verran

Monella tavalla on maailma muuttunut eivätkä kaikki vanhat lainalaisuudet tunnu enää pätevän. Sen verran Koikkalainen kuitenkin uskoo kokemaansa, että helteistä ei ole tullut Suomessa vielä pysyviä. Ne menevät aina ajallansa ohi.

Lukekaa tietokilpailuja! Merkittävä tietokilpailuvastaus kertoi, että vielä 1940-luvulla jokainen suomalainen söi vuodessa perunoita 140 kiloa. Nyt kulutus on vain 50 kiloa per naama. Seitsemässä vuosikymmenessä vuotuinen kulutus on pudonnut 90 kiloa.

Suurena perunan ystävänä Koikkalaisen on pakko kauhistella lukuja. Pottu pitää miehen – ja myös naiset – tiellä. Kun ei syö pottuja riittävästi, seuraa monenmoista harmia. Olisiko siinä syy vaikkapa Suomen kansan alhaiseen syntyvyyteen, valtionvelan kasvuun, takiaispuolueeksi valahtaneen kepun alamäkeen, lasten allergioihin, aikuisten huutavaan hivenainepulaan, Suomen kehnoon Euroviisu-menestykseen, Nokian alamäkeen ja siihen, että jokaisesta palvelukseen astuneesta varusmiesikäluokasta 15 prosenttia jättää homman kesken?

Pudotusta sopii ihmetellä samalla, kun pistää perunaa naamaan. Totta on tosin sekin, että kyllä 50 kilonkin perunasäkissä on vuoden mittaan nostelemista ja popsimista. Ei siihenkään kaikista kansoista ole.

Riskinottoa läpi elämän

Koikkalainen ei ole koskaan ollut parkettien partaveitsi. Avoimesti voi myös tunnustaa, ettei tanssitaiteen syvin ydin ja olemus ole koskaan oikein auennut.

Silti Koikkalainen on aina ollut sitä mieltä, että tanssija Jorma Uotinen, 70, on elämäntavoillaan, valinnoillaan ja mielipiteillään ollut raikkaan ja riemastuttavan epäsovinnainen suomalainen. Iän myötäkään hän ei ole suostunut latistumaan osaksi harmaata virtaa.

Linjakkuus jatkui Jorma Uotisen 70-vuotishaastattelussa Helsingin Sanomissa. Syvää ja lohdullista elämänkokemusta heijastaa muun muassa hänen lausumansa ikäkriisistä. Hän ei sitä tunnista. ”Olen aina ymmärtänyt, että meillä ei ole mitään muuta mahdollisuutta kuin vanheta joka päivä.”

Tyyliinsä sopivasti Jorma Uotinen ilmoittaa kutsuvansa synttäreilleen vaatimattomasti vain kaksisataa parasta ystäväänsä. Se taas on osoitus riskinottokyvystä. Mitä asiasta ajattelee se 201. ystävä?

Lue kaikki Koikkalaisen pakinat tästä.

Lue myös: Tiesitkö, että peruna ja tomaatti ovatkin alunperin kotoisin Etelämantereelta?

Nyt on uusien perunoiden aika. Mutta kuinka kauan? © Ari Heinonen/Kuvaryhmä/SKOY

X