Eläkeläinen Kari, 64, harrastaa modernia tanssia nuorten naisten keskellä: ”Tanssi on pitänyt minua pystyssä, kun elämässä on ollut vaikeita aikoja”
Kari Yli-Havunen aloitti tanssin kolmekymppisenä, eikä ole luopunut harrastuksesta eläkkeelläkään.
”Elämässä on aurinkoa”, Kari kuvaa tanssin merkitystä itselleen.
Tanssisalissa kaikuvat selkeät käskyt. Hyppy, ojennus, taivutus taakse. Kymmenen modernin tanssin harrastajaa seuraa tarkasti turkulaisen Tanssikoulu Tanssitiimin ohjaajan opastusta. Yksi heistä on Kari Yli-Havunen, 64, elokuussa eläkkeelle jäänyt musiikinopettaja.
Tunnin muut tanssijat ovat nuoria naisia. Yli-Havuselle tilanne on tuttu. Moderni tanssi on naisten laji.
”Olen aina tykännyt tanssimisesta. Iän myötä se alkoi kiinnostaa yhä enemmän”, Yli-Havunen kertoo.
Miksi moderni tanssi – tai tanssi ylipäätään – on naisvaltainen laji?
Kun Kari Yli-Havunen kolmekymppisenä aloitti steppauksen, tunneilla kävi myös miehiä. Steppi mielletään jostain syystä miehiseksi lajiksi, liekö Fred Astairin kaltaisten steppaavien Hollywood-tähtien vaikutusta.
Steppauksen rinnalle Yli-Havunen otti muutamaa vuotta myöhemmin afrotanssin. Miehet rinnalta katosivat. Harrastuksen laajentuessa jazz- ja moderniin tanssiin sekä improvisaatioon, tilanne ei muuttunut. Kari Yli-Havunen oli tanssisalin ainut mies, ja on sitä edelleen.
”Tanssi on naisvaltainen laji, mutta steppitunneilla meitä oli samasta koulusta kolme miesopettajaa. Esiinnyimmekin yhdessä nimellä Dalton Brothers.”
Eläkkeellä oleva musiikinopettaja Kari Yli-Havunen harrastaa modernin tanssin lisäksi afroa ja jazzia. Suvi Elo
Kollegat eivät seuranneet mukana afron ja modernin tanssin pariin. Se ei Yli-Havusta lannistanut. Hän on käynyt lukuisia kursseja, joilla on syventänyt harrastustaan.
Tanssiminen ei ole ikääntymisen myötä vähentynyt.
”Vaimo on kyllä huomauttanut, että oletkohan liian vanha. Olen kuitenkin jatkanut. Muut harrastajat ovat paljon nuorempia, mutta tanssitunnit ovat kaikille avoimia. Iäkkäämmille ei ole omia ryhmiä.”
Vanhimmillaankin muut tanssijat ovat parikymmentä vuotta Yli-Havusta nuorempia. Asia ei häntä haittaa, eikä hän myöskään koe, että tanssitunnille meno vanhemmiten vaatisi erityistä pokkaa.
Tanssitunneilla Yli-Havunen ei ole kohdannut ennakkoluuloja, eikä juuri tanssisalin ulkopuolellakaan.
”Joku on saattanut sanoa, että olet vähän erikoinen, mutta yleisesti ottaen asia on hyväksytty. Haluan myös näyttää, etten häpeä tanssimista vaan nautin siitä.”
Steppausta varten tarvitaan steppikengät. Suvi Elo
Tanssi laajentaa tunneilmaisua
Kouluaikana Kari Yli-Havunen ei pitänyt perinteisistä miesten lajeista, kuten jääkiekosta ja jalkapallosta. Lentopalloa hän ei uskaltanut pelata, koska muusikkona pelkäsi sormiensa puolesta.
Kotona hän sai oppia siitä, että asiat eivät ole aina sukupuolittuneita.
”Opettajaisälleni naurettiin aikanaan kylällä, kun hän tamppasi mattoja, siivosi ja tiskasi. Häntä eivät karskeimmat hommat kiinnostaneet enää sen jälkeen, kun hän joutui 18-vuotiaana Kannakselle taisteluihin.”
”Henkisten ongelmien hoitamaton perinne on Suomessa vaikeuttanut tunneilmaisua omankin sukupolveni miesten kohdalla. Tanssissa eräs tärkeimmistä asioista on laajentaa tunneilmaisua. Nykyään asiat ovat huomattavasti paremmin. Miehisyys on muuttunut pehmeämmäksi.”
Moderni tanssi vie mennessään. Polvisuojat varjelevat kolhuilta. Suvi Elo
Moderni tanssi kohottaa kuntoa ja pitää kehon vetreänä
Tänä syksynä Kari Yli-Havunen käy afron, jazzin ja modernin tanssin tunneilla. Se tarkoittaa reilua kolmea tuntia tanssia viikossa.
Tanssiminen kohottaa kuntoa. Koreografioiden opettelu pistää aivosolut liikkeelle, ja tanssi pitää kehon vetreänä.
”Olen välttynyt vammoilta. Osaan ilmeisesti ottaa asian sopivan rennosti. Tärkeintä on tietysti, että tekee omien kykyjensä mukaan.”
Koulussa yhteys nuorempiin sukupolviin säilyi oppilaiden kautta. Tanssitunneilla sama jatkuu nuorempien harrastajien seurassa.
”Saan heistä energiaa ja iloa, elämässä kiinni pysymistä. En ala synkistelemään. Elämässä on aurinkoa.”
Moderni tanssi tuntuu olevan pitkälti naistenlaji. Se ei estä Karia, sillä tanssi tuo niin paljon iloa. elämään. Tasapainoliike vaatii keskittymistä. Suvi Elo
Tanssi auttaa irtautumaan huolista: ”Tanssiin liittyy ilo”
Kari Yli-Havusen harrastamat tanssilajit eivät välttämättä sano maallikolle mitään. Afrotanssin juuret ovat afrikkalaisissa kansantansseissa. Mallia on otettu luonnosta.
Jazztanssissa on afroa tarkemmat koreografiat. Modernissa tanssissa kaikenlainen kokeilu on sallittua. Toki esityksissä edetään suunniteltujen koreografioiden mukaan.
Ex-musiikinopettajana Yli-Havunen on musiikin ammattilainen, jolle rytmien hallinnasta on tanssissakin hyötyä. Työvuosina tanssi merkitsi myös irtautumista huolista tai työpaineista.
”Tiedän, etten tästä enää paljon kehity, mutta tanssiin liittyy ilo. Mitään ei tehdä hammasta purren. Fiilis on hyvä, vaikka tanssii surullistakin musiikkia. Tanssi on pitänyt minua pystyssä, kun elämässä on ollut vaikeita aikoja.”
Tanssitunnin päätteeksi rentoudutaan hetki. Suvi Elo
Yli-Havusen äiti on hoivakodissa. Toisinaan poika käy tanssimassa äidilleen.
”Hän pyytää minua tanssimaan ja sanoo, että tanssi vielä. Jos minulla olisi lapsia, he varmaan häpeäisivät. Vaimo käskee toiselle puolelle katua, jos ryhdyn kovin kadulla pomppimaan”, Yli-Havunen nauraa.
Kerran hän on tanssinut jopa työpaikan pöydällä.
”Olen vähän yllytyshullu. Olimme kahvitauolla ja opettajakollega sanoi, ettet tuossa pöydällä ainakaan kehtaa tanssia. Kävi sitten niin, että tanssin.”
Osa harrastusta on tanssiesitysten seuraaminen. Yli-Havunen kehuu kotikaupunkinsa tanssiteattereita Aurinkobalettia ja Tanssiteatteri Eriä.
”Ne ovat Suomen parhaita. Katson liki kaikki esitykset. Helsingissä käyn kansallisbaletissa. Kun lähden matkalle selvitän ensimmäisenä, missä on tanssiteattereita.”
Artikkeli on julkaistu ensi kerran Viva-lehdessä 11/19.
Katso myös: Opi foksin perusaskeleet
Seura-video: Näin se käy tanssinopettaja Ulpu Jarvalta ja Anssi Vallilta. Kuvaus: Sampo Korhonen
Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti